Ilpo Vattulainen

Kuinka monta tulospistettä saa joutilaisuudesta?

18.2.2010

Kissan päivät. Maha kohti kattoa, lampun alla loikoillen, ainoana huolena pelko siitä, että jossain vaiheessa pitää naukua lisää ruokaa. Jotenkin olen kateellinen tuolle joutilaan onnelliselle kissalle, jonka ei tarvitse suorittamisen pakosta juosta minnekään, jos ei halua.

Joutilaisuus johtaa parhaimmillaan luovuuteen. Taiteilija arvostaa luovuutta, sillä vaikka harva kunnioittaa Picasson kopioijaa, sitä useampi arvostaa Stella Polariksen näyttelijää, joka improvisoiden luo joka ainoa sekunti uutta. Heittäytyminen on osa improvisaatioteatteria. Parhaimmillaan se on sitä myös tieteessä. Siihen tunteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin omiin taitoihin luottamisen lisäksi myös kykyä tyhjentää pää - kykyä luoda ympärilleen tunne joutilaisuudesta, ja se jos mikä on pirun vaikeaa.

Tätä kirjoittaessani istun kauniissa mutta pienessä majatalossa Kalifornian keväisen illan alla. Voisi kuvitella, että täällä jos missä voisi luonnostaan löytää luovuuden lähteen, joutilaisuuden. Ilmasto on lempeä, ihmiset mukavia, ja tiede ja taide sekoittuvat toisiinsa.

Ajatuksessa on kuitenkin pari ongelmaa. Tänne kolme päivää sitten tullessani kalenterini pursusi tehtäviä, jotka olin luvannut hoitaa jo aikaa sitten, ja vilpitön toiveeni oli puhdistaa pöytäni täällä ollessani. Ajatus oli kaunis, mutta ei toiminut. Lähes kaikki työpaperini ja muistioni ovat matkalaukussa, joka on nyt jossain. Missä, en tiedä. Eikä muuten tiedä lentoyhtiökään. Jos laukkuni ei ole päätynyt NASA:n keskukseen Floridaan, niin se saattaa sentään olla vielä tällä planeetalla.

Näissä olosuhteissa pitäisi kai hermostua, kun töitä ei saa tehtyä ja työkuorma tulee siten jatkossa olemaan aina vain pahempi. Väärin. Tätä lähemmäksi kissan elämää tuskin voi päästä.

Kun kaikki matkatavarat ovat hukassa, työpaperit ovat hävinneet, kännykän laturia ei ole, ja kannettavaa tietokonetta ei saa ladattua koska adapteria amerikkalaiseen sähköverkkoon ei löydy mistään, niin mitä voi enää tehdä? Olla joutilas. Voi notkua kahviloissa, lounaalla, jutella kollegojen ja jatko-opiskelijoiden kanssa, ihmetellä elämää. Voi kävellä ja eksyä, vetäytyä hiljaisuuteen ja nauttia, antaa ajatusten lentää ja luoda uutta. Vain nälkä ja uni pysäyttävät, aivan kuten viehättävän kissan.

Tänne tulen vielä takaisin. Samalla lentoyhtiöllä.