A Propos | Suomen Akatemian verkkolehti

19 kommenttia

	Tiedemaailmalla levällään, Timo Harrikari (12.12.2012) Aamupäivä on mennyt koodatessa aineistoa keittiön pöydän ääressä. Olen vastannut kiireisimpiin sähköposteihin ja iltapäivällä aion viimeistellä artikkeliani, joka on odottanut jättämistään jo reilun parin kuukauden ajan.
	Maja omenapuuhun, Tarja Väyrynen (2.11.2012) Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojektini on ollut erittäin hedelmällinen ja tuottelias. Projektin ja sen hakemuksen valmistelun aikana on syntynyt viisi lasta. Kakkukahveja on juotu, vaatteeni ovat olleet vauvan kuolassa useastikin ja kokousten tapaamispaikkoja on sovittu sen mukaan, miten hyvin lastenvaunut mahtuvat tiloihin...
	Pohjoisen uudet mahdollisuudet ja kysymys edelläkävijyydestä, Sami Moisio (17.10.2012) Tutkijan kohdalle osuu harvoin suoranaista velvollisuutta hahmottaa polkuja, joita pitkin poliittiset yhteisöt voivat kulkea tulevaisuutta kohden. Tällainen mahdollisuus osui kohdalleni valtioneuvoston vuoteen 2030 kurottavan tulevaisuusselonteon valmisteluryhmän jäsenenä.
	Tuote nimeltä tutkija, Tero Heikkilä (09.10.2012) Moni tutkija toimii nykyään yksityisyrittäjän tavoin: rahoitus omaan ja tutkimusryhmän palkkaan on haettava ”markkinoilta” eli rahoittajilta, mutta toisaalta voi ja pitää itse määrätä mihin suuntaan työtä suuntaa. Yliopisto toimii yrityshotellina, josta voi rahoitusten overheadeilla (mitä tuo on suomeksi?) ...
	Strateginen valinta, Minna Palmroth (08.10.12) Australiassa pähkittiin takavuosina, miten saataisiin lisää olympialaisten kultamitaleita puhtain keinoin. Laadittiin strategia: Ensin analysoitiin, missä lajeissa tulosparannukset ovat mahdollisia. Sitten kysyttiin, mitkä kriteerit näissä lajeissa ovat tärkeimpiä tuloksen kannalta.
	Pelko ja viha, Jukka Reivinen (27.08.12) Norjan Utøyan 77 ihmisen joukkomurhasta syytetty Anders Breivik tuomittiin taannoin 21 vuodeksi vankeuteen. Tuomiota ilmeisesti voidaan jatkaa 21 vuoden jälkeenkin viiden vuoden jaksoissa periaatteessa Breivikin elämän loppuun asti.
	Yhteinen valuutta yhdistää Maijastina Kahlos (22.08.12) Eurolla ja antiikin Rooman hopeadenaarilla on paljon yhteistä. Muinainen Rooman valtakunta oli monien kansojen ja heimojen muodostama tilkkutäkki, vähintään yhtä kirjava kuin nykyinen Euroopan unioni.
	Kuinka luoda yhä vahvempia tieteen huippuyksiköitä? Ilpo Vattulainen (28.06.12) Suomalaisen huippuyksikköajattelun perustajana pidetään Olli V. Lounasmaata, jonka tieteellinen perintö elää edelleen Aalto-yliopistossa toimivan kylmälaboratorion kautta. Hän totesi aikoinaan, että huippuyksikköä ei perusteta, se syntyy.
	Vapaan tieteen ja yhteiskunnan välissä Jani Erola (26.06.12)Yliopistoilla on ollut kautta historian kaksoisrooli: toisaalta harjoittaa korkeatasoista, riippumatonta eli vapaata tiedettä, toisaalta tarjota opetusta korkeimmalla mahdollisella tasolla. Molempien tärkein rahoittaja on Suomessa ollut yhteiskunta. Rahoitus on aina ollut ehdollista ...
	Nuorten syrjäytyminen – normikysymys? Timo Harrikari (15.2.12) Nuorten syrjäytymistä koskeva keskustelu on ollut viime aikoina näkyvästi julkisuudessa esillä. Presidentinvaalikampanjassaan tuleva presidentti Sauli Niinistö nosti nuorten syrjäytymistä koskevan kysymyksen yhdeksi kärkiteemakseen ja esitti ...
	Helsingin yliopiston opintokokonaisuusuudistus mietityttää Jaana Toivari-Viitala (24.8.11) Akatemiatutkijana minusta tuli reilu vuosi sitten Helsingin yliopiston henkilökuntaa. Henkilökunnan jäsenenä olen kevään aikana joutunut mukaan yliopiston syksyllä 2012 voimaan astuvien opintokokonaisuus-uudistusten valmistelun pyörteisiin.
	Elämä ilman syöpää ja sokeritautia Elisabeth Widén (11.5.11) Luin mielenkiintoisen jutun helmikuun Science Translational Medicine lehdessä. Siinä oli seurattu tiettyyn ecuadorilaiseen väestöön kuuluvia tutkimushenkilöitä, joilla on lyhytkasvuisuuteen johtavia kasvuhormonireseptorin mutaatioita.
	Lintukoto Taneli Kukkonen (1.3.2011) Kylmä talvi on kulunut poikkeuksellisissa oloissa, Ruotsin tutkijakollegiumin jäsenenä. Uppsalan yliopiston kasvitieteellisen puutarhan keskelle upotettu tutkijayhteisö elää pitkälti omaa elämäänsä.
	Aineistot hyötykäyttöön tutkimuksessa Pirjo Hiidenmaa (3.1.2011) Harva tutkija voi tehdä mitään ilman kunnon aineistoja, joiden pohjalta kysymyksiin haetaan vastauksia. Monet tutkimushankkeet aloittavat työnsä aineistojen keruulla ja käsittelyllä.
	Kansalaiskeskustelu haastaa tutkijat Mikael Fogelholm (2.12.2010) ”Kuulkka poja, kuulkka poja, mitä mei'jä Yrjö-poik' puhhu! Nyt sää vast oikke äläkä päästit! Sää vissi luule, et mää ole ahvena, ku mul o hartiat köyrys”. (Väinö Linna: Tuntematon sotilas)
	Ammattikerjäläiset Hille Koskela (14.10.2010) Todettakoon aluksi, etten ole koulutukseltani oikeustieteilijä. Monet tutkimukseni kuitenkin sivuavat kriminologiaa. Katselen siis suomalaisen lainsäädännön kehitystä ikään kuin ”puolimaallikkona”. Tästä roolista olen hämmästellyt 2000-luvun mittaan tapahtuneita lainsäädännön tyylin muutoksia.
	Kesäisiä kalamietteitä Sanna Lehtonen (27.8.2010) Istuskelen tutulla onkipaikallani rantakalliolla Katriinansaaressa. Olen juuri pujottanut madon koukkuun ja tyytyväisenä alan odotella, että nappaako. Tiira liitää ohitseni sirosti, kiertelee ja kaartelee etsien omaa saalistaan.
	Kuoliko Ramses II tuberkuloosiin? Petteri Pietikäinen (17.8.2010) Onko bakteeria olemassa ennen kuin ihminen sen löytää? Tämä ei taida kuulostaa ihan täysjärkiseltä kysymykseltä – ei kai fyysisten organismien olemassaolo ole ihmisen havainnoista kiinni!
	Terveisiä vielä kauempaa Hanna Kokko (17.5.2010) Olen tehnyt tutkimusyhteistyötä Australiaan jo vuositolkulla, ja nyt lähes vuoden verran siellä oltuani kävin lopulta naapurimaassakin Uudessa-Seelannissa. Ajankohta on tietyllä tapaa myöhäinen. Aussien kanssa tehty yhteistyö . . .
	Kotieläingenetiikka avaa kehityksen saloja Hannes Lohi (6.11.2008) Ihmisen perimän kartoitushanke jää suurena merkkipaaluna tieteen historiaan. Kartoituksen mukana syntyi uusia työkaluja geenitutkimukseen ja uusien riskigeenien tunnistusvauhti eri sairauksiin on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla.
	Puunjalostuksen tutkimuksen uudet tuulet Anna-Stina Jääskeläinen (11.12.2008) Metsäteollisuuden tutkimuksen painopistealueet ovat muuttuneet viime vuosina merkittävästi. Aiemmin tutkimus keskittyi laajasti sellun- ja paperinvalmistusprosessien tehostamiseen sekä prosessissa esiintyvien ilmiöiden selvittämiseen.
	Aidosti outoa Mikko Ketola (13.3.2009) Osallistuin vastikään Tampereella Kirkon tutkimuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaariin. Vuonna 1969 perustettu keskus on vuosien varrella kehittynyt lähinnä kirkon sisäisiin kirkkososiologisiin selvityksiin keskittyneestä laitoksesta luontevaksi osaksi suomalaista tiedeyhteisöä.

KOMMENTIT 19

Kirjoita kommentti

poliisin pelko - 20 Päivää sitten

saksassa vuosia oleskelleena olen huomannut siniset vilkut aiheuttavat paniikki oireita n.5 km säteellä.ihmiset hiljenevät..ikkunat suljetaan.kyllä poliisi täällä saksassa saa pelkoa kylvettyä.öisiä kuljetuksia pelätään.

Kirjoittaja: Kirjoittaja

Vastaa Asiaton »

in middle of the between - 71 Päivää sitten

What's the difference between today's philosophy and quote? Do we have a clever philosophy after 6 years age? http://www.youtube.com/watch?v=0DtrzHn_Mig

Kirjoittaja: Kirjoittaja

Vastaa Asiaton »

kansalaispalkkaa ja ihmisten arvostusta - 228 Päivää sitten

Näin juuri on. Nuorten-ja myös monien vanhempienkin ihmisten, vaikka ovatkin systeemissä kiinni-on vaikea hyväksyä ja ymmärtää tätä laajempaa "näkymätöntä" menoa. Se näyttäytyy kuitenkin ristiriitaisena vaatimuksena täyttää nopeasti ja tehokkaasti yhteiskunnallisia velvoitteita mutta toisaalta työpaikat kuitenkin vähenee ja työelämä kovenee. Yhteiskuntien tajunta tapahtuvista muutoksista maailmalla laahaa perässä. Poliitikot näyttää elävän parikymmentä vuotta sitten vallinneessa tilanteessa eivätkä nää tätä päivää eivätkä kokonaisuutta. Siksi argumentointi on sitä mitä on Niinistölläkin, huoh!

Kirjoittaja: Helena Hakala

Vastaa Asiaton »

Hyvä kuvaus - 267 Päivää sitten

Blogisi on loistava kuvaus siitä, mitä Starting grantin avulla voidaan saavuttaa. Tekstisi rohkaisee hyppäämään uuteen. Kiitos siitä.

Kirjoittaja: Minna Huotilainen

Vastaa Asiaton »

Hienoa! - 267 Päivää sitten

Sinun blogeissasi on aina itua. Onnea uskaliaasta hypystä! Ystävällisesti

Kirjoittaja: Johanna Reiman

Vastaa Asiaton »

It seems too complicated - 422 Päivää sitten

You really make it seem so easy with your presentation but I find this topic to be really something which I think I would never understand. It seems too complicated and very broad for me. I am looking forward for your next post, I will try to get the hang of it! As a rule I download everything I need (all the books, articles and tutorials) by <a href="http://www.btscene.eu/">BTscene torrent</a> search engine but I'm really glad to find your site. keep up the good work!

Kirjoittaja: imarion

Vastaa Asiaton »

Akateemisten palkkataso on jo kilpailuvalttimme - 491 Päivää sitten

Olin vielä noin kymmenen vuotta sitten erään teollisuuden alan lobbari. Tapasin työssäni paljon kansainvälisiä kollegoita, ja eräänkin Brysselin kokouksen tauolla tutussa porukassa syntyi keskustelu, jossa vertailtiin kunkin brutto-/nettopalkkoja. Koulutustausta oli jokseenkin samanlainen tällä eri puolilta EU-aluetta tulevilla ihmisillä. Totesin, että pohjoismaissa maksettiin selvästi huonommin kuin muualla (tosin silloin kyse oli EU15 alueesta, josta Itä-Eurooppa puuttui Suomea lukuunottamatta). Suomessa taas maksettiin muihin pohjoismaihin nähden alhaisia akateemisia palkkoja, tosin ero ei ollut kovin suuri. Eli oma käsitykseni onkin, että osa taloudellisesta menestyksestämme maailmassa perustuukin siihen, että meillä on vielä sen verran inhimilliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvasta arvopohjastamme jäljellä, etteivät akateemiset palkat ole päässeet aivan ylintä yritysjohtoa lukuunottamatta kipuamaan kovinkaan ylös. Näin esim. teknologiaosaamisen yrityksille aiheuttamat palkkakustannukset ovat olleet kilpailukykyisiä. Eli Jani, tämä keino on jo ollut käytössä jo pitkään. Päinvastoin, Intian, Kiinan ja muun Aasian koulutustason noustessa emme enää onnistu kilpailemaan niiden kanssa - kehittyneessä maailmassa kylläkin. Ihan irrallaan tästä asiasta, tahdon suositella erästä paikallista verkkolehteä, joka pyrkii laajempaan näkemykseen: http://verkkonummi.fi

Kirjoittaja: Kirkkonummelainen

Vastaa Asiaton »

Erinomainen kirjoitus tärkeästä aiheesta - 505 Päivää sitten

Relativismi sun muu postmodernismi on tiedeorganismin rappeutumissairaus. Tieteen koko perusajatus on ollut perinteisesti (objektiiviseen) totuuteen pyrkimisessä. Totuus on tietenkin kovin monisärmäinen käsite, vaikeasti lähestyttävissä, ja toisinaan mahdotonkin saada selville. Silti totuuden - vaikka vaillinaisen ja epävarman - selvillesaaminen ja todellisuuden ymmärtäminen on tieteen kokoava voima, olemassaolon syy ja sen tuloksien merkityksen antaja. Jos kaikki totuudet ovat yhdenvertaisia, miksi sitten tutkia todellisuutta ja mikä merkitys tieteellisillä tuloksilla voi olla? Useat postmodernistit korvaavat totuuden etsimisen erilaisilla poliittisilla agendoilla; tavallisesti ne ovat vasemmistolaisia, mutta kuten Pietikäinen aivan oikein huomauttaa, tasa-arvoisten totuuksien maailmassa äärioikeistolainen nojatuoliteoreetikko on omissa teorioissaan yhtä oikeassa kuin vaikkapa tiedeyhteisön eniten arvostamat natsi-Saksan historian tutkijat. Toistaiseksi degeneraatio on rajoittunut joidenkin yliopistojen joihinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin oppiaineisiin, mutta aina on olemassa riski että se leviää laajemmalle. Kun postmodernistit eivät voi tasa-arvoisten totuuksien maailmassa saavuttaa auktoriteettiasemaa tutkimustuloksillaan, monet heistä yrittävät saavuttaa sen käyttämällä komealta kalskahtavaa kieltä ja hämäriä käsitteitä. Mainion vastaiskun teki aikanaan fysiikan professori Alan Sokal http://en.wikipedia.org/wiki/Sokal_affair joka on myöhemmin mm. Jean Bricmontin kanssa ansiokkaasti jatkanut keisarin postmodernististen (v)aatteiden onttouden paljastamista.

Kirjoittaja: Ilkka

Vastaa Asiaton »

Turhaa? - 507 Päivää sitten

Afrikan tutkimus, Arabian kielen ja islamin tutkimus, Assyriologia, Egyptologia, Iranistiikka ja Seemiläiset kielet ja kulttuurit. Tämähän on täysin turhaa suomen kielen ja kulttuurin tutkmnuksen kannalta. Vai onko? Tämähän on myös täysin turhaa jos mielii tehdä kauppakumppanuutta kyseessä olevien alueiden kanssa, vai onko? Jo pelkästään se, että kyseisten aineiden opiskelusta jonkinlaista meriittiä saadakseen, on hallittava kaiiki kyseiset aineet, on kyseenalaista. Itse olen sitä mieltä, että kaikille halukkaille opiskelijoille on tarjottava haluamansa aiheen täysivertainen opetus, tapahtuu se sitten järjestämällä opetus täällä Suomessa, tai sitten jossakin muussa maassa, jossa resurssit ovat paremmat. Tarkoitan siis, että jos epygtologissta kiinnostunut suomalainen opiskelija haluaa kehittää itseään alalla, ei tule miettiä, että miten hän saisi haluamansa opin Suomessa, vaan tulisi miettiä, että _mistä_ hän saa haluamansa opin parhaasta mahdollisesta lähteestä jossain muualla, Suomen yliopiston tukemana. Maailma on täynnä epätietoutta ja uskomustieteitä. Suomalaisen korkeakoulupolitiikan tulisi tukea tiedon lisäämistä; ei kuitenkaan keinolla millä hyvänsä, vaan tukemalla oikeasti lahjakkaita tieteenalansa harjoittajia, olivatpa he miltä tieteenalalta tahansa. Yksi uskomus on, että viimeinen ihminen, joka on tiennyt kaikesta olemassa olevasta tiedosta, on Leonardo Da Vinci. Kunnioitettava saavutus, jota ei voi enää paremmaksi pistää! Miksemme siis tue kaikkea tiedon lisäämistä/levittämistä omalta osaltamme, tieteellisen tutkimuksen metodeja kunnioittaen? Terveisin ammattikoululainen omilla aivoillaan ajatteleva ihminen, joka miettii myös tulevaa realistisesti.

Kirjoittaja: Tavis vaan

Vastaa Asiaton »

Museoviearsa on aina huippuvieras - 577 Päivää sitten

Kiitos kolumnistasi. Juuri näin: "Taide ei ole hyvää siksi, että joku (ylhäältä päin) sanoo sen olevan, vaan olennaista on yleisön kokemus." Siksi EMMAkin on olemassa.

Kirjoittaja: LJ

Vastaa Asiaton »

Kehno blogialusta: - 704 Päivää sitten

tähänkin lauseeseen on kirjoitettu 7 rivinvaihtoa. t. JJ

Kirjoittaja: Jari Jakonen

Vastaa Asiaton »

Yli-Rahavallan tila ja hentoharteinen muonamiehensä Tri Kukoistus - 704 Päivää sitten

"Olis se ny kiva kun kaikki hymyilis ja tois ruusuja vaimollensa - kertois miksei tuoda, niin moni vois tunnistaa siitä itsensä. Että mistä tää johtuu, että meillä on väärät pönäkät pomoina murhaamassa näitä organisaatioita palvelu-pyrkimyksistään. Kertos senkin että minkä tähden nää rääkkäyksen ja juurimisen ja litistämisen systeemit oikein myllää. Eikä vaan sitä millä tavalla kukoistettas. Näihin löytyy ihan selvät syyt ja juuret. Ne on ihan käsitettävissä." "Itellä se kiteyty semmoseen kommenttiin mistä todella on kysymys: meiltä puuttuu sielullinen laajempi sivistys ja kun me ollaan siitä raatamisen perinteestä niin me ei vaan olla valmiita kohtaamaan tätä globaalia turbulenssia. Sieltä tulee hahmot, joilla on meidän länsimaisen sivistyksen klassikot jo peruskoulussa ja ne kaikki ei oo niitä ihania hyvää tarkoittavia ihmisiä vaan urhoja, mitkä ryöstää sieltä mistä saa ryöstettävää. Ja kun tää turbulenssi näiden majesteetillisten investoinpankkiirien hahmossa kohtaa meidät, niin me ei olla valmiita. Mä laitoinkin facebuukkiin: "Perlkele. Nyt tarlvittas rlautaisia toimenpiteitä. Ja rlakettitorjlunta-aseita." Meillä on se sielun tyhjyys puhtaan paljaana sen turbulenssin edessä ja se ei nyt vaan riitä. Ett 'Taidetta Kouluihin!' Se olis tää isänmaallinen ohjelma tällä hetkellä. Aivan." Tämän historiattoman radikaali-innovoinnin riemuaikamme yhteyteen vois lainata myös Cezannea: "Louvre on kirja, jossa opimme lukemaan. Mutta meidän ei tule kuitenkaan tyytyä pitämään yllä edeltäjiemme kauniita formulointeja. Kulkekaamme eteenpäin tutkimaan kaunista luontoa. Koettakaamme vapauttaa mielemme heistä, pyrkikäämme ilmaisemaan itseämme. Lopulta meidät valtaa ymmärrys." Mikä Maailmaa Liikuttaa jakso 'Yli-Rahavallan tila ja hentoharteinen muonamiehensä Tri Kukoistus': http://liikuttaa.ning.com/forum/topics/ylirahavallan-tila-ja Taiteeseen kasvamisen puolustus eli 'Tekno-singularistinen humpuuki pyllähti TutuHesan tatamille' kirjoitukseni löytyy tästä http://liikuttaa.ning.com/page/singularistinen-humpuuki t. JJ Radio-ohjelma Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen) http://liikuttaa.ning.com/

Kirjoittaja: Jari Jakonen

Vastaa Asiaton »

Otsikko - 957 Päivää sitten

Terveisiä Hannalle sinne kauas ja vielä kauemmaksi. Mitenkähän meidän polkupyörä jaksaa? Asiaan vihkiytymättömälle opastukseksi, että meillä oli Hannan kanssa yhteinen polkupyärä Canberrassa, kun vuorovuosina siellä satuimme olemaan. Erittäin innostavia ja tuottoisia vuosia. Nyt (vain) varasijalle ponnistaneena suuresti ihmettelen varttuneen "rahoitusinstrumentin" poistumista Akatemian valikoimasta.

Kirjoittaja: Kirjoittaja

Vastaa Asiaton »

aiheellinen huoli - 1 174 Päivää sitten

Sisältö Petterin huoli on aiheellinen. Tieteen duunareilla ei ole varaa puhua läpiä päähänsä eikä kyseenalaistaa oman pikku lammikkonsa kanonisoituja peruskäsityksiä. Ero uskontoon tuntuu kaventuneen hälyyttävän vähäiseksi.

Kirjoittaja: toinen petteri

Vastaa Asiaton »

Väärä kuva körttiläisyydestä - 1 389 Päivää sitten

Tuota körttiläisyys kohtaa kommentoin. Vaikka olen Pohjanmaalla kasvanut, niin olen itsekin aina suhtautunut jotenkin varauksellisesti körttiläisyyteen. Kun hengelliset asiat ovat viime vuosina lisääntyvässä määrin kiinnostaneet huomasin, että olenkin ajatuksiltani melko lähellä körttiläisyyttä. Yksi tuttu teologikin sen sanoi täysin spontaanisti kun keskustelimme uskon asioista. Ja minä en siis missään muotoa ole mikään uskoani suuresti julistava "uskovainen" vaan nöyrästi mietin elämän tarkoitus ja uskonkysymyksiä käyden kirkossa muutaman kerran vuodessa. Nyttemmin olen ymmärtänyt körttiläisten suvaitsevaisuuden nuoruudessani - silloin sitä kummeksuin - odotusarvo oli jonkilainen jatkuva moraalinen paatos ja tuomitseminen.

Kirjoittaja: Sisäisesti körttiläinen

Vastaa Asiaton »

Re: tutkijan"ura" - 1 451 Päivää sitten

Sisältö Kiitos tästä hyvästä, avaavasta, vaikkakin osin aika masentavasta kommentista. Tämä vähän täydentää sitä, mitä kirjoitin. Jos ja kun on oman tulevaisuuden uransa tienhaarassa ja valitsee tutkijan uran, ei oikein voi tietää, minkälainen tie on edessä. Karttoja ei ole, on vain yleinen tienviitta, jossa puhutaan luovuudesta, kiinnostavasta sisällöstä, uteliaisuuden tyydyttämisestä, yhteiskunnan palvelemisesta, ehkä myös menestyksestä ja kuuluisuudesta. Yhteisestä tienviitasta huolimatta tulevaisuus on turhankin erilainen. Joku sujahtaa kivasti sopivaan määräraha- ja jopa virkaputkeen, jossa ainakin monien vuosien määräaikaisilla rahoituksilla on edes jonkinlainen mahdollisuus katsella tulevaisuuteen (myös tutkijanuran ulkopuolella). Toiset taas ovat lyhyiden ja katkonaisten pätkien varassa. Tievertausta käyttäen tämä on routavarioisella metsätiellä tavaltamista edellisen hyvään maantiehen verrattuna. Mitä Akatemia voi tehdä? Etenkin tutkijatohtorivaiheen jälkeen mahdollisuutemme ovat rajalliset. Akatemiatutkijan virkoja on hakupaineeseen nähden niin vähän, että läpi menee vain n. 10 %. Nyt näyttää vahvasti siltä, että nämä virat poistuvat ja muutetaan tutkijatohtorinprojektin kaltaisiksi määrärahoiksi. Saako Akatemia kasvatettua omaa budjettiaan niin paljon, että edes kaikki menetetyt akatemiatutkijan virat voidaan korvata vastaavilla määrärahoilla, on epävarmaa. Tietysti me voisimme siirtää yleisistä tutkimusmäärärahoista tutkijanuran tukemiseen. Tämä olisi kuitenkin erittäin iso tutkimuspoliittinen kysymys. Nykyinen ajatus on se, että tieteen edistämisen keskeinen instrumentti Suomen Akatemialla on nimenomaan yksittäisten tutkimushankkeiden rahoittaminen eli ns. yleinen tutkimusmääräraha. Minä en siis ainakaan uskaltaisi luvata mitään isoja muutoksia, mutta en tietenkään ole ennustaja. Toive tietysti on siinä, että ns. tuottavuusohjelmasta huolimatta ainakin yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten tutkijanpaikat ainakin säilyisivät nykyisellä tasolla. Nostokin olisi mannaa, sillä esimerkiksi opettajatutkijoita tarvittaisiin yliopistoissa kipeästi.

Kirjoittaja: Kirjoittaja Mikael Fogelholm

Vastaa Asiaton »

tutkijan"ura" - 1 452 Päivää sitten

Kaikkein ikävintä tässä nykyajan tohtoritulvassa onse, että mikään ei ole enää itsestä kiinni. Voin kokemuksesta sanoa, että vaikka olisit kuinka etevä tahansa, niin et voi olla varma leivästä. Vaikka teet (apurahalla) hyvän väitöskirjan kolmessa vuodessa (viisi hyvissä sarjoissa julkaistua artikkelia) ja onnistutkin saamaan Akatemian tutkijatohtorin projektin reilun vuoden päästä väitöksestä (sen nopeammin sitä ei voi saada ja tuo väliaika yllättäen työttömänä), niin nyt kolmen tieteellisesti varsin menestyksellisenkin vuoden jälkeen on taas työttömyyttä lähes varmasti edessä. En usko ollenkaan saavani Akatemiatutkijan viisivuotista virkaa, vaikka tutkimukseni on ollu varsin menstyksekästä kaikilla mittareilla. Kuten tässäkin artikelissa on todettu, vain noin 10% hakijoista saa rahan. Mitä ne kloput tekevät? Kellään heistä ei kuitenkaan ole vakuista työtä ja vain hyvin harvalla mitään muuta työtä. Tässä on varmasti alakohtaisia eroja, mutta niistähän ei kukaan välitä. Kaikki siivoojiksi lähteneet tohtorit ja apurahalla työskentelevätkin lasketaan työllistyneiksi tohtoreiksi. Itsellä tutkijanura on toitaiseksi tuottanut 3 vuotta oikeata palkkaa, josta en valita ja ajoittaisia mielihyvän ja onnnistumisen tunteita. Miinuspuolella onkin sitten hajonnut perhe (menestystä hakevan tutkijan työajat eivät oikein sovi perhe-elämään) ja heikentynyt terveys. Kannattaa siis miettiä kahdewsti ennenkuin kehottaa omaa tytärtään tutkijauralle

Kirjoittaja: yksi monista

Vastaa Asiaton »

biologiasta etuakin - 1 452 Päivää sitten

Vaan biologian alan yliopistotutkijoilla on sentään se etu, että kun rahat ja ruoka loppuu, niin osaavat ainakin etsiä metsästä sieniä ja marjoja syötäväksi.

Kirjoittaja: JP

Vastaa Asiaton »

Tytär vaikkapa luonnontieteilijäksi - 1 452 Päivää sitten

Ei muuta kun kannustamaan tytärtä luonnontieteellisiin opintoihin, vaikkapa biologian kiehtovaan maailmaan. Ja ilman muuta väitöskirjaa tekemään, sen tekevät melkein kaikki muutkin gradunsa joten kuten tehneet. Ja aina löytyy joku säätiö vuosi kerrallaan rahoittamaan väitöskirjaa. Ja väitöksen jälkeen rahoitusta löytyy pätkittäin, mutta varmasti. Säätiöt ja KELA vuorottelevat, mutta rahaa löytyy. Saattaapa sitä pari-kolme vuotta väittelyn jälkeen saada Akatemialtakin kolmeksi vuodeksi rahoituksen. Sen jälkeen onkin taas aika palata säätiöiden apurahojen pariin. Se on mukavaa pikku puuhastelua iltaisin, kun laatii parin kuukauden välein uusia apurahahakemuksia. Suosittelen.

Kirjoittaja: Apurahalla koko elämä?

Vastaa Asiaton »

Kaikki keskustelut