Virtuaalitilat tukevat luovaa yhteistyötä kouluissa ja yrityksissä

24.8.11

Kun Siltamäen ala-asteen oppilaille annettiin kannettavat tietokoneet ja yhteisöllinen virtuaalitila koulumusikaalin käsikirjoittamista varten, oli vastaanotto innostunut. ”Lapset saivat kommunikoida reaaliaikaisessa virtuaalitilassa ja luoda tekstiä yhdessä. Musikaalia käsikirjoitettiin myös vapaa-ajalla ja kannettavien tietokoneiden ansiosta lapset saattoivat työskennellä missä tahtoivat, vaikka puistossa”, kertoo dosentti Kristiina Kumpulainen.  

Kasvatustieteen alalta väitellyt Kumpulainen johtaa Suomen Akatemian Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä -tutkimusohjelman VISCI-hanketta (Virtual Intelligent Space for Collaborative Innovation). Hankkeessa tutkitaan, kuinka luovaa ja yhteisöllistä työtä voidaan tukea moderneilla teknologioilla kouluissa ja työpaikoilla.

Siltamäen ala-asteen oppilaiden virtuaalisen työskentelyn seuraaminen oli eräs VISCI-hankkeessa toteutetuista tutkimusprojekteista.  ”Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka virtuaalitila tukee lasten luovaa kirjoittamista ja tekstin tuottamista yhteisöllisesti”, Kumpulainen selvittää.

Luomisprosessi näkyväksi reaaliaikaisessa virtuaalitilassa

Lapset käsikirjoittivat musikaalia Visci Pad -virtuaalitilassa, joka mahdollisti sekä reaaliaikaisen käsikirjoittamisen että kirjoittajien ja opettajien kanssa chattailemisen. ”Visci Padissä sanat ilmestyvät näytölle samaan aikaan, kun joku niitä kirjoittaa. Siksi lapset pystyivät myös muokkaamaan toistensa kirjoituksia reaaliajassa”, havainnollistaa VISCI-hankkeen koordinaattori, tutkija Juha Kronqvist.

Kristiina Kumpulaisen mukaan reaaliaikaisessa virtuaalitilassa tapahtuvan luovan työn etuna on se, että kaikkia työvaiheita voi kommentoida ja työskentelystä tulee yhteisöllistä. Monesti luomisprosessit ovat näkymättömiä, koska vasta täysin valmiit tuotokset esitellään muille. Toisaalta Visci Padissa voi myös poistaa kirjoituksensa heti, eivätkä lapset arastelleet kirjoittamista. ”Hämmästyimme huomatessamme, kuinka matala kynnys kirjoittamiseen oli.”

Koulujen on avattava ovet nykypäivään

Kun tutkimusprojekti Siltamäen ala-asteella aloitettiin, tutkijat olivat varautuneet selittämään lapsille tietokoneiden, Visci Padin ja chatin toimintaa. Ei kuitenkaan mennyt kuin hetki, kun lapset jo chattailivät sujuvasti keskenään.

Kumpulaisen mukaan ihmiset käyttävätkin vapaa-ajallaan paljon modernia, kaikkialla läsnä olevaa teknologiaa, sillä suurin osa yhteiskunnan palveluista on nykyään myös verkossa.  Osasyy oppilaiden rauhattomuuteen ja motivaatio-ongelmiin voi siis olla koulun vanhanaikaisuudessa. ”Pankit, lääkärit ja kaupat ovat muuttuneet radikaalisti, ne ovat verkossa. Koulu sen sijaan ei ole muuttunut samassa tahdissa. Koulujen olisi aika avata ovensa uudelle teknologialle.”

Uuden teknologian käyttöönotto vaatii vahvaa ja suunnitelmallista koulun pedagogista johtamista sekä opettajilta aktiivisuutta, taitoja ja arastelematonta asennetta. ”Teknologiasta voi tulla ongelma, jos koululla ja sen opettajakunnalla ei ole riittäviä resursseja, tietoja, taitoa ja tukea. Tarvitaan rohkeutta, uskallusta myös epäonnistua”, Kumpulainen korostaa.

Ideoiden jakamisella kipinää yritysten tuotekehittelyyn

Ideoiden jakaminen ja kommentoiminen virtuaalisesti voi antaa kipinää myös yritysten tuotekehittelyyn. VISCI-hankkeessa mukana oleva kansainvälisesti toimiva suomalaisyritys on ottanut käyttöönsä järjestelmän, jonka avulla ideoita yrityksen tuotekehittelyyn voi jakaa ja kommentoida verkossa. Tutkimushankkeessa haastateltiin järjestelmää käyttäviä työntekijöitä ja selvitettiin, millaisia kommunikaatiotarpeita ja -käytäntöjä heillä on.

”Kun ideoita jaetaan ja kommentoidaan verkossa, päällekkäiset ideat huomataan. Kaikki tietävät, missä mennään”, Juha Kronqvist toteaa. Kronqvistin mukaan ideat myös herättävät uusia ideoita. ”Parhaimmillaan ideoita heitellään vapautuneesti ilmaan, ja niistä muotoutuu uudenlainen tapa ajatella.”

Yrityksen toimintakulttuuri voi olla haaste

Kronqvist kertoo, että osa tutkimuksessa mukana olleen yrityksen työntekijöistä suhtautui yhteisölliseen tuotekehittelyyn positiivisesti ja osa oli sitä vastaan. Mielipide-eroissa ovat taustalla yrityksen toimintakulttuuri ja ihmisten erilaiset tietokäsitykset. Tutkimuksessa mukana olevassa suomalaisyrityksessä tuotekehittelyä on aiemmin tehty ryhmissä – ideoita on ensin myllätty pienemmässä porukassa ja vasta sitten esitelty suuremmalle joukolle.

”Kaikki eivät pidä siitä, että ideat pitäisi jakaa raakileina muiden nähtäväksi. Ihmiset suhtautuvat myös tietoon eri tavoin. Toiset ajattelevat, että tiedolla on arvoa vasta kun sen jakaa, toiset taas haluavat pitää tiedon itsellään.”

Kumpulaisen mielestä uudenlaisten työtapojen ja -välineiden käyttöönotto työpaikoilla ja kouluissa vaatii kärsivällisyyttä. ”Uusien tapojen integroituminen vaatii aikaa ja niiden oltava tilanteeseen ja kulttuuriin sidottuja. Esteitä tulee, jos yhteisön toimintakulttuuri ei ole tulevaisuuteen orientoitunut.”

Kristiina Kumpulainen ja Juha Kronqvist uskovat, että sosiaalista mediaa hyödyntävä yhteisöllinen työskentely yleistyy kokoajan niin kouluissa kuin työpaikoillakin. Kumpulainen arvelee, että taito toimia yhdessä korostuu nykypäivän yhteiskunnassa. Musikaalin käsikirjoittaminen yhteisöllisessä virtuaalitilassa on oivallista harjoitusta elämää varten. ”Koulujen tehtävä on kasvattaa lapsia yhteiskuntaan. Harvassa ovat ammatit, joissa ei tarvita yhteistyötaitoja.”

VISCI on monitieteellinen hanke, jossa on mukana tutkijoita tietotekniikan, kasvatustieteen, informaatiotekniikan, organisaatiotieteiden ja muotoilun aloilta Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITistä. Hankkeen tieteellisinä johtajina toimivat Kristiina Kumpulaisen lisäksi professori Riitta Smeds Aalto-yliopistosta sekä professori Petri Myllymäki ja Patrik Floren HIITistä.

VISCI alkoi vuonna 2009 ja jatkuu vuoden 2012 loppuun.

Tutustu hankkeen verkkosivuihin: www.visci.fi

Teksti: Tea Kalska
Henkilökuva: Johnny Korkman
Muut kuvat: Pixmac.fi 

Bookmark and Share


A propos | Suomen Akatemian verkkolehti

Suomen Akatemia © 2008

Hakaniemenranta 6
00531
Helsinki
Päätoimittaja Riitta Tirronen
riitta.tirronen@aka.fi
p. 029 533 5118
Toimittaja Anita Westerback
anita.westerback@aka.fi
p. 029 533 5132