Työntekijöiden hyväksyntä tuo tehokkuuden
23.3.2010
Innovatiivinen toiminta mielletään usein uudeksi ja paremmaksi tavaksi tehdä jokin tuttu asia. Työelämässä hyväksi innovaatioksi koetaan muutos, joka lisää tuottavuutta ja tehokkuutta. Usein tarkastelussa unohtuu työntekijöiden oma arvio siitä, lisääkö uudistus tehokkuutta tai mielekkyyttä työelämässä.
 |
| Pasi Koski ja Anu Järvensivu havaitsivat hyödyllisten muutosten syntyvän työpaikoilla aidossa vuorovaikutuksessa, jossa työntekijöitä kuunnellaan. |
Tampereen työelämän tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Pasi Koski ja erikoistutkija Anu Järvensivu ovat tutkineet organisatoristen innovaatioiden suhdetta työhyvinvointiin ja yrityksen menestykseen.
– Suomessa tämä on aika tutkimaton sarka, kansainvälisesti aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Yhteiskunnallisesti aihe on ajankohtainen, jos tavoitteena on pidentää ihmisten työuria ja saada heidät viihtymään työssä, Koski pohtii.
Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelmaan (LIIKE2).
Koski ja Järvensivu pureutuivat metsä-, metalli-, kumi- ja muoviteollisuuden yritysten arkeen kysely- ja casetutkimuksen avulla vuosina 2006-08.
– Kyselytutkimuksessa työpaikkojen epävirallinen organisaatio ei paljastu. Casetutkimuksen avulla syvennettiin tutkimusta ja päästiin paremmin kiinni myös työntekijöiden ajatuksiin.
Vuorovaikutus
lisää oivalluksia
Tutkimustulokset osoittavat, että toimivat ja oivaltavat innovaatiot syntyvät työpaikoilla aidon vuorovaikutuksen kautta. Työntekijöillä on oltava mahdollisuus sanoa, mikä muutoksessa kuulostaa järkevältä, mikä vaatii vielä hiomista.
– Suomalaisessa johtamiskulttuurissa edelleen helposti ajatellaan, että johtaja suunnittelee ja vie läpi muutokset. Harvassa yrityksessä tunnustetaan, että työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija, Koski ja Järvensivu muistuttavat.
Järvensivu jatkaa, että sanonta henkilöstöstä yrityksen voimavarana on jäänyt hokeman tasolle. Usein jopa globaalille tasolle yltävät omistajaketjut vievät päätöksenteon niin kauas työntekijöistä, että henkilöstön sitouttaminen ja kuunteleminen unohtuu.
– Johtajien ajattelu on usein teknokraattista, jossa keskitytään tuotantoprosesseihin, mutta unohdetaan miten ihminen toimii. Yhteisöllisiä prosesseja ymmärretään heikosti. 
Liika kontrolli
tukahduttaa
Muutokset tuovat usein työnkuvan laajentamista ja se aiheuttaa usein törmäyksiä. Perinteisesti eri työtehtävät koetaan hierarkkisiksi ja jos innovatiiviset muutokset aiheuttavat tuttujen muurien murtumisen, osa työntekijöistä älähtää.
– Ammatti-identiteetti on vahva myös ikkunatehtaan alumiinityöntekijöillä tai kittaajalla, ei pelkästään lääkärillä tai papilla.
Työelämän hukattu voimavara ovat motivoituneet työntekijät, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin.
– Suomessa olisi paljon menestyviä yrityksiä, jos johtajat osaisivat käyttää tämän piirteen ihmisissä hyväksi. Ihmisillä on nöyrä taipumus tehdä työnsä hyvin ja jos sitä ei liiallisella kontrollilla tukahduteta, tulokset voisivat olla erinomaisen hyviä.
Uusi sukupolvi
muuttaa työelämää
Järvensivu korostaa, että ihmisille tärkein kannuste ei ole raha, vaan työhyvinvointia ruokkivat myös kannustaminen ja kuunteleminen.
– Aloitejärjestelmät ovat hyvä esimerkki. Ainakin 60 prosentissa yrityksissä sellainen on käytössä, mutta työntekijöiden jättämiin aloitteisiin vastataan harvoin. Kielteinenkin vastaus olisi kerrottava ja perusteltava. Silloin työntekijälle syntyy kuva, että häntä kuunnellaan, Koski lisää.
Tutkimuksen valossa on työelämässä nähtävissä suuria muutoksen enteitä. Nuorten sukupolvien siirtyessä työelämään työn tekemisen ehdot ovat radikaalisti muuttumassa.
– Nuoret eivät ole niin sitoutuneita työnantajaan, he ovat pätkätyöhön kasvaneet ja työssä viihtyminen ja työn laadukkuus ovat merkittävä tekijä. Jos heitä ei kuunnella, he vaihtavat nopeasti työpaikkaa. Suuri vaihtuvuus tuo esimiehille ison ongelman ja on merkittävä kustannustekijä, Järvensivu sanoo.
Uusi tutkimus
suunnitteilla
Suomen Akatemian ja työsuojelurahaston tuki mahdollisti käytännössä Järvensivun ja Kosken tutkimuksen. Tutkimuksesta on vielä tulossa yhteisjulkaisu ja suunnitteilla on tutkimus yleisistä sopeutumistilanteista työpaikoilla.
– Akatemian rahoitus mahdollisti syventymisen tärkeään ja kiinnostavaan asiaan, joka on yhteiskunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä. Samalla olemme saaneet uudenlaisen yhteistyöverkoston, josta on hyötyä tulevaisuudessa, tutkijat sanovat.
Teksti: Liisa Tanninen
Kuvat: Mika Kanerva, futureimagebank.com