Tutkimus paneutuu vanhempien kouluvalintojen vaikutuksiin
19.04.12
Professori Hannu Simolan johtama suomalais-chileläinen perheiden koulutusstrategioita tutkiva hanke on mielenkiintoinen esimerkki nykypäivän kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Suomalaiset ja eteläamerikkalaiset tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä selvittäessään tämän hetken maailmanlaajuisia koulutuspolitiikan trendejä.
 |
|
Kasvatustieteen professori Hannu Simola tutkii vanhempien kouluvalintojen vaikutusta peruskoulujärjestelmään. Hän valmistelee parhaillaan myös uutta tutkimusta, joka pyrkii mallintamaan koulujärjestelmien dynaamisia prosesseja pelkkien lopputulosten mittaamisen sijaan.
|
Suomen Akatemia ja Chilen kansallinen tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen rahoittajaorganisaatio CONICYT allekirjoittivat vuonna 2007 sopimuksen tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä. Yhteistyö on kantanut hedelmää ja laittanut alulle useita yhteisiä tutkimushankkeita ja -ohjelmia.
Yksi suomalais-chileläisistä yhteistyöhankkeista on kasvatustieteen professori Hannu Simolan johtama Vanhemmat ja kouluvalinta -tutkimus. Vuonna 2009 käynnistetyn hankkeen tutkimuskohteena ovat perheiden koulunvalintastrategiat, koululaisten eriarvoistuminen ja paikallinen koulutuspolitiikka chileläisessä ja suomalaisessa peruskoulussa. Yhteistyökumppani, Pontificia Universidad Catolica de Chile, kuuluu Latinalaisen Amerikan kolmen parhaan yliopiston joukkoon.
Ääripäiden yhteiskunnat
Chile ja Suomi ovat hyvin erilaisia yhteiskuntia. Myös maiden peruskoulujen väliltä löytyy perustavanlaatuisia eroavaisuuksia. Chilessä perheen sosioekonominen status ja varakkuus vaikuttavat hyvin voimakkaasti lasten oppimistuloksiin. Koulunkäynti on maksutonta, mutta kuilu julkisissa ja yksityisissä kouluissa opiskelevien lasten oppimistulosten välillä on suuri.
”Suomi ja Chile edustavat asteikon ääripäitä. Chilessä peruskoulu on lohkoutunut dramaattisesti kahtia: yksityiset ja julkiset koulut ovat kaksi aivan eri maailmaa. Suomessa niin sanottu koulushoppailu taas on vielä maltillista ja rajoittuu suuriin kaupunkeihin”, Simola sanoo.
Kahden erilaisen koulutusyhteiskunnan vertailu haastaa perinteiset metodologiset ratkaisut, mutta tarjoaa tutkimukselle myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Maille ominaiset erityispiirteet avaavat kokonaan uusia näkökulmia perheiden koulutusstrategioihin ja auttavat luomaan kattavampia, yleismaailmallisempia kuvauksia peruskoulun nykytilanteesta.
”Kaksi täysin erilaista kontekstia nostavat esiin aivan uusia piirteitä tarkasteltavasta ilmiöstä. Tutkijan näkökulmasta ääripäiden tarkastelu on äärimmäisen kiehtovaa”, Simola vahvistaa.
Suomi ainutlaatuinen tutkimusympäristö
Tutkimus toteutetaan vanhempien haastattelujen ja kyselytutkimusten avulla. Suomessa tarkastelun kohteina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen peruskoulut. Taustatiedon kartuttamisessa apuna ovat olleet kaupunkien toimittamat aineistot, kuten koulutuspoliittiset päätökset.
Suomen koulutuspolitiikka on koko maailman mittakaavassa erikoista, sillä kunnilla on koulutuspäätösten suhteen suuri autonomia. Siksi Simola kuvailee Suomea kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuiseksi peruskoulupolitiikan tutkimuksen laboratorioksi.
”Kuntien autonomian seurauksena jopa naapurikunnissa voidaan harjoittaa täysin erilaista peruskoulupolitiikkaa – esimerkiksi Espoon ja Vantaan kaupunkien peruskoulustrategiat ovat lähes päinvastaiset. Tämä avaa tutkimukselle mielenkiintoisia mahdollisuuksia”, Simola kertoo.
Suomessa on myös totuttu tasalaatuiseen, kaikille yhtäläiseen peruskoulujärjestelmään. Yleinen mielipide on, että suuremmilta ongelmilta vältytään, jos lapset käyvät lähikoulua, eikä erityisiä eliittikouluja pääse syntymään.
Chileläisille ajatus hyvän vanhemmuuden ja hyvän kansalaisuuden välisestä ristiriidasta taas on vieraampi. Maan peruskoulumarkkinat ovat syntyneet jo kymmeniä vuosia sitten. Koulutus mielletään yksityiseksi hyödykkeeksi, eikä parhaimman mahdollisen hyödykevaihtoehdon valitsemisessa nähdä mitään väärää.
”Chilessä koulutus on kuin tavara. Se hankitaan, jos on varaa – ja totta kai varakkaimmat hankkivat laadukkaimman tavaran”, Simola toteaa.
Sähköposti sujuvoittaa yhteistyötä
Käytännön tutkimusyhteistyö latinalaisamerikkalaisten kollegoiden kanssa on sujunut hyvin.
”Eurooppalaisten on helppo työskennellä chileläisten kanssa. Aikataulut pitävät hyvin”, Simola kuvailee.
Kansainvälistä yhteistyötä pyöritetään nykyaikaisen viestintäteknologian välineiden avulla. Kun välimatkaa on linnuntietä yli 13 000 kilometriä, sähköpostiviestittely on arkipäivää. Simola tutkimusryhmineen on myös päässyt vierailemaan yhteistyöyliopiston tiloissa Chilessä yhteisen workshopin puitteissa.
”Yhteistyö polkaistiin käyntiin Santiago de Chilessä vuonna 2009. Hankkeeseen kuuluu vielä kaksi workshopia, jotka järjestetään syksyllä 2012 Espanjan Cádizissa ja keväällä 2013 Suomessa”, luettelee Simola tutkimusryhmän konkreettisia tapaamiskertoja.
Suomessa hankkeeseen osallistuu Helsingin ja Turun yliopiston professoreista, post-doc-tutkijoista ja tohtoriopiskelijoista koostuva tutkimusryhmä – yhteensä vajaat kymmenen ihmistä. Myös chileläinen tutkimusryhmä on samaa kokoluokkaa.
Miten käy julkisen peruskoulun?
Tulevaisuudessa perheiden oikeus valita lapsen peruskoulu saattaa nousta keskeiseksi kysymykseksi myös Suomessa. Koulushoppailuksi kutsuttavasta ilmiöstä on jo käyty keskustelua: perheet muuttavat koulujen perässä tietyille asuinalueille tai pyrkivät muuten vaikuttamaan siihen, mihin peruskouluun heidän lapsensa päätyy.
Ongelmat lisääntyvät, kun esimerkiksi maahanmuuttajien ja vähävaraisten lapset kasaantuvat yhteen kouluun ja varakkaiden perheiden lapset toiseen. Tulevaisuudessa tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa varakkaiden ja varattomien lapset käyvät eri kouluja.
”Pohjimmiltaan kysymys on julkisen koulun kohtalosta. Korvautuuko koko kansan peruskoulu markkinalähtöisellä koululla, niin kuin esimerkiksi Ruotsissa on pitkälti käynyt 1990-luvulta lähtien”, kysyy Simola.
Perheiden koulunvalintaoikeutta on kutsuttu jopa pandemiaksi; ilmiö on levinnyt suuren vastakkainasettelun maista myös sellaisiin maihin, joissa koulutus on ilmaista ja lähtökohdat ovat perinteisesti olleet kaikilla lapsilla samat.
Vaikka Chilen kahtiajakautunut peruskoulujärjestelmä on ongelmallinen, ei ihanne ole myöskään pidättää vanhemmilta mahdollisuutta valita lastensa koulua.
”Kouluvalintaa ei voida poistaa, eikä se ole missään tapauksessa myöskään tarkoitus – senhän estää jo esimerkiksi koulujen erikoistuminen tiettyihin aineisiin. Sen sijaan tavoitteenamme on selvittää, millainen kouluvalinta toimii parhaiten kulloisissakin olosuhteissa”, Simola tiivistää.
Teksti ja henkilökuva: Misme Yrjölä
Muut kuvat: Pixmac.fi