Kieli syntyy vuorovaikutuksessa
21.09.11
Kieltä ja kielenkäyttöä on aiemmin tutkittu pääosin kirjallisessa muodossa. Samalla kun tutkijoiden kiinnostus perehtyä puhuttuun kieleen ja kielen käyttöön eri vuorovaikutustilanteissa on kasvanut, käsitys kielestä on muuttunut.
”Aiemmin lauseiden yhdistäminen on nähty staattisena ilmiönä, ikään kuin etukäteen valmiiksi muodostuneena kokonaisuutena. Kun tarkastelemme puhetta ja kielen käyttöä vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi keskustelussa, huomaamme, että kieli muovautuu dynaamisesti vuorovaikutuksen aikana ja vuorovaikutustilanne sinällään heijastuu tapaan käyttää kieltä”, professori Elizabeth Couper-Kuhlen kertoo. Hän työskentelee FiDiPro-professorina Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella.
 |
”Ohjelma on joustava ja kannustava. Meille se mahdollistaa tohtoriopiskelijoiden rahoituksen ja kansainvälisen yhteistyön toteuttamisen,” professori Couper-Kuhlen sanoo.
|
Elizabeth Couper-Kuhlenin kuvailemaa tutkimussuuntaa kutsutaan vuorovaikutuslingvistiikaksi. Sen tavoitteena on tutkia ja ymmärtää kieltä ja kielen käyttöä eri vuorovaikutustilanteissa. Couper-Kuhlen on itse kansainvälisesti yksi tutkimussuunnan eturivin tutkijoita ja kehittäjiä. Hänen julkaisunsa vuorovaikutuslingvistiikasta ja lauseyhdistelmien tutkimuksesta kuuluvat alan perusteoksiin. Tutkimussuunnan parissa hän on työskennellyt kymmenen viime vuoden ajan.
”Kyseessä on uusi lähestymistapa kieleen ja kiehtova tutkimussuunta, jota haluamme nyt edistää. Kielen käyttö on dynaaminen prosessi, vuorovaikutuksen tulos, johon vaikuttaa paljon se, millaista palautetta puhuja saa keskustelutilanteessa.” Keskustelutilanteessa puhuja useinkin muodostaa lauseyhdistelmästä ensimmäisen osan ja lisää siihen sitten toisen osan sen mukaan millaista palautetta hän toiselta tai toisilta keskustelijoilta saa.
Vuorovaikutuslingvistiikka on monitieteinen tieteenala, jossa yhdistyvät kielitiede, keskusteluanalyysi ja antropologinen tutkimus. ”Helsingin yliopistossa on jo pitkään toiminut sosiologien ja kielentutkijoiden muodostama tutkimusryhmä, joka on perehtynyt juuri keskusteluanalyysiin. Itse asiassa Helsinki on tällä alalla yksi kansainvälisistä keskuksista”, professori Couper-Kuhlen perustelee Suomeen tuloaan. Professori Ritva Laury on FiDiPro-hankkeen suomalainen vastuuhenkilö.
Hedelmällistä yhteistyötä
 |
|
Elizabeth Couper-Kuhlenin FiDiPro-hankkeessa kytketään yhteen vuorovaikutuslingvistiikan, funktionaalisen lingvistiikan ja kognitiivisen kielentutkimuksen tutkimusperinteet.
|
Elizabeth Couper-Kuhlenin FiDiPro-hankkeessa kytketään yhteen vuorovaikutuslingvistiikan, funktionaalisen lingvistiikan ja kognitiivisen kielentutkimuksen tutkimusperinteet. Tavoitteena on perehtyä puhutun ja kirjoitetun kielen lauseiden ja lauseyhdistelmien syntaktiseen ja pragmaattiseen luonteeseen ja tutkia lauseiden ja niiden ilmaisemien toimintojen kytkemistä kielenkäyttötilanteessa: puheessa ja teksteissä.
Suomessa Couper-Kuhlenin tavoitteena on ollut myös laajentaa tutkimusta suomen kieleen – onhan professuurikin juuri suomen kielen laitoksella. ”Olen aikaisemmin tutkinut erityisesti englannin ja saksan kieltä ja yhdessä japanilaisten kollegojen kanssa myös japanin kieltä vuorovaikutuslingvistiikan näkökulmasta. On erittäin mielenkiintoista laajentaa nyt tutkimusta suomalais-ugrilaisen kieliryhmän kieleen.”
Mielenkiintoista on pohtia esimerkiksi sitä, miksi suomen kielessä lauseita yhdistävät sanat koetaan kuuluvaksi lauseyhdistelmän ensimmäiseen osaan kun englannissa ne hahmotetaan osaksi jälkimmäistä lauseen osaa. ”Liittyykö tämä piirre kielen typologiaan tai sen historiaan vai kertooko se siitä, miten ihmiset ajattelevat?”
Couper-Kuhlenin FiDiPro-hankkeessa on mukana neljä tohtoriopiskelijaa, joiden kanssa yhteistyö on aktiivista ja sujuvaa. Lisäksi FiDiPro-professori opettaa yliopistossa yhden kurssin lukukaudessa. ”Tuon siten omaa taustaani ja tietämystäni käyttöön täällä. Sillä on ollut vaikutusta muun muassa siihen, minkälaisia aiheita ja metodologiaa opiskelijat valitsevat lopputöihinsä niin maisteri- kuin tohtoritasollakin.”
Helsinki nyt kotikaupunki
Elizabeth Couper-Kuhlen on asettunut FiDiPro-kautensa ajaksi tiiviisti Helsinkiin. Kerran kuukaudessa hän käy Berliinissä Freie Universitätissä siellä meneillään olevan tutkimushankkeensa vuoksi. Paikallisen huippuyksikön tutkimushankkeessa perehdytään siihen, miten tunteet ja tunnetilat näkyvät kerronnallisessa keskustelussa.
Jäljelle olevalle kaudelle vuoteen 2013 Couper-Kuhlenilla on jo paljon suunnitelmia. Tutkimushanketta on tarkoitus viedä tiiviisti eteenpäin ja maaliskuun työpajan anti koota yhdessä Ritva Lauryn kanssa tieteellisen aikakauslehden erikoisnumeroksi . ”Cambridge University Press on lisäksi pyytänyt minua kirjoittamaan kirjan vuorovaikutuslingvistiikasta, joten sen kirjoittaminen on iso osa tulevan vuoden tehtäviä. Siinä Suomessa tehdyllä tutkimuksella on merkittävä rooli.”
Professori Couper-Kuhlen toivoo, että yhteys Suomeen säilyy kiinteänä FiDiPro-kauden jälkeenkin. ”Jo pelkästään suomen kielen taidon ylläpitämiseksi! Mutta muutenkin. ”
”Tämä neljän vuoden jakso Suomessa on kuin sivuhuomautus lauseessa. Keskeytät hetkeksi sen mitä olit sanomassa lisätäksesi siihen sivuhuomautuksen, mutta huomaat, että itse asiassa sivuhuomautus vaikuttaa siihen mitä seuraavaksi sanot ja mistä jatkat. Tämä Suomen vierailu on kuin pidennetty sivuhuomautus elämässäni. Tulen muuttumaan tänä aikana ja se vaikuttaa elämääni jatkossa.”
Teksti: Riitta Tirronen
Henkilökuvat: Olli Häkämies
Muut kuvat: Pixmac.fi