Keskiajalta perspektiiviä nykypäivän
ihmisoikeuskeskusteluun
20.02.12
Eduskuntavaalit nostivat esiin maahanmuutto- ja kielikysymykset. Presidentinvaalien toisella kierroksella keskusteltiin Kiinan ja Venäjän poliittisesta tilanteesta. Arabikevät todisti sosiaalisen median mahdin poliittisen vaikuttamisen kanavana. Näillä kaikilla on yhteinen nimittäjä: ihmisoikeudet.
Akatemiatutkija ja teologian tohtori Virpi Mäkinen seuraa kiinnostuneena ihmisoikeuskeskustelua, sillä hänen työnään on selvittää, miten länsimaisen oikeuskäsityksen perusasiat ovat saaneet alkunsa.
Tutkijalle keskusteluun osallistuminen tarkoittaa usein kirjoittamista. Mäkinen on julkaissut 2000-luvulla useampia teoksia aatehistoriaan ja moraalifilosofian kehitykseen liittyen.
”On tärkeää tuntea, millaiset länsimaisen ja eurooppalaisen kulttuurin, arvomaailman ja ajattelutapojen juuret ovat ja miten nykyiset ihmisoikeudet ja liberaalin politiikan aatehistoria ovat syntyneet. Näin voidaan paremmin ymmärtää myös nykypäivän yhteiskuntien toimintaa ja haasteita”, Mäkinen perustelee.
Aatehistorian tutkimus vaatii monitieteistä osaamista
Tutkittaessa ihmisoikeuksien idean syntyä, lähdeaineistona on pääosin latinankielinen materiaali. Virpi Mäkisen keskeinen tutkimusaihe on selvittää vuosina 1100-1600 syntynyt yksilönoikeuksien ja -vapauksien synty- ja aatehistoria.
”Hallittavaa ja haasteita riittää, kun tutkittavia tekstejä on aina keskiajalta uudelle ajalle ja tutkittavia henkilöitä useita kymmeniä. On tunnettava hyvin niin historiaa, teologiaa, filosofiaa kuin oikeustiedettä. Lähteen ilmestymisajankohdan lisäksi pitää perehtyä sen luoneeseen henkilöön ja hänen ajatuksiinsa. On oltava tarkkana siinä, mitkä ideat ovat saaneet alkunsa jo antiikin maailmassa, mitkä taas ovat myöhempien aikojen oivallusta. Aina on olemassa vaara, että tulkitsee tekstejä jälkiviisaasti eikä niiden omista lähtökohdista käsin”, valottaa Mäkinen.
Oikeus elämään on yksi vanhimmista perusoikeuksista
Virpi Mäkinen asettaa yksilönoikeusteorian syntyajankohdan myöhäiskeskiajalle. Yksilönoikeuksien taustalla on filosofian ajatus omia valintoja tekevästä ”vapaasta” yksilöstä. Yksilökeskeisyys näkyy samanaikaisesti myös oikeustieteessä sekä uudenlaisena ihmiskäsityksenä taiteessa ja kirjallisuudessa.
”Lähteissäni pohditaan esimerkiksi, millaisia olivat köyhän tai nälänhätään joutuneen oikeudet, kuolemaan tuomitun vangin oikeudet tai vaikkapa sitä, onko ihmisellä oikeutta myydä itseään orjaksi tai vaurioittaa ruumistaan. Tarkastelen, miten yksilönoikeuksia ja -vapauksia koskevat käsitteet, ideat ja teoriat vaikuttivat laajempaan keskusteluun moraalista, taloudesta tai yhteiskunnasta.”
”Tutkimuksessani on käynyt ilmi, että oikeus elämään on yksi vanhimpia yksilönoikeuksia. Fransiskaanisen sääntökunnan köyhyysideologia korosti veljien elävän pelkän kulutuskäytön varassa ilman minkäänlaisia oikeuksia. Kiivaan aikalaiskeskustelun tuloksena todettiin jokaisella yksilöllä olevan luonnostaan, ihmisyytensä perusteella oikeus elämään”, kertoo Mäkinen.
Miten tällaisia kiistoja tutkitaan satoja vuosia niiden tapahtuma-ajankohdan jälkeen?
”Tutkin lähdetekstejä niiden omassa historiallisessa kontekstissaan ja kiinnitän huomiota omaa tutkimusaihepiiriäni koskeviin keskeisiin käsitteisiin, niiden määrittelyyn, argumentaatioon ja tekstin rakenteeseen. Pohdin myös, mistä tekstin kirjoittaja on saanut vaikutteita. Usein kirjoittajat viittaavat johonkin aiempaan auktoriin tai keskustelukumppaniin”, Mäkinen vastaa.
Tutkijan monipuolinen arki
Pelkkää tutkijan kammiossa istumista Mäkisen työ ei ole. Hän lukee tutkimuskirjallisuutta ja julkaisee tieteellisiä artikkeleita, kokoomateoksia ja monografioita. Tällä hetkellä hän viimeistelee kahta artikkelia, joista toinen käsittelee keskiaikaisen William Ockhamin oikeuskäsitystä, toinen taas EU-maita ravisuttavaa romanikerjäläiskysymystä.
”Pyrin käsittelemään artikkeleissani ajankohtaisia kysymyksiä, joihin saan perspektiiviä historiasta”, Mäkinen muistuttaa.
Työhön kuuluu myös esitelmien pitämistä ja konferenssien ja seminaarien ideointia, järjestelyä sekä niihin osallistumista. Tutkijan viiden prosentin opetusvelvollisuuden Mäkinen täyttää vetämällä graduseminaareja ja ohjaamalla graduja ja väitöskirjoja. Hän toimii myös useissa luottamustehtävissä ja toimikunnissa.
”Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä, josta pidän ja jonka sisältöihin voin vaikuttaa. Tutkimustyö on palkitsevaa, sillä se avaa koko ajan uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia. Juuri nyt kiinnostaa esimerkiksi islamilainen oikeus ja se, millaisia käsitteellisiä yhteyksiä sillä on ollut länsimaalaiseen oikeuteen keskiajalla. Myös konferenssimatkat ja kansainväliset tutkijaverkostot tuovat työhön oman antinsa niin tieteellisesti kuin sosiaalisesti. Se on innostavaa ja erittäin tärkeää”, Mäkinen kertoo.
Teksti ja kuvat: Terhi Pinomäki
Etusivun kuva: Pixmac.fi