3 kommenttia
5 pidän 0 en pidä

Intuitiota voi tutkia ja kehittää

26.06.12

Intuitio tunnustetaan nykyisin synnynnäiseksi, kehitettävissä olevaksi kyvyksi. Intuition hyödyntäminen voi avata luovan ajattelun kanavia, nopeuttaa innovatiivisia prosesseja sekä auttaa tunnistamaan tieteellisiin läpimurtoihin johtavia ideoita.  

Suomessa intuitiotutkimus on ollut lapsipuolen asemassa, vaikka Yhdysvalloissa intuitiokoulutusta hyödynnetään jo esimerkiksi armeijan, Kennedyn avaruuskeskuksen, merisotakoulun, NASAn sekä pelastuslaitoksen koulutusohjelmissa. Meillä intuitiokoulutuksen edelläkävijöihin kuuluvat intuitiotutkijat Asta Raami ja Samu Mielonen. He tutkivat intuitiota Suomen Akatemian rahoittamassa kolmevuotisessa Intuitio luovissa prosesseissa -tutkimushankkeessa, jonka loppuraportti valmistui kesän kynnyksellä.

Asta Raami ja Samu Mielonen kuuluvat suomalaisen intuitiotutkimuksen ja intuitiokoulutuksen pioneereihin.

Raami ja Mielonen edustivat tutkimushankkeessa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua, jossa he ovat vetäneet medialaboratorion opiskelijoille suunnattuja Coaching Creativity -kursseja. Hankkeessa olivat mukana myös Teatterikorkeakoulua edustaneet tanssijat Leena Rouhiainen ja Mia Keinänen. Hanketta johtanut Rouhiainen on väitellyt fenomenologiasta. Keinänen on Harvardista valmistunut kehityspsykologi. 

 

Pioneerityön ilot ja haasteet

Vaikka intuitiotutkimus muuttui kaikille tutkijoille sitä kiinnostavammaksi ja tärkeämmäksi mitä enemmän he aihealueeseen syventyivät, Asta Raami myöntää, että pioneerityön tekeminen tuntui ajoittain myös raskaalta.

”Jokainen meistä hakkasi varmasti päätä seinään miettiessään, miten voi tutkia ja avata tietämystä sellaiselle alueelle, joka on tieteellisen paradigman ulkopuolella. Kun aloitimme, intuitiota pidettiin Suomessa vielä lähinnä naisten hömppänä. Olemme tehneet näinä vuosina paljon töitä sen eteen, että julkinen mielipide muuttuisi myönteisemmäksi”,  hän sanoo.

Samaan hengenvetoon tutkijat kiittelevät Suomen Akatemiaa rohkeasta päätöksestä rahoittaa intuitiotutkimusta.

”Oli hienoa, että Suomen Akatemiassa uskallettiin antaa rahoitus tutkimukselle, joka saattaa meillä tuntua vielä uudelta ja oudolta. Joku on ollut hereillä ja ymmärtänyt, että maailmalla intuitio mielletään jo isoksi ja merkittäväksi tutkimusaiheeksi.” 

”Jokainen meistä hankkeeseen osallistuneista on hyötynyt tutkimuksesta myös henkilökohtaisessa elämässään, vaikka alussa tuntui vaikealta löytää edes sanastoa sellaiselle, mikä sanakirjamääritelmän mukaan on tietämistä ilman että tiedät mitä tiedät. Se tuntui ensin melkeinpä joltakin mustalta laatikolta, jonka sisään ei voisi päästä ikinä”, Samu Mielonen muistelee.

 

Mitä intuitio sitten on?

Loppukeväällä Aalto-yliopistoon saatiin Raamin ja Mielosen aloitteesta vieraaksi Dominique Surel, joka on väitellyt intuitiosta ja toiminut 15 vuotta intuitiokouluttajana.

Parituntisessa esityksessään Surel määritteli intuition kiteytetysti kognitiiviseksi kyvyksi, joka hyödyntää aivokapasiteettia kokonaisvaltaisesti ja mahdollistaa nopeamman, paremman ja tarkemman ongelmanratkaisun kuin mihin päästään rationaalisanalyyttisellä päättelyllä. 

Keväällä Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa vieraili intuitiosta väitöskirjan tehnyt intuitiovalmentaja Dominique Surel. Hän painotti esityksessään, että intuitio on kaikista löytyvä synnynnäinen kognitiivinen kyky. Sen hyödyntämistä voi treenata erilaisilla harjoituksilla. Meditaatiokursseille ei kuitenkaan tarvitse mennä. Eikä puitakaan tarvitse halailla.

Surel myös siteerasi muun muassa Albert Einsteinia, joka lähtökohtaisesti määritteli intuition ”siunatuksi lahjaksi” ja nimesi rationaalisen mielen sen uskolliseksi palvelijaksi. Einsteinin mukaan ihmisen rakentama, rationaalisanalyyttiseen päättelyyn keskittynyt yhteiskunta oli kuitenkin valitettavasti unohtanut intuition roolin ja merkityksen luontaisena kykynä.

”Intuition voi määritellä kanavaksi, jonka kautta voi saada paljon hyvin eriluonteista tietoa - myös sellaista, mitä ei voi laittaa mihinkään lokeroon ja mitä ei voi tarkasti selittää”, sanoo Asta Raami.

”Karrikoiden voisi sanoa, että on olemassa kahdenlaista intuitiivista tietoa: sattumanvaraisesti ja pyytämättä tulevia arkipäivän oivalluksia sekä tahdonvaraisen intention avulla saatua tietoa”, täsmentää Samu Mielonen. 

”Meitä kiinnostaa designereina ja tutkijoina nimenomaan intuition intentionaalinen käyttö, joka voi tuottaa ylivertaisia ratkaisuja designprosessin sisällä.”

 

Intuitiota voi kehittää

Raami ja Mielonen ovat pyrkineet selvittämään tutkimuksessaan, mikä rooli intuitiolla on luovissa prosesseissa ja miten intuitiotaitoja voisi kehittää. He eivät ole tehneet tutkimusta tieteen vaan taiteen ja designin traditiossa, joka on antanut heille hieman erilaisen tiedollisen avaruuden ja menetelmästön. 

Asta Raami on vetänyt medialaboratoriossa Coaching Creativity -kursseja jo vuodesta 2003 lähtien. Suomen Akatemian rahoituksen turvin Samu Mielonen liittyi mukaan opetustoimintaan, ja kurssisisältöä fokusoitiin intuitiokoulutuksen suuntaan. 

Opetuskokeilujensa, tutkimusaineistonsa ja kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkijat ovat täysin vakuuttuneita, että intuitio on keskeinen osa ihmisen ajattelua. 

”Opetuskokeilut ovat myös vahvistaneet, että intuitio on kehitettävä kyky. Opiskelijat alkavat saada tuloksia jo parin harjoituskerran jälkeen. Tulokset muuttuvat sitä hallitummiksi ja laaja-alaisemmiksi mitä pidemmälle kehitysjatkumossa mennään”,  kertoo Raami. 

”Tutkimuksen aikana selvisi myös, että intuition sateenvarjon alle mahtuu monia erityyppisiä intuition lajeja - saman tapaan kuin on olemassa erityyppisiä luovuuden lajeja. Oleellista on erottaa intuitio peloista ja toiveajattelusta, joihin liittyy voimakkaita tunteita. Intuitiossa on kyse puhtaasta tiedosta.”

 

Intuitio eroaa perstuntumasta

Vaikka intuitio on kaikilla oleva synnynnäinen kyky, sen hyödyntäminen ei ole itsestään selvää. Intuitiota voi olla vaikea erottaa ”fiiliksistä ja perstuntumasta”. Siksi  havainto- ja erottelukyvyn kehittäminen on keskeisellä sijalla intuitiokoulutuksessa. Joskus emootiot, vaistot ja perstuntumatkin voivat johdattaa oikeaan ratkaisuun, joten niitäkin on hyvä havainnoida ja harjoittaa. Ne eivät kuitenkaan edusta Raamin ja Mielosen tutkimaa intuitiota. 

Raami ja Mielonen korostavat opetuksessaan tietoista herkistymistä omille signaaleilleen. Ilman sitä kehollistuva intuitio saattaa jäädä huomaamatta. 

”Meitä ei kiinnosta, miten evolutiivisia savannivaistoja voi hyödyntää designissa. Pohdimme pikemminkin hiljaiseen ja laajempaan tietoon perustuvaa, tuntemukseltaan ja kokemukseltaan nostattavaa, uusia suuntia avaavaa ja uusia ratkaisumahdollisuuksia löytävää intuitiota ja sen hyödyntämistä”, sanoo Mielonen.

”Käytännön intuitiokoulutuksessa olemme pyrkineet tuomaan jokaisen opiskelijan oman intuitionsa havainnoimisen äärelle. Aika moni opiskelija on kuvannut kokemustaan kertomalla, että ”tuntuu kuin olisi palannut kotiin”, kertoo Asta Raami.

”Intuitio-opetuksen alueelta löytyy myös kuorrutettuja ja päälle liimattuja menetelmiä, vaikka olisi tärkeämpää opastaa ihmisiä käyttämään omia avaimiaan. Ihmisillä on kummasti sellainen käsitys, että joku muu - vaikka lääkäri tai designopettaja - aina tietää hänen asiansa paremmin kuin hän itse. Liian helposti haetaan auktoriteetteja sen sijaan, että käännyttäisiin kohti omaa itseä.” 

 

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

KOMMENTIT 3

Re: Re: Intuitio ja tunteet - 137 Päivää sitten

Pahoittelen allo olevaa lähettämäni pitkän tekstini muotoilua. <br /> Tämä älyvapaa Akatemian kommentointifoorumi katsoi tarpeelliseksi poistaa kaikki rivinvaihdot muotoilusta ja tehdä kaikesta yhtä lukukelvotonta pötköä. <br /> Onneksi en ole tekemisissä enää käytettävyyden kanssa, hermot eivät kestäisi :) <br /> Tässä viestissä kokeilen nyt html-viittoja, katsotaan miten tämä ohjelmisto osaa parsia niitä...
Kirjoittaja: S.M.
Vastaa Asiaton » + 0 - 0

Re: Intuitio ja tunteet - 137 Päivää sitten

Erittäin hyvä kysymys, nimi. Bacon. Omasta mielestäni, ja tämä ei toki vastaa koko intuitiotutkimuksen kenttää, osa intuition tutkimuksen ongelmaa on sen monoliittisuus. Intuitio-nimikkeen alle laitetaan aivan kaikki ei-tietoinen (alitajuinen, tiedostamaton) prosessointi: - yliopitut automaatiot - geneettiset refleksit (vaistot) - emotionaaliset triggerit - aavistukset ilman affekteja - ahaa-elämäykset, jotka voivat laukaista (ts. joita voi seurata) affekti - visiot - keksimisen ratkaisukokemukset - jne Jotta kyseistä kaatokategoriaa, jota nimitämme intuitioksi, voisi edes hieman tutkia osina, tarvitsemme taksonomiaa tai typologiaa. Yksi tapa hahmottaa tätä, on tutkia itse kokijoiden kokemusta intuitiivisista tilanteista. Omien haastatteluidemme pohjalta olemme huomanneet, että näiden kokemusten kuvailuissa ihmiset kuvaavat affektien roolien hyvin eri tavoin, esim: - emootio, josta laukeaa ajatus, jota seurataan intuitiivisesti - ajatuksen ja emootion sekoitus, jonka totuudenmukaisuus tuntuu vahvalta - ajatus, jonka merkitys (mitä ajatuksen totuudellisuudesta seuraisi) laukaisee emootion Tästä näkökulmasta on hyödyllistä miettiä myös emootioiden ajallista ulottuvuutta monoliittisten intuitiokokemusten hahmottamisessa erilaisiksi vaiheiksi ja sitä kautta niiden paremman ymmärryksen saavuttamiseksi. Miksi uskomme myös osittain keinotekoiseen intuition ja affektien erottamiseen tutkimuksessa? Koska sekä omat opetuskokeilumme että haastateltavamme antavat ymmärtää, että toisinaan affektit peittävät ja tätä kautta vaikeuttavat sen intuitiivisen tiedon (joka ei välttämättä itsessään ole pelkkä affekti) lukemista. Eli emootio tai tuntemus ei aina liity erottamattomana (ajallisesti) itse intuitioon, se voi myös olla sen päällä esteenä, tai se voi laueta intuition ymmärryksen seurauksena. Tämä ei toki tarkoita sitä, että koko intuitio olisi aina affekteista vapaa, tai että sitä tulisi väkisin yrittää mallintaa vain sellaisena. Mutta intuitio ei myöskään aina tule puhtaana emootiona, tai edes tuntemuksena. Toisinaan on kuitenkin hyödyllistä erottaa erilaisia affekteja intuitiivisen hetken kokemuksen sisällä, jotta erilaiset kokemuksen komponentit ja sitä kautta mahdollisesti intuitiivisen kokemuksen erilaiset laadut antaisivat meille viitteitä kuinka kehittää hyödyllistä intuition kokemuksen typologiaa. Kuten usein tutkimuksessa, kun etenemme alueella, joka on oikeasti aika heikosti tunnettu kokonaisvaltaisesti, niin jokaisen yksityisen tarkemman tutkimusalueen (neurologia, kokeellinen psykologia, psykofysiikka, fenomenologinen tutkimus, jne) näkemykset voivat tuntua keskenään ristiriitaisilta, kunnes kokonaiskuva alkaa hiljalleen muodostua. Tätä ei kai kutsuttaisi tutkimukseksi, jos tietäisemme täydellä varmuudella sen, mitä olemme tekemässä. Eli lopulta en ole eri mieltä, kunhan tarjoan yhden rinnakkaisen selitysmallin, josta on ollut käytännön tutkimuksellista hyötyä ainakin itselleni.
Kirjoittaja: Samu Mielonen
Vastaa Asiaton » + 5 - 0

Intuitio ja tunteet - 142 Päivää sitten

Minua oudoksuttaa tässä artikkelissa se, että intuitio eristetään erilliseksi kyvyksi joka pitää erottaa tunteista. Eivätkö emootiot ja vaistot ole elimillisiä osia maailmassa olemisen kokonaisvaltaista prosessia? Nehän määrittävät keskeisellä tavalla maailmaan suuntautumistamme ja maailman mieltämistä. Tämähän juuri on intuitiivinen prosessi, sisäisten signaalien sueuraamista jos mikä. Miksi ihmeessä rajoittaa intuitio "puhtaaseen tietoon" kun kognitiotutkimuskin suurelta osin tunnustaa, että affektit ovat keskeinen osa suurinta osaa mentaalisia prosessejamme?
Kirjoittaja: Henry Bacon
Vastaa Asiaton » + 0 - 0
Bookmark and Share


A propos | Suomen Akatemian verkkolehti

Suomen Akatemia © 2008

Hakaniemenranta 6
00531
Helsinki
Päätoimittaja Riitta Tirronen
riitta.tirronen@aka.fi
p. 029 533 5118
Toimittaja Anita Westerback
anita.westerback@aka.fi
p. 029 533 5132