Hankalan ihanaa elämää perheen kanssa
17.6.2010
”Jatkuva kiire, Kiire nukkumaan, että lapsi jaksaa nousta varhain. Kiire aamulla, jotta pääsee iltapäivällä pois töistä ja kiire kotiin, ruuanlaittoon jne.”
Pikkulapsiperheiden arki on vaihtelevaa ja kiireistä. Vanhemmat elävät monen asian leikkauspisteessä. Päivähoidon rooli on keskeinen perheen elämässä ja luottamus hoitopaikkaan on tärkeää.
Jyväskyläläistutkijat Anna Rönkä ja Eija Sevon havaitsivat Suomen Akatemian rahoittamassa Paletti-tutkimuksessa, että yhteiskunnassa tehdyt päivähoitoa, työaikoja ja lasten kasvatusta koskevat päätökset näkyvät suoraan lapsiperheiden arjessa.
 |
| Anna Rönkä ja Eija Sevon saivat tutkimusryhmän kanssa autenttista tietoa päiväkirjamerkintöihin pohjautuvassa tutkimuksessa. Kuvassa myös Eijan 9-vuotiaat kaksoset Siiri ja Helmi. |
”Asiat sujuvat paremmin jos eri elämänalueet ovat tasapainossa. Jos työ kuormittaa liikaa tai lapsella on päiväkodissa kurja olo, se heijastuu vanhempana olemiseen”, tutkimuksen johtaja, psykologian tohtori Anna Rönkä sanoo.
Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksen monitieteiseen tutkimusprojektiin osallistui satoja keskisuomalaisia perheitä, jotka pitivät kännykkä- ja paperipäiväkirjaa viikon ajan. Lisäksi lapsen päiväkirjaa täytettiin 59 lapsesta päiväkodissa ja kotona.
”Päiväkirjamenetelmällä saimme todellisemman ja rosoisemman kuvan perheiden arjesta. Vanhemmat kirjasivat mielialojaan, vuorovaikutusta sekä päivien hyviä ja huonoja hetkiä. Kännykällä vastattiin kysymyksiin kolme kertaa päivässä ja paperipäiväkirjaa kirjattiin joka ilta viikon ajan”, Sevon ja Rönkä kertovat.
Tutkituissa perheissä molemmat vanhemmat kävivät töissä. Vastaajia oli kaikista perhetyypeistä, mutta keskiluokkaisten, koulutettujen vanhempien osuus oli merkittävä.
”Pikkulapsiperheissä yleensä molemmat vanhemmat osallistuvat kotitöihin, mutta äideillä on edelleen suurempi vastuu lapsista ja enemmän kotitöitä, vaikka vanhemmat tekisivät yhtä pitkää työpäivää. Toki jotkut miehetkin kantavat kaksoistaakkaa leipätyöstä ja kotitöistä. Perheissä on monenlaisia toimintatapoja”, Rönkä pohtii.
|
”Olen ”riittävän hyvä vanhempi” lapsilleni, mutta en viisas ja täydellinen.”
|
Pienten lasten vanhemmat eivät koe vanhemmuutta liian raskaana, vaikka se koetaan hyvin vastuullisena tehtävänä. Sevon kertoo, että tutkimuksessa vanhemmuutta kuvailtiin pitkälti positiivisin sävyin.
”Vanhemmuus hukassa –sanonta on klisee eikä kuvasta tämän ajan vanhemmuutta lainkaan. Pikemminkin nykypäivän vanhemmat ovat tiedostavia ja lapsilähtöisiä ja he pyrkivät toimimaan suositusten mukaan.”
Sevon huomauttaa, että rooliristiriidat aiheuttavat paineita. Nykypäivän vanhempi joutuu valitsemaan milloin ajattelee ja toimii kuten äiti tai isä, milloin kuten työntekijä tai puoliso.
”Vanhemmilla on syyllisyyttä siitä, että aina ei voi toimia parhaimman vaihtoehdon mukaan. Työn ja perheen välinen raja on liudentunut, siksi työt ja työpaineet siirtyvät helposti perheeseen. ”
Viikon ja viikonlopun ero on pikkulapsiperheissä selkeä. Osa vanhemmista pyrkii tietoisesti rauhoittamaan viikonlopun perheelle. Osa taas järjestää paljon yhteistä ohjelmaa.
”Työelämän muutokset ja 24/7 -yhteiskunnan ongelmat koetaan lapsiperheissä. Vuorotyö ja epätyypilliset työajat hankaloittavat elämää”, Sevon pohtii.
Rönkä lisää, että osassa Pohjoismaita on vanhemmille turvattu laissa mahdollisuus lyhyempään työpäivään ja myös päivätyöhön. Hollannissa voi osan palkastaan vaihtaa lomaksi. Pienillä asioilla työelämässä on suuri vaikutus perhe-elämään.
|
”Työpäivät, normaali 7,39 tuntia on aika pitkä, kun kotona on kaksi alle kouluikäistä lasta.”
|
Tutkimuksessa vanhemmat myös kertoivat avoimesti vanhemmuuteen liittyvistä kielteisistäkin tunteista ja parisuhteen hoitoon liittyvistä paineista. Väsymys, ärtyisyys ja stressi tulivat esille, mutta myös ilo, huumori ja onnistumiset.
”Rajojen ja rakkauden lisäksi vanhemmat toivat erille oman rajallisuutensa. Neuvotteleva kasvatusote vaatii vanhemmilta paljon, vaikka se on lasten kannalta hyvä”, Rönkä sanoo.
|
”Ostin vaimolle uudet tohvelit rikkinäisten tilalle, vaimo ilahtui
ja yllättyi.”
|
Parisuhteesta tingitään helposti eniten lasten ollessa pieniä. Toisaalta vanhemmuus on yhdistävä tekijä. Myös perheen yhteinen aika on tärkeää parisuhteelle.
”Arjen konstit kuten kahvihetki kahdestaan kauppareissulla tai saunominen yhdessä ovat tärkeitä. Puolisot arvostavat sitä, että toinen jakaa kotitöitä. Perheissä on myötä- ja vastatuulisia viikkoja. Myötätuulisilla viikoilla asiat luistavat, ilmapiiri on positiivinen ja välit perheenjäsenten kesken ovat rennot ja hyvät. Vastatuuliviikoilla on joustamattomuutta ja vuoroista kiinni pitämistä”, Sevon ja Rönkä kertovat.
|
”Kysymykset saivat pohtimaan asioita, joita ei yleensä ennätä miettiä. Hyvä niin”
|
Paletti-tutkimuksen vahvuutena Sevon ja Rönkä näkevät sen vahvan otteen perheiden todelliseen arkeen. Päiväkirjamenetelmä havaittiin hyväksi tutkimustyökaluksi ja menetelmää ollaan soveltamassa perheneuvolatoimintaan.
”Suomen Akatemian rahoitus takasi tutkimukselle pitkäjänteisyyden. On tärkeää, että Akatemia tukemalla tämäntyyppisiä tutkimuksia tuo samalla näkyvyyttä ja vakuuttavuutta asioille, jotka ovat lähellä ihmisiä ja heidän arkeaan. Akatemian tutkimukset ovat kilpailutettuja ja niillä on tietty status tutkimusmaailmassa”, Rönkä ja Sevon sanovat.
Kursiivilla merkityt tekstit ovat suoria lainauksia tutkimuksen päiväkirjamerkinnöistä.
Teksti:Liisa Tanninen
Kuva: Mikko Vähäniitty
Etusivun kuva: Pixmac.fi