0 kommenttia
0 pidän 0 en pidä

Tutkimustieto pääsee hyötykäyttöön palveluinnovaatioissa

13.06.11

Antti Hautamäki painottaa, että yliopisto-innovaatioiden vaikuttavuus on todistettava empiirisesti.

"Tieteen on kohdattava maailman isot ja häijyt ongelmat. Ne ovat myös aitoja haasteita tutkimukselle. Me tutkijat olemme olemassa ihmisiä ja yhteiskuntaa varten", toteaa innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori ja Jyväskylän yliopistossa toimivan Agora Centerin johtaja Antti Hautamäki.

Hänen johtamansa Yliopistoallianssin kärkihanke perustui ajatukseen siitä, että yliopistoilla voi olla ratkaiseva rooli tulevaisuuden yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin tekijänä. Avainsana ovat monitieteiset palveluinnovaatiot. Niistä voi löytyä myös uudenlainen yliopistojen menestyksen mahdollisuus.

Vuosina 2009–2010 toteutettuun hankkeeseen osallistui yli 20 tutkijaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta.

"Tulisi löytää ne palveluinnovaatiot, joissa tieteellinen panos on olennainen. Yliopistojen tulisi hyödyntää pitkäjänteistä tutkimustyötä ja tieteen keinoja innovaatioiden empiiriseen testaamiseen", toteaa Hautamäki.

Taloudellinen menestys tai innovaatioiden käyttöönotto eivät hänen mukaansa ole ristiriidassa tieteen kriteerien kanssa, mutta tieteelle kuuluu suuri vastuu vaikuttavuudesta.

Se edellyttää perustutkimuksen ohella ajan irrottamista tuotteiden kehittämiseen ja niiden huolelliseen testaamiseen, mikä tulisi jatkossa huomioida myös yliopistojen kannustinjärjestelmissä ja tieteellisen menestyksen kriteereissä. Lisäksi monitieteisen tutkimuksen rahoituksen ongelma tulisi ratkaista pian.

Tutkimustieto auttaa maailman lapsia

Allianssihankkeessa rakennettiin palveluinnovaatioiden kehittämismalli, joka auttaa yliopistolähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja käyttöönotossa tieteenalasta riippumatta.

"Hankkeen lähtökohtina olivat tavoitteet huippututkimuksen vahvistamisesta, Suomen palvelusektorin kehittämisestä ja yliopistojen vaikuttavuuden lisäämisestä. Työ oli aidosti monitieteistä ja yhteistyötä kehittävää", kertoo tutkimuskoordinaattori Kaisa Oksanen.

"Palveluinnovaatiot ovat mahdollisuus yliopistoille, yhteiskunnalle ja yksilöille", toteavat Agora Centerin johtaja, professori Antti Hautamäki (oik.), tutkimuskoordinaattori Kaisa Oksanen ja professori Heikki Lyytinen.



Kärkihankkeen lopputuotteena julkaistiin teos Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä. Siinä kiteytyy palveluinnovaatioiden kehittämisen malli, jota eri vaiheissa olevat tapaukset konkretisoivat.

Esimerkin julkisesta palveluinnovaatiosta tarjoaa Ekapeli, maksuton digitaalinen oppimispeli, joka pohjautuu Akatemian rahoittaman Lapsen kielen kehitys -pitkittäistutkimuksen tuloksiin. Taustalla on havainto siitä, että vaikealla lukihäiriöllä on geneettinen tausta.

Lukihäiriön syntyminen on ennustettavissa ennen kouluikää seuraamalla lapsen valmiutta erottaa äänteitä kuulonvaraisesti ja osin sen vaikeuttamaa kirjain-äänne –vastaavuuksien oppimista. Nämä seikat ovat osoittautuneet lukemisen oppimisen pullonkaulaksi.

"Tutkimustulosten myötä oli pakko lähteä miettimään, miten lukihäiriön riskin omaavia voidaan auttaa ajoissa, ennen epäonnistumisen kokemuksia, kertoo kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen", yksi allianssihankkeen tutkijoista.

Ekapeli (ks. www.lukimat.fi) on kehitetty motivoivaksi ja tehokkaaksi välineeksi lukihäiriön ennalta ehkäisemiseen, ja sen ominaisuuksia parannetaan jatkuvasti tutkimustuloksiin perustuen.

Ekapelin toimivuus ja hyöty on todistettu Suomessa. Sillä uskotaan olevan globaalit markkinat – joskaan tuote ei ole perinteisessä mielessä kaupallinen, vaan sen toivotaan olevan mahdollisimman monen apua tarvitsevan ulottuvilla. Palveluinnovaatiota viedään eteenpäin kansainvälisen GraphoWorld -tutkijaverkoston avulla. Verkostossa on alan huippuosaamisen lisäksi mm. käyttöönoton kannalta korvaamatonta tietoa kustakin kielestä ja kulttuurista.

Suomen Akatemian tuella tutkitaan paraikaa Ekapelin mahdollisuuksia lasten lukemisen tukemisessa Sambiassa ja Chilessä.

Pitkäaikainen vastuu innovaatioista

"Kävimme hankkeessa läpi yliopiston toimintaa ja sitä, kuinka palveluinnovaatioiden tuottamista voisi siellä edistää. Millaisia ovat kannusteet, kuinka konseptien testaaminen tapahtuu ja kuinka sopimusoikeudet huomioidaan", Hautamäki kertoo.

Hautamäki, Oksanen ja Lyytinen painottavat, että yliopistoissa palveluita tulee kehittää kestävällä tavalla. Vastuun tuotteesta on jatkuttava myös käyttöönoton jälkeen. Innovaation elinkaarimallin tärkeässä impakti-vaiheessa arvioidaan käyttökokemuksia ja hyödynnetään niitä kehittämistyössä.

"Innovaatiot ovat usein kompleksisia ja kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi ihmisen mieleen vaikuttavissa palveluita on vaikeaa päästää kokonaan omille teilleen ja luottaa, että niitä käyttävät saavat parasta palvelua ilman päivityksiä. Ennustan, että yliopistojen on valmistauduttava siihen, että ne jatkossa omistavat innovaatioidensa IPR:t. Palvelun laadunvarmistus on olennaista jo sen kehittäneen yliopiston maineen kannalta", Lyytinen pohtii.

"Olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen. Yliopistolaki antoi uusia mahdollisuuksia tutkimukseen perustuvien tuotteiden kaupallistamiseen. Nyt on pohdittava, kuinka näitä mahdollisuuksia hyödynnämme", sanoo Hautamäki.

Teksti: Reetta Mikkola
Henkilökuvat:Petteri Kivimäki
Kuvituskuva: Pixmac.fi

Bookmark and Share


A propos | Suomen Akatemian verkkolehti

Suomen Akatemia © 2008

Hakaniemenranta 6
00531
Helsinki
Päätoimittaja Riitta Tirronen
riitta.tirronen@aka.fi
p. 029 533 5118
Toimittaja Anita Westerback
anita.westerback@aka.fi
p. 029 533 5132