Tähtäimessä tehokas ja turvallinen lääkehoito
13.03.12
Mikko Niemi tutkimusryhmineen selvittää, miten solukalvon kuljetusproteiinien perinnölliset erot vaikuttavat lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen. 
Ihmisillä tunnetaan noin 400 solukalvon kuljetusproteiinia, joista osa osallistuu myös lääkeaineiden kuljettamiseen. Niiden merkityksestä lääkeaineiden kuljettajina tiedetään kuitenkin vasta hyvin vähän.
”Tutkimme systemaattisesti kuljetusproteiinien perinnöllisiä eroja ja niiden avulla selvitämme, kuinka merkittäviä kuljetusproteiinit todella ovat lääkeaineiden kuljettajina. Lisäksi tutkimme yleisemmin perintötekijöiden vaikutusta lääkehoitojen tehoon ja turvallisuuteen yhteistyössä useiden muiden kliinisten tutkimusryhmien kanssa”, professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta kertoo.
Uuden löytäminen virittää huippusuorituksiin
Mikko Niemi kertoo olleensa aina kiinnostunut uuden löytämisestä. Innostuttuaan opiskeluaikana lääkehoidosta hän hakeutui tekemään väitöskirjaa lääkeaineiden yhteisvaikutuksista. Työ valmistui vuonna 2001.
”Tuntuu mahtavalta löytää jotain, mitä kukaan muu ei aikaisemmin ole löytänyt. Erityisen hienoa on, jos tiedolla on merkitystä ja sen avulla voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä”, Niemi perustelee.
Niemi on saavuttanut urallaan jo paljon. Vuonna 2009 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi hänelle nuoren tutkijan palkinnon ja vuonna 2010 hän sai arvostetun Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon. Vuonna 2011 Niemi sai erittäin kilpaillun Euroopan tutkimusneuvoston 1,9 miljoonan euron nuorille tutkijoille suunnatun tutkimusrahoituksen. Hän on julkaissut kymmeniä alkuperäistutkimuksia arvostetuissa kansainvälisissä farmakogenetiikan ja kliinisen farmakologian julkaisuissa. Lisäksi Niemi on kysytty luennoitsija sekä kotimaassa että ulkomailla.
Merkittävää tutkimusta uuden sukupolven menetelmin
Lääkehoito on useimpien sairauksien tärkein ja tehokkain hoitomuoto. On kuitenkin huomattu, että eri lääkehoidot tehoavat keskimäärin vain 50–75 %:iin potilaista. Osalle potilaista hoidon teho jää riittämättömäksi tai hoito ei tehoa ollenkaan. Pienelle osalle lääkehoito aiheuttaa haittavaikutuksia. On arvioitu, että ne ovat yksi merkittävimmistä kuolinsyistä länsimaissa.
Tuloksia saadaan kliinisistä lääketutkimuksista, joita Niemi tekee pääasiassa terveillä ja vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Lääkepitoisuudet mitataan erittäin herkillä massaspektrometrisillä menetelmillä, ja tällä hetkellä käynnissä olevat geenitutkimukset on tarkoitus tehdä kattavasti uuden sukupolven sekvensointimenetelmin.
Antoisinta nuorten tutkijoiden ohjaaminen
Kliininen lääketutkimus on ihmisläheistä työtä, ja päivät kuluvat usein käytännön tutkimustyössä ja sen ohjaamisessa. Koska lääketutkimukset ovat hyvin säänneltyjä, kuluu paljon aikaa myös paperityöhön erilaisten hakemusten ja ilmoitusten parissa. Merkittävä osa työtä on tulosten analysointi ja raportointi artikkeleiden muodossa sekä tutkimusrahoituksen hakeminen. Aikaa kuluu enenevässä määrin myös erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä.
Helsingin yliopiston ohella Mikko Niemi opettaa farmakogenetiikkaa myös muualla Suomessa ja luennoi useilla jatkokoulutuskursseilla vuosittain. Muutamia kertoja vuodessa luennointimatkat suuntautuvat ulkomaisiin kongresseihin. Näissä tilaisuuksissa Niemi pitää yllä kansainvälisiä yhteyksiä ja luo uusia kontakteja.
 |
|
Mikko Niemen tavoitteena on löytää lääkehoitojen tehoon ja turvallisuuteen vaikuttavia perintötekijöitä ja kehittää saadun tiedon avulla geenitestejä ja testituloksiin perustuvia algoritmejä.
|
Niemi toimii ohjaajana Suomen Akatemian rahoittamassa Kliininen lääketutkimus -tutkijakoulussa, joka fuusioitui vuoden 2012 alussa Suomen Lääkealan tohtoriohjelmaan. Hänen tutkimusryhmässään on neljä väitöskirjantekijää ja useita gradun tai syventävien opintojen tekijöitä.
”On hienoa saada työskennellä älykkäiden ja motivoituneiden nuorten kanssa. Monet väitöskirjaoppilaani ovat saaneet palkkaa tohtoriohjelmasta. Olisi hienoa, jos lääkealalle saataisiin Akatemian rahoittama yksilöllisen lääkehoidon tutkimusohjelma”, Niemi visioi.
Tuloksista apua myös lääkekehitykselle
Tutkimusprojekti on laajenemisvaiheessa. Vaikka tuloksia valmistuu pitkin matkaa, ovat suurimmat hedelmät poimittavissa vasta muutaman vuoden kuluttua. Tähän mennessä merkittävimpänä tuloksena Mikko Niemi pitää maksan kuljetusproteiinin geenimuutoksen löytämistä ja karakterisointia. Kyseinen geenimuutos altistaa kolesterolilääkkeenä käytettävien statiinien aiheuttamalle lihashaittavaikutukselle.
”Pitkälti näiden tutkimusten ansiosta olen saanut palkintoni. Myös statiineista väitellyt opiskelijani Marja Pasanen palkittiin useammalla väitöskirjapalkinnolla. Olemme löytäneet eräitä muitakin lääkeaineiden pitoisuuksiin ja vaikutuksiin vaikuttavia geenimuutoksia ja useita kliinisesti tärkeitä lääkeaineiden yhteisvaikutuksia”, Niemi iloitsee.
Terveydenhuollon kehitykselle tulokset ovat tärkeitä. Niiden avulla voidaan parantaa lääkehoidon tehoa ja turvallisuutta. Sillä saattaa olla myös hoidon kustannuksia hillitsevä vaikutus.
”Tutkimuksen avulla opimme paremmin ymmärtämään solukalvon kuljetusproteiinien roolia lääkehoidossa. Tällä on merkitystä jo käytössä olevien lääkeaineiden kannalta, mutta se tulee myös parantamaan tulevaisuudessa kehitettävien lääkkeiden turvallisuutta”, Niemi ennustaa.
Teksti ja kuvat: Terhi Pinomäki