Syyskuun hakemukset nyt paneelien käsittelyssä
26.01.12
Suomen Akatemian syyskuun hakuun tulleet tutkijoiden hakemukset ovat parhaillaan arviointipaneelien käsittelyssä. Helsinkiin kokoontuneet kansainväliset asiantuntijat arvioivat Akatemiaan tulleet hakemukset, laativat niistä lausunnot ja antavat kullekin hakemukselle pisteet. Tammi-maaliskuussa paneelityöskentelyyn osallistuu satoja arvioitsijoita eri puolilta maailmaa.
”Paneelien kokoaminen aloitetaan heti hakuajan päätyttyä, ja ensimmäisenä pyritään löytämään kullekin paneelille hyvä puheenjohtaja. Meillä osa asiantuntijoista kutsutaan jo jopa ennen hakuajan päättymistä tiettyjen tieteenalojen perusteella, sillä tiedämme, että esimerkiksi ekologian ja molekyylibiologian aloilta tulee joka vuosi runsaasti hakemuksia”, kertoo bio- ja ympäristötieteiden tutkimuksen yksikön tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari.
Paneelin puheenjohtajaa valittaessa kiinnitetään huomiota siihen, että hän on professoritason tutkija, jolla on laaja näkemys arvioinnin kohteena olevien hakemusten tutkimusalasta ja että hän on julkaissut monipuolisesti. Tavoitteena on, että aikaisempina vuosina paneelin jäsenenä tai puheenjohtajana työskennelleet tutkijat olisivat käytettävissä myös muina vuosina. ”Pyrimme käyttämään samaa puheenjohtajaa kahdesta kolmeen kertaa peräkkäin. Tämä luo arviointiin jatkuvuutta”, Valosaari sanoo.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö aloittaa panelistien kokoamisen vasta hakemusten saavuttua Akatemiaan. ”Yksikön käsittelemien hakemusten tutkimusteemat ja jakautuminen eri tieteenaloille vaihtelevat merkittävästi vuodesta toiseen, joten emme voi ennen hakuajan päättymistä ennakoida minkälaisia kokoonpanoja paneeleihin pitäisi saada”, tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksiköstä kertoo.
Puolet vanhoja, puolet uusia arvioitsijoita
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö pyrkii niin ikään tukeutumaan aikaisemmin paneeleissa olleisiin arvioitsijoihin, mutta Hakapään mukaan myös uusia arvioitsijoita pitää saada mukaan. ”Sillä tavalla hakemuskokonaisuuden muuttuminen pystytään ottamaan huomioon. Noin puolet paneelien jäsenistä on aiemmin mukana olleita, puolet uusia asiantuntijoita.”
Tutkimuksen yksiköiden tiedeasiantuntijat kutsuvat paneelien puheenjohtajat ja jäsenet, ja tieteelliset toimikunnat hyväksyvät paneelien kokoonpanon. Toimikuntien jäsenten tehtävänä on myös ehdottaa asiantuntijoita mahdollisiksi arvioitsijoiksi.
Paneeleihin kutsun saavat asiantuntijat suhtautuvat lähes poikkeuksetta hyvin myönteisesti pyyntöön tulla Akatemiaan arvioimaan tutkijoiden hakemuksia. Kieltäytymisiä tulee pääsääntöisesti vain aikataulusyistä. ”Joillakin tutkijoilla saattaa lisäksi olla vaativa työsarka EU:n tutkimusrahoitushakemusten arvioitsijana, ja siksi he joutuvat kieltäytymään meidän kutsustamme”, Kata-Riina Valosaari sanoo.
”Monet asiantuntijat pitävät mielenkiintoisena sitä, että meillä arviointipaneelit kootaan tieteenaloittain, kun monissa muissa maissa paneelit ovat monitieteisiä. Akatemialla ja suomalaisilla tutkijoilla on myös hyvä maine ulkomaisten tutkijoiden parissa”, Jyrki Hakapää kertoo.
Sekä bio- ja ympäristötieteiden yksikössä että kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikössä panelistit kutsutaan yleensä Euroopasta, mutta jonkin verran myös Yhdysvalloista ja Aasiasta. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksessa käytetään jonkin verran myös suomalaisasiantuntijoita joillakin tutkimusaloilla.
Paneeli tekee tieteellisen arvioinnin
Ennen kuin panelistit pääsevät perehtymään hakemuksiin, Akatemian tiedeasiantuntijat käsittelevät ne. Hakemukset jaetaan tieteen- ja tutkimusaloittain vastuutiedeasiantuntijoille, jotka tarkastavat hakemukset ja tarvittaessa pyytävät hakijalta täydennyksiä.
Samaan aikaan tiedeasiantuntijat kutsuvat asiantuntijoita paneeleihin ja ohjeistavat arvioitsijoiksi lupautuneita tutkijoita Akatemian arviointikäytäntöihin. ”Panelisteille lähtee hyvissä ajoin tietopaketti, joka sisältää muun muassa hakemusten arviointiohjeet ja hakuilmoituksen sekä tietoa asiakirjojen luottamuksellisuudesta sekä esteellisyyssäännöistä”, Valosaari luettelee.
Arvioitsijoille pyritään antamaan kuukaudesta kahteen aikaa tutustua hakemuksiin ja kirjoittaa niistä esilausunnot. Bio- ja ympäristötieteiden tutkimuksen yksikössä kukin paneeli käsittelee 40-60 hakemusta, ja paneelissa on 8-10 asiantuntijaa. Tänä talvena BY-paneeleja on kahdeksan, joiden lisäksi järjestetään yksi tieteidenvälinen paneeli yhdessä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen kanssa.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö järjestää tänä vuonna 26 paneelia. Kussakin paneelissa on jäseninä kolmesta viiteen tutkijaa, ja paneelien aikana arvioidaan 15-40 hakemusta.
”Asiantuntijat laativat lausunnon kustakin hakemuksesta keskustelun jälkeen niin, että paneeli on kokonaisuudessaan yksimielinen lausunnon sisällöstä. Tiedeasiantuntijat ovat mukana paneelien kokouksissa ja seuraavat muun muassa sitä, että paneeli noudattaa Akatemian arviointiohjeita ja tekee kaikki lausunnot johdonmukaisesti”, Jyrki Hakapää kuvailee. ”Tärkeää on, että tiedeasiantuntijat voivat myös tuoda esiin lopullisen rahoituspäätöksen tekevissä tieteellisten toimikuntien kokouksissa esimerkiksi sen, että jokin paneeli on antanut muita paneeleja tiukemmin tai hövelimmin arvosanansa.”
Toimikunta päättää rahoituksesta
Paneelilausuntojen valmistumisen jälkeen hakemukset siirtyvät Akatemian tieteellisten toimikuntien jäsenille, jotka tutustuvat hakemuksiin ja lausuntoihin ennen päätöskokouksia. Toimikunta keskustelee hakemuksista ja niiden saamista lausunnoista, ja arvioi, mitkä hankkeet pääsevät rahoituksen piiriin. Rahoituspäätökset tehdään maalis-toukokuussa.
”Päätöksenteko perustuu ensisijaisesti hakemuksen tieteelliseen tasoon. Toimikunta voi tieteellisten lausuntojen lisäksi ottaa päätöksenteossa huomioon myös tiedepoliittiset kriteerit eli arvioida hakemuksia esimerkiksi nuoren tutkijan itsenäisyyden, liikkuvuuden ja kansainvälisyyden näkökulmasta. Myös riskejä ja uusien avauksia sekä uusien tutkimusalojen tukemista arvioidaan toimikunnan keskusteluissa”, Kata-Riina Valosaari kuvailee.
Bio- ja ympäristötieteiden tutkimuksen toimikunta pyrkii tänä keväänä lyhentämään päätöksentekoprosessia niin, että akatemiatutkijoiden ja tutkijatohtoreiden päätökset tulevat jo maaliskuussa ja akatemiahankkeiden päätökset tehdään huhtikuussa. Tämä onnistuu jättämällä väliin yksi päätöksiä valmisteleva kokouskierros keväällä. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta tekee rahoituspäätökset toukokuussa.
Kaiken kaikkiaan Suomen Akatemian syyskuun hakuun lähetettiin 3043 hakemusta. Haussa oli mahdollisuus hakea rahoitusta muun muassa akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin työhön sekä akatemiahankkeisiin.
Teksti: Riitta Tirronen
Henkilökuvat: Kari Likonen ja Akatemian viestintä
Muut kuvat: Pixmac.fi