Suomalais-intialaisin voimin infektiotauteja vastaan
23.05.12
Suomalaistutkijat kehittävät parhaillaan yhdessä intialaisten kollegojensa kanssa uutta diagnostiikkaa dengue-kuumeen, trooppisten loissairauksien ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavan TBE-viruksen havaitsemiseksi.
Entistä tarkempi tieto virustautien mekanismeista ja virusten ominaisuuksista edistää hoitomuotojen ja rokotteiden kehittämistä tulevaisuudessa. Tutkimushankkeita rahoittavat Suomen Akatemia ja intialainen tutkimusrahoitusorganisaatio Indian Department of Biotechnology.
Diagnostisten määritysten kehittämisen haasteena on esimerkiksi dengue-kuumeen tapauksessa erottaa virus muista samaan ryhmään kuuluvista flaviviruksista, jotka nekin aiheuttavat erilaisia infektioita.
Oikean diagnoosin saaminen on tärkeää, koska dengue-kuume saattaa pahimmillaan olla siihen sairastuneelle tappava tauti. Ensimmäisen infektion yhteydessä potilaan oireet ovat tyypillisesti lieviä, flunssan kaltaisia. Sen sijaan toinen infektiokerta saattaa johtaa vakavaan verenvuotokuumeeseen ja sokkitilaan. Tautiin ei ole rokotetta eikä luotettavaa serodiagnostiikkaa.
Dengue salakavala tauti
”Dengue-virusta on neljää eri muotoa eli serotyyyppiä, joilla ei ole suojaavaa risti-immuniteettia. Aiempi toisen serotyypin infektio altistaa vakavammille tautimuodoille”, kertoo professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Hän johtaa suomalais-intialaista tutkimusta, jossa tutkimuskohteena on denguen lisäksi pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä puutiaisaivokuume. Punkin välityksellä leviävää puutiaisaivokuumetta aiheuttaa niin ikään flaviviruksiin kuuluva TBE-virus.
Dengue-kuume on kasvava ongelma maailmanlaajuisesti. Trooppiset virustaudit sairastuttavat joka vuosi satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Esimerkiksi dengue-virusinfektion saa vuosittain arviolta 50-100 miljoonaa ihmistä. Matkailun lisääntyessä myös suomalaiset altistuvat trooppisille sairauksille aikaisempaa useammin.
”Kaupungistuminen ja väestönkasvu lisää sairastumisia ja virukset leviävät kaupan ja lisääntyvän matkustuksen myötä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että toisen serotyypin aiheuttamat uusintainfektiot lisääntyvät. Myös hengenvaarallinen dengue-verenvuotokuume on yleistynyt valtavasti”, Vapalahti sanoo.
Vasta-ainereaktioiden tutkimus avaa tien diagnostiikkaan
Dengue-virusta tutkimalla selvitetään, miten ihmisen elimistö puolustautuu dengue-virusta vastaan tuottamiensa vasta-aineiden avulla. Vasta-ainereaktioiden ymmärtämisessä piilee avain luotettavaan diagnostiikkaan.
Vapalahden tutkimuksessa pyritään luomaan dengue- ja TBE-viruksille niin sanottu reportteri-virus, jonka avulla voidaan tehdä esimerkiksi vasta-aineiden neutralisaatiotestejä ja jota voidaan käyttää myös lääkkeiden kehittämiseen. Kyseessä on proteiini, joka antaa signaalin ja kopioi itseään solulinjassa. Reportteriviruksen käytön etuna on muun muassa se, että sitä käytettäessä ei tarvita turvalaboratoriota.
Toisessa suomalais-intialaisessa tutkimushankkeessa lähestytään dengue-virusta pilkkomalla se mahdollisimman pieniin osiin. Sitä kautta tutkijat saavat entistä tarkempaa tietoa viruksen toiminnasta.
”Olemme valmistaneet dengue-viruksesta niin sanottuja genomifragmenttikirjastoja. Näiden kirjastojen avulla voidaan tuottaa suuri määrä pieniä proteiinin osia, joiden joukosta etsitään juuri ne, jotka kykenevät sitoutumaan dengue-potilaiden elimistön kehittämiin vasta-aineisiin”, kertoo tutkimuksen suomalaista osiota johtava dosentti Urpo Lamminmäki Turun yliopistosta.
Löydetyt dengue-virukselle ominaiset proteiininosat liitetään geneettisen muokkauksen avulla yhteen multiepitooppiproteiiniksi. ”Tätä keinotekoista proteiinia voidaan hyödyntää, kun kehitetään diagnostista määritystä dengue-virusvasta-aineiden havaitsemiseksi potilaan verestä.”
”Denguen diagnostiikassa on haasteena että viruksen vasta-aineet ovat mitattavissa vasta, kun tauti on jo ohi. Pyrimme luomaan sellaisen menetelmän, jolla tauti pystyttäisiin diagnosoimaan jo sairauden aikana.”
Professori Rikkert Wierengan hankkeessa Oulun yliopistossa etsitään yhdessä intialaistutkijoiden kanssa lääkkeitä trooppisten loissairauksien hoitamiseen bioinformatiikan ja rakennebiologian keinoin. ”Kyseessä on hyvin monitieteinen tutkimus, jossa yhdistyy biokemian, kemian, entsymologian, proteiinien kristallisointitutkimuksen ja tietojenkäsittelytieteen osaaminen.”
Suomen Akatemia tekee tutkimusrahoitusyhteistyötä intialaisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden kanssa avaamalla yhteisiä rahoitushakuja eri tieteenaloille. Yhteishakujen tavoitteena on edistää alan suomalais-intialaista yhteistyötä. Erityisesti halutaan tukea pitkäjänteistä, järjestelmällistä yhteistyötä sekä yhteistyöverkostojen syntymistä ja vahvistumista Suomen ja Intian välillä.
Teksti: Riitta Tirronen
Henkilökuvat: Anita Westerback
Muut kuvat: Pixmac.fi