Luonto virkistää, elvyttää ja edistää terveyttä
17.08.12
Luonnon terveysvaikutukset on nostettu kuumaksi aiheeksi jo Euroopan kaupunkipolitiikkapapereissa. Suomen Akatemian rahoittamissa ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeissa pyritään selvittämään, miten luontoympäristöt edistävät terveyttä tulevaisuuden asuinympäristöissä. Viheralueiden stressinpoisto-ominaisuuksia tutkitaan yhdessä japanilaisten kanssa.
 |
|
Lehmus kuuluu Liisa Tyrväisen suosikkipuihin. Professorin iloksi Metlan Vantaan toimipaikan pihalla kasvaa useita komeita lehmuksia.
|
Suomessa riittää metsää ja vesistöjä niin paljon, että metsät ovat kuuluneet luonnostaan suomalaiseen kaupunkikuvaan. Luonnossa oleskelu ja liikkuminen on ollut pitkään myös useimpien kaupunkilaisten ulottuvilla. Nyt tutut ja rakkaatkin kaupunkien viheralueet ovat toinen toisensa jälkeen peittyneet tai olleet vaarassa jäädä asuinrakentamisen jalkoihin – lukuisten asukkaiden vastalauseista huolimatta.
”Suomalaisissakin kasvukeskuksissa on selkeästi meneillään luontoympäristöjen häviäminen tiiviimmän rakentamisen takia. Kun luonnosta irtaudutaan yhä urbaanimpaan asuinympäristöön, ihmiset joutuvat kohta ajamaan autolla ulos kaupungista päästäkseen luontoalueelle virkistäytymään”, toteaa Metsäntutkimuslaitoksella ja Lapin yliopistossa työskentelevä luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun professori Liisa Tyrväinen.
”Luonnon vaaliminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä olisi erittäin tärkeää, mutta tieto ja ymmärrys sen vaikutuksista on puutteellista. Kaupungistumisen ja tiivistä rakentamista suosivan kaupunkisuunnittelun myötä on entistä tärkeämpää ymmärtää, minkälaiset luontoalueet edistävät asukkaiden hyvinvointia”, täsmentää Tyrväinen.
Luontoympäristö liikuttaa
ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeet pohjaavat jo aiemmin kerättyyn valtakunnalliseen kyselytutkimusmateriaaliin. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kerätään uusi aineisto asukkaiden ympäristöodotuksista ja terveydentilasta sekä miten he kokevat viheralueet ja pystyvät hyödyntämään niitä. Kerättyjä tietoja pyritään jalostamaan ja kiteyttämään kaupunkisuunnittelijoille, jotta nämä pystyisivät paremmin ottamaan näitä arvoja huomioon suunnitellessaan kokonaisten sukupolvien ympäristöön vaikuttavia alueellisia asioita.
 |
|
Ulkoilu luonnonvaraisilla ja ihmisen rakentamilla viheralueilla edistää terveyttä vähentämällä stressiä ja virkistämällä mieltä.
|
Viheraluetutkimusaihe on kummunnut myös siltä pohjalta, että liikkumattomuus, diabetes, stressi, masentuneisuus ja ylipainoisuus ovat jatkuvasti lisääntyneet länsimaissa. Näitä kaikkia voitaisiin osittain ehkäistä ja hoitaa liikkumalla säännöllisesti ja nimenomaan viheralueilla. Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan viheralueilla asuvat ihmiset ovat terveempiä kuin tiiviisti rakennettujen ympäristöjen ihmiset.
Lukuisat suomalaiset ovat jo iät ja ajat osanneet hoitaa terveyttään mökkeilemällä sekä patikoimalla, sienestämällä ja marjastamalla metsissä. Luontoliikunta on hyvä tapa hoitaa kuntoa, koska metsässä liikkuessaan tulee kuntoilleeksi jo aivan huomaamattaankin.
Jos viheralueet poistetaan kaupungeista ja niille pääseminen muuttuu vaikeammaksi, ollaan tekemisissä jo sosiaalipoliittisten kysymysten kanssa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta oleskella vehreyden keskellä sijaitsevalla vapaa-ajan asunnolla tai merenrantahuvilalla. Heille kaupunkiluontoympäristöt ovat erityisen tärkeitä.
”Viheralueet ovat myös sosiaalisen kanssakäymisen ja tekemisen paikkoja. Ruotsin Malmössa ongelmalähiöt muuttuivat myönteiseen suuntaan, kun siellä ryhdyttiin harrastamaan koko perhettä yhdistävää kaupunkiviljelyä. Nuorten ilkivaltakin väheni selvästi”, kertoo Tyrväinen.
Japanissa korostuu metsien esteettinen arvo
Liisa Tyrväinen on mukana molemmissa ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeissa, joista toinen toteutetaan yhdessä Japanin metsäntutkimuslaitoksen, Chiban yliopiston ja Nippon Medical Schoolin tutkijoiden kanssa. Kummassakin hankkeessa on mukana Tampereen yliopisto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomalaisessa tutkimusryhmässä on mukana yhteensä 12 tutkijaa.
”Japanissa on tutkittu jo 10 vuoden ajan metsien virkistyskäytön fysiologisia vaikutuksia stressihormoneihin, verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen yhdessä lääketieteilijöiden kanssa. Meillä ympäristöpsykologisin menetelmin tehdyt kyselytutkimukset ovat koskeneet luonnon käytön psykologisia vaikutuksia. Nyt on tarkoitus yhdistää voimat ja kehittää mittausmenetelmiä, joilla fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia voidaan tutkia samanaikaisesti.”
Yhteistyö japanilaisten kanssa on ollut mielenkiintoista ja antoisaa puolin ja toisin. Suomessa työskenteli viiden kuukauden ajan japanilainen tutkija, joka tutustui suomalaisiin kenttäkokeisiin ja auttoi niiden suunnittelussa. Suomalaiset onnistuivat myös inspiroimaan japanilaisia tutkijoita pohtimaan keräämänsä tiedon jalkauttamista Japanissa. Tähän asti tuloksista oli vain kirjoitettu tieteellisiä artikkeleita.
Suomalaiset tutkijat ovat myös vierailleet Japanissa ja osallistuivat siellä sikäläiseen kaksiosaiseen kenttäkokeeseen, joka tehdään sekä metsässä että kaupungissa. Suomalaiset olivat mukana Etelä-Japanissa sijaitsevan, kuumista lähteistään tunnetun Oitan kaupungin alueella.
”Japanissa on todella upeita metsäalueita, joita on sertifioitu kokeiden yhteydessä terveysmetsiksi. Siellä metsätalouden merkitys on pieni, ja metsiä hyödynnetään enemmän esteettisten nautintojen lähteinä. Minäkin koin olleeni edellisellä matkallani Pohjois-Honsun onsen-kylpylässä yhdessä kauneimmista paikoista, missä olen koskaan matkustanut”, kertoo Tyrväinen.
Metsä elvyttää tehokkaasti
Suomessa kenttäkokeita tehdään Helsingissä kolmessa eri paikassa, joiden kontrollialue on ydinkeskustassa ja kaupunkiluontokohteet puistoissa ja metsässä. Vapaaehtoiset 18-70 -vuotiaat koehenkilöt istuvat mittauspisteen alueella vartin ajan ja kävelevät puoli tuntia. Kokeen aikana mitataan verenpaineen ja sykkeen muutoksia sekä stressihormonien eritystä sekä mielialan muutoksia.
Suomen ja Japanin yhteistyötutkimuksessa pyritään mittauksilla selvittämään, miten erilaiset kaupunkiympäristöt elvyttävät ihmistä työpäivän jälkeen.
”Jo aikaisemmissa Suomen Akatemian rahoittamassa, Helsingissä ja Tampereella toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että metsät ja luonnonvaraiset ympäristöt olisivat elvyttävämpiä kuin rakennetut viheralueet”, kertoo Tyrväinen.
Tulosten mukaan kaupungin viheralueilla keskittymiskyky ja toimintakyky paranevat ja stressioireet vähenevät. Jos kuitenkin halutaan toipua jostakin vakavammasta ja syvemmästä väsymyksestä, on syytä suunnata kaupungin ulkopuolelle luonnonvaraisille metsäseuduille. Tämänhän tiesi jo legendaarinen suomalaisen designin mahtimies TapioWirkkala, joka kävi lataamassa akkujaan Lapin hiljaisuudessa.
 |
|
Suomessa voi virkistäytyä myös Metlan ohjeiden mukaisesti hoidetuissa, Metsähallituksen hallinnoimissa tutkimusmetsäverkoston kohteissa, joihin kuuluu yli 30 000 hehtaaria maa- ja vesialueita. Punkaharjulla suunnitelmallinen metsienhoito ja ulkomaisten puulajien viljelykokeilut aloitettiin jo 1840-luvulla.
|
Myös ihmisen luontosuhde vaikuttaa siihen, miten hän kokee viheralueet. Kenttätutkimuksessa pyritään nyt mittauksin todentamaan, minkälaisia yksilöllisiä eroja viheralueiden terveyshyötyjen kokemiseen liittyy.
”Aiemmin löydettiin neljä ihmistyyppiä hyvin urbaaneista vannoutuneisiin luontoihmisiin. Kaikista helsinkiläisistä vielä 25 prosenttia kuului luontoihmisiin, joille kaupungin viheralueet eivät riitä luontokokemuksen saamiseen. Heidän on pakko päästä välillä kaupungin ulkopuolelle. Vain 5 prosenttia vastaajista kuului tosi urbaaneihin, joille luonto kaupungissa merkitsi hyvin vähän”, kertoo Tyrväinen.
”Suomalaisen luontosuhde eroaa keski- ja eteläeurooppalaisen luontosuhteesta. Meidän ei pitäisi hakea yhdyskuntarakenteen esimerkkiä isoista, hyvin kaupungistuneista yhteiskunnista kopioimalla tiivistä, korkeaa arkkitehtuuria. Suomalaisen arkkitehtuurin pitäisi jatkaa sillä linjalla, että ymmärretään ja otetaan huomioon ympäristö, johon rakennetaan.”
Luontomatkailusta Suomen vetonaula?
ASU-LIVE -tutkimusohjelman viheraluehankkeet valmistuvat kolmen vuoden kuluttua eli 2015. Tulokset on tarkoitus tiivistää opiksi terveydenhuollon, työhyvinvoinnin sekä viheralue- ja kaupunkisuunnittelun päättäjille, jotka voivat hyödyntää tietoja työ- ja asuinympäristöjen suunnittelussa, kehittämisessä ja parantamisessa. Tietoa jaetaan niin seminaareissa kuin julkaisuissa.
”Pyrimme tutkimuksessa ottamaan haltuun ihmisten kokemusmaailmaa tieteen keinoin ja puristAmaan tietoa sellaiseen muotoon, että eri alojen ammattilaiset voisivat käyttää sitä. Moniulotteinen tieto on kuitenkin tärkeä suunnittelun lähtökohta”, korostaa Tyrväinen.
”Tiedoista hyötyvät myös matkailuyrittäjät. Suomeen tulee paljon matkailijoita, jotka voivat olla kiinnostuneet lähtemään päivän terveysretkelle luontoon hakemaan rauhaa ja hiljaisuutta sekä katselemaan kauniita maisemia. Nuuksion kansallispuisto voitaisin hyvin tuotteistaa terveyttä edistäväksi luontomatkailukohteeksi.”
”Japanilaisten tutkimuksen mukaan jo päivän mittainen luontoretki nostaa ihmisen vastustuskykyä lähes kolmen viikon ajaksi. Tämä viittaa siihen, että terveyttä voisi ylläpitää säännöllisillä luontoretkillä”, toteaa luontomatkailun professori Tyrväinen.
Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi