Kestävää turismia Keski-Amerikkaan
17.08.12
"Turismi on tärkein ulkomaanvaluutan lähde monelle kehittyvälle maalle, ja oikein tehtynä se voi parantaa maan oloja usealla sektorilla." Jussi Pakkasvirta, POLITOUR-tutkimushankkeen johtaja tietää mistä puhuu. Hän on nähnyt 1980-luvulla räjähdysmäisesti kasvaneen turismin vaikutuksen Keski-Amerikan maissa ja johtaa nyt monitieteistä tutkimusryhmää, jossa tutkitaan turismia ja sen vaikutuksia.
 |
| "Paras turisti on sellainen joka matkustaa paksun lompakon kanssa ja jakaa rahoja oikeudenmukaisesti matkakohteessa,” Jussi Pakkasvirta naurahtaa. |
Tutkittavat maat, Honduras, Nicaragua ja Costa Rica jakavat kauniin ja rikkaan luonnon, sekä vaikeat yhteiskunnalliset olot. Turismin tuoma kapitaali on maille elinehto. "Tutkimme, millaisia positiivisia vaikutuksia matkailulla on esimerkiksi köyhyyden vähenemiseen. Samalla selvitämme miten matkailun voi yhdistää kestävän kehityksen käytäntöihin", Pakkasvirta selittää.
Kestävä kehitys on sellaista kehitystä, joka mahdollistaa perustarpeiden tyydyttämisen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omat perustarpeensa. Kestävää matkailua ei saavuteta yksittäisillä toimenpiteillä, vaan kantamalla vastuu ympäristöstä ja ihmisistä kaikilla matkailuelinkeinon tasoilla ja osa-alueilla.
Tutkimuspakissa monia eri tieteitä
Professori Pakkasvirran tutkimus koostuu erilaisista tapaustutkimuksista. "Costa Ricassa tutkimme Puerto Viejoa ja sen kautta esille tulevaa vaihtoehtoturismia, kuten reppureissausta; Hondurasissa Karibian rannikon sukellus- ja risteilyturismia ja Nicaraguassa esimerkiksi kahvitiloilla toteutettavaa yhteisölähtöistä, osuuskuntamaista turismia."
Tutkimus itsessään on hyvin monitieteistä ja pitää sisällään paljon kenttätutkimusta ja arkistojen selaamista. Erilaiset aineistot vaativat erilaisia lähestymistapoja. "Tarvitsemme historiantuntemusta, sosiologiaa, taloustiedettä, matkailun tutkimusta... Yhtenä uutena lähestymistapana voisi olla myös kalataloustieteet", Pakkasvirta luettelee.
"Itse keskityn penkomaan turismissa mukana olevien yritysten yhteiskuntavastuita ja erilaisia motiiveja", hän kuvailee.
Turismin on palveltava maata...
"Moni kohtaa niin sanottua viherpesu-toimintaa Latinalaisen Amerikan turismissa. Tällöin yritykset ovat muka-ekologisia ja saavat kuluttajan tuntemaan olonsa tyytyväiseksi näennäisen kestävällä toiminnalla." Ruohonjuuritasolla tällaista toimintaa on esimerkiksi hotellien roskien lajittelun mahdollistaminen, vaikka kaikki jäte päätyy loppujen lopuksi samaan kasaan.
"Kestävyys on kierrätystä ja turismin on palveltava maata", Pakkasvirta muistuttaa. Hän pitää matkailun tutkintaa oivallisena kurkistusaukkona eri maiden yhteiskunnallisiin oloihin. Turismiin investoidaan paljon ja sillä on suuret vaikutukset maiden sisällä.
...mutta mikä on parasta turismia?
 |
| Kestävää matkailua mitataan erilaisilla yrityksille myönnetyillä leimoilla. Turistien on kuitenkin pyrittävä tunnistamaan ”greenwashing”, jossa ekologisuus on vain nimellistä. |
Meksikon tapaisen massaturismin mukanaan tuomat suuret ihmismäärät eivät Pakkasvirran mukaan välttämättä palvele Keski-Amerikan aluetta. "Alueen äärimmäisen monimuotoiset mutta myös herkästi haavoittuvat luonto-olosuhteet muuttuisivat dramaattisesti. Suurimmat vaikutukset riippuvat aina volyymista; kuinka paljon turisteja halutaan ja minkälaista turismikäytöstä suositaan?"
Joillekin hyvin hoidettu iso turismikompleksi on hyvä asia, ja toiselle ei. "Toimiva malli voisi olla myös turismin sisällyttäminen osaksi normaalielämää, samoin kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa turisteja kuitenkin on aika paljon", Pakkasvirta pohtii.
"Hyvin hoidettu matkailu jakaa turistien varoja tasaisesti eri toimijoille ja kasvattaa myös tasa-arvoa. Ihanteellistahan on, että mahdollisimman suuri osa turistien rahoista päätyy paikallisille." Tämän takia all-inclusive -hotellit eivät Pakkasvirran mukaan ole välttämättä paras matkakohde.
"Suuret hotelliketjut eivät aina parhaalla tavalla tue paikallista turismia. Hotellin alueelta ostettujen tuotteiden tuoton ja paikallisen välillä on useita välikäsiä." Toisaalta massaturismin vaihtoehdossa, eko-turismissakin on kääntöpuolensa.
Tapaus: Puerto Viejo
Costa Ricassa eko-turismi, jossa lähdetään liikkeelle itsenäisestä matkailusta, on saanut aikaan maanomistajuus-konflikteja. "Maassa on paljon ulkomaisia maanomistajia, jotka ovat entisinä travellereina ihastuneet seutuun, ostaneet palasen ja alkaneet pyörittämään omaa matkailubisnestä", Pakkasvirta kuvailee.
 |
|
Costa Rican Puerto Viejossa on paljon pieniä ravintoloita, joissa ekologiset arvot ovat tärkeitä. Kuvassa Veronica Gordon ja hänen orgaanista kasvisruokaa tarjoileva ravintolansa.
|
Suomen Akatemian rahoittamassa POLITOUR-hankkeessa tutkitaan Puerto Viejon tapausta ja siihen liittyviä ongelmia lainsäädännön kanssa."Tiukentuneen ympäristölainsäädännön kautta on puututtu suuriin turismi-infra -hankkeisiin. Esimerkiksi Puerto Viejon kaupungin lähistöllä purettiin hiljattain viranomaisten määräyksestä tsekkiläisen sijoittajan jo pitkään pystyssä ollut luksushotelli."
"Paikallisia puhuttaa, miksi hotelleja täytyy purkaa eikä muuttaa vaikka kouluiksi. Suojelupolitiikka myös estää maanomistajia rakentamasta matkailuinfrastruktuuria purkamisuhan pelossa. Monet paikalliset pelkäävät, että heidän häädetään rannoilta, joilla he ovat asuneet sukupolvien ajan."
Tutkijoiden on selvitettävä juristien ja hallinnon muodostamat valtaverkostot. Myös maanomistajien määrä ja kansallisuus ovat kiinnostavia tietoja.
"Lainsäädäntö ja turismi voisivat auttaa toisiaan, mutta ovat osittain konfliktissa. Paikalliset miettivät, miten heidän käy, kun kaikkea suojellaan", Pakkasvirta kertoo. Tilanteesta voi löytää yhtymäkohtia Lapin matkailuun, joka nojaa vahvasti luontoon ja hakee tasapainoa suojelun ja käytön välillä.
Keski-Amerikka opettaa
Suomen kannalta Keski-Amerikan matkailun tutkiminen ei suinkaan ole yhdentekevää. Tutkimus tuottaa uudenlaisia keinoja esimerkiksi köyhyyden vähentämiseksi. Näitä voidaan käyttää hyväksi kehitysyhteistyötä suunniteltaessa.
"Suomi voi tutkimuksen kautta olla myös tekemisissä kulttuurien säilymisen ja tukemisen kanssa. On myös olemassa hyvät mahdollisuudet viedä omaa osaamistamme turvallisuuden ja rauhanturvaamisen traditioissa", Pakkasvirta jatkaa.
Hän pitää tutkimusta oivallisena keinona vertailla erilaisia turismin toteuttamisen käytäntöjä Suomen vastaaviin. "Meidän mallimme ei ole ainoa, eikä myöskään välttämättä paras."
Haasteita ja suuria mahdollisuuksia
POLITOUR-hankkeen mailla on paljon haasteita kestävän matkailun kehityksessä. Lukuisat sisällissodat ovat ajaneet kansaa eriarvoisiin asemiin ja maihin on jäänyt paljon korruptiota ja aseita. Murhatilastojen päässä komeileva Honduraskin voi kuitenkin hyötyä turismista.
 |
|
Costa Rica on kuuluisa luonnonpuistoistaan. Kuvan Gandoca-Manzanillo sijaitsee Karibian rannikolla ja on suosittu ekoturismin kohde.
|
"Hondurasin matkailu on kasvussa. Turismin kautta saadaan rakennettua maahan hyviä käytäntöjä ja etenkin turvallisuusrakenteita. Turismin myötä infrastruktuuri paranee, jos valtio jakaa oikeudenmukaisella tavalla verotuloja."
Myös ilmastonmuutos on turismille iso riski. "Keski-Amerikka ja Karibia ovat ennusteiden mukaan haavoittuvaisimpia maapallon alueita ilmaston muuttuessa. On mietittävä mille alueelle rakennetaan ja kuinka ykkösmatkailuvaltti luonto säilytetään."
"Yhteiskunnallista suunnittelua ja maan käyttöä on myös pohdittava, ettei turismia ohjaa vain villi kapitalismi – esimerkiksi maakeinottelu on aiheuttanut konflikteja", Pakkasvirta linjaa. "Parhaimmassa tapauksessa turismin myötä syntyvä inhimillinen yhteistoiminta tuottaa paikallisille elantoa ja edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä."
Yhteisistä ja reiluista lähtökohdista lähtevä turismi koetaan "meidän juttuna". Ja kukapa yhteistä lasta haluaisi vahingoittaa?
Teksti ja henkilökuva: Juho Karjalainen
Muut kuvat: Florencia Quesada
Etusivun kuva: Pixmac.fi