”Kun perinteiset valtatutkijat ovat kiinnostuneita vallasta, jonka muodot liittyvät pakottamiseen, määräämiseen ja velvollisuuksiin, tämä projekti lähtee liikkeelle laajemmasta valtakäsityksestä. Pyrimme nostamaan symbolisen vallan tapetille.”

Lehtonen vetää ohjelmassa yhdessä Anu Koivusen kanssa kulttuurin valtaa ja hyväksynnän tuottamista käsittelevää tutkimushanketta. Valta vaikuttaa perinteisesti ulkoa päin, mutta tässä hankkeessa on Lehtosen mukaan pyrkimyksenä pureutua tapoihin, joilla se tulee sisäistetyksi. ”Nykymaailmassa valta vaikuttaa meihin omasta itsestämme käsin. Valta on tehokkainta siellä, missä sitä ei huomata. Mielenkiintoista on, miten nykyään vallan alaisiksi asetutaan halukkaasti, jopa innokkaasti”, Tampereen yliopistossa mediakulttuurin professorina toimiva Lehtonen aprikoi.

Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen materiaalifysiikan osastolla työskentelevä Kai Nordlund tutkii laskennallisesti materiaalien säteilytystä. Kiihdytinlaboratorion laitteilla voi yhden yksittäisen atomin liike-energian kiihdyttää noin tuhat miljoonaa kertaa suuremmaksi kuin mitä energia normaalitilassa on. Näin voidaan tutkia, miten materiaalit käyttäytyvät. ”Tutkimme, mitä tapahtuu, kun nopeasti liikkuvat atomit törmäävät materiaaliin. Samaa menetelmää käytetään varsinkin puolijohdeteollisuudessa”, kertoo Nordlund. Jotta materiaalien säteilykestävyyttä voidaan tutkia, tarvitaan ymmärrystä atomitasolla. Säteilyvaurioita ei synny lainkaan, jollei atomeja kiihdytä tietyn, noin 10 elektronivolttia olevan, rajaenergian yli. Rajan yläpuolella säteilyvaurioita syntyy sitä enemmän mitä korkeampi energia on.

”Säteilyvaurioita syntyy sekä nykyisissä ydinreaktoreissa että tulevaisuuden fuusiovoimaloissa. On tärkeää ymmärtää, mitä säteilyvauriot ovat ja miten ne muuttavat aineen ominaisuuksia.”

Säteilyvaurioiden tietokonesimuloinneissa Nordlund tutkimusryhmineen on selkeästi maailman huippuluokkaa. Ryhmä, johon kuuluu noin 20 tutkijaa, kehittää koko ajan uusia menetelmiä ja malleja, joita sekä ryhmä itse ja että toiset tutkijat hyödyntävät. Perustutkimuksessa säteilyvaurioiden tietokonesimulointien tutkijoita on Nordlundin arvion mukaan maailmassa noin tuhat, soveltavassa tutkimuksessa pari tuhatta tutkijaa lisää.

Nordlundin tutkimustyötä olisi mahdotonta tehdä ilman huipputehokkaita supertietokoneita.”Säteilyvaurioiden simulointialalla on maailmassa yksi tutkimusryhmä Livermoren kansallisessa laboratoriossa USA:ssa, jolla on käytössään meihin verrattava tietokonekapasiteetti. Vaikka ryhmällä on käytössään maailman suurin tietokone, niin tietokoneen resursseja on jakamassa useammat tutkimusryhmät kuin Suomessa. Varsinainen läpimurto esimerkiksi kraatteritutkimuksessa tapahtui sen ansiosta, että CSC:n laskentaresurssit ovat niin tehokkaat.”

Miksi materiaalien säteilyvaurioita sitten tutkitaan? Selkeästi kaupallisesti merkittävin sovellutusalue on tietokonesiru. Kun tietokonesiruja tehdään, niiden sähköisiä ominaisuuksia muutetaan epäpuhtausatomeilla.

”Kaikkien nykyaikaisten tietokonesirujen toiminta perustuu epäpuhtausatomeihin, jotka säteilytetään sirun sisälle. Kiihdyttimellä ammutaan aineen sisään epäpuhtausatomeja, jotka antavat sirujen osille halutunlaiset sähköiset ominaisuudet. Seostettu siru johtaa sähköä paremmin kuin esimerkiksi puhdas pii”, selittää Nordlund.

Myös optoelektronisia eli valoa emittoivia materiaaleja voidaan valmistaa ja niiden toimintaa nopeuttaa säteilyttämällä. Optoelektroniikkaa käytetään muun muassa telekommunikaatiossa, jossa nopeus on oleellista. Säteilyvaurioilla voi nopeuttaa tietynlaisten pulssitettujen lasereiden pulssitaajuutta hyvin paljon, karkeasti tekijällä 10–100.

Suomen Akatemian rahoittama ValueNet-hanke on osa Liike2-ohjelmaa, joka pureutuu suomalaisen liiketoiminnan ja sen johtamisen tutkimuskysymyksiin. ValueNet-hanke tarkasteli juuri yritysten välisiä arvoverkostoja sekä niiden hyödyntämis- ja johtamismahdollisuuksia.

– Hankkeen laajat teemat tähtäävät suomalaisen johtamisen ja innovaatiotoiminnan uudistamiseen. Puhtaasta markkinavetoisuudesta siirrytään verkostotalouteen. Tätä muutosta ja sen tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia pyritään myös tutkimuksella kartoittamaan, linjaa ValueNet-hankkeen johtaja Kristian Möller Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

– Yritysten välisessä kaupankäynnissä ratkaisevaa ei välttämättä ole homogeenisen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen tietyllä hinnalla, kuten ennen on ajateltu.  Laatu, aiempi yhteistyö, tunnettuus, luottamus ja lukuisat muut tekijät vaikuttavat myös, kertoo ValueNet-hankkeessa mukana ollut markkinoinnin professori Aino Halinen-Kaila Turun Kauppakorkeakoulusta.

Savonlinnan Lyseon lukiossa opiskelevat Siniriikka ja Eveliina ovat kohdanneet anoreksiaan sairastuneita nuoria omassa lähipiirissään ja miettineet paljon sitä, miten läheiset voisivat parhaiten tukea sairastuneita heidän paranemisprosessissaan.

”Huomasimme asiaa pohdittuamme, että anoreksiasta paranemisesta on itse asiassa hyvin vähän tietoa eikä sitä ole juurikaan tutkittu. Siksi meistä oli tärkeää saada lisätietoa erityisesti siitä, mitä sairastuneet pitävät itse tärkeänä paranemisessaan ja mitkä seikat paranemiseen heidän mielestään vaikuttavat”, Siniriikka ja Eveliina kertovat. Paranemisprosessin parempi ymmärtäminen on heidän mielestään tärkeää, jotta sairauden pitkittymiseltä ja pahemmilta komplikaatioilta voidaan välttyä.

Viksu-tutkimuksessaan Siniriikka ja Eveliina selvittivät erityisesti sitä, mikä saa aikaan todellisen paranemishalun anorektikossa. Sen ymmärtämiseksi he tarkastelivat ympäristön vaikutusta sekä sitä, kuinka anorektikko ylipäätään käsittää paranemisen ja itsensä suhteessa terveisiin.

Parhaiten sisään tähän kysymykseen tytöt kokivat pääsevänsä haastattelemalla anoreksiasta parantumassa olevia naisia. Tutkimusaineisto muodostuu siten teemahaastatteluista, joissa Eveliina ja Siniriikka haastattelivat neljää itäsuomalaista naista, jotka kokivat olevansa paranemassa tai parantuneita anoreksiasta. 

Tutkimuksessa kävi ilmi, että anoreksiaa sairastaneiden oma käsitys paranemisesta painottaa psyykkistä puolta enemmän kuin asiantuntijoiden määritelmät.  Hoitoon pääseminen osoittautui merkittäväksi jokaisen haastattelututkimukseen osallistuneen kohdalla. Lähes kaikille haastatelluille paraneminen oli ollut ainoa vaihtoehto tilanteessa, jossa ruumis tai mieli ei enää kestänyt sairauden kuormaa.

”Yllättävää tuloksissa oli se, kuinka vähäisenä haastatellut kokivat kehonkuvan ja ihanteiden merkityksen paranemisessa. Sen sijaan paranemisen henkinen puoli ja hoidon merkitys juuri ajatusmaailman korjaamisessa näkyi selvästi tutkimustuloksissa”, Eveliina ja Siniriikka tiivistävät. Tutkimus vahvisti edelleen käsitystä siitä, että varhainen hoitoon pääsy parantaa taudin ennustetta ja nopeuttaa paranemista.

”Kun olin päättänyt kirjoittaa työni aineiden rakennetutkimuksesta, halusin liittää siihen myös kokeellisen osion, jossa pääsisin tutustumaan materiaalitutkimukseen ja siihen liittyviin menetelmiin ja laitteistoihin myös käytännössä”, Turun Normaalikoulun kansainvälisen linjan opiskelija Salli Antila kertoo.

Tilaisuus kokeelliseen tutkimukseen ja aitoon tutkimusympäristöön tutustumiseen avautui, kun Sallin työn ohjaaja, opettaja Riitta Rajala oli yhteydessä Turun yliopiston Teollisuusfysiikan laboratorioon.  Sieltä nuorelle tutkijalle löytyi ohjaajaksi tutkijakoulutettava Teemu Heikkilä ja mahdollisuus tehdä kokeita laboratorion laitteilla kesäkuun ajan.

”Teollisuusfysiikan laboratorio on keskittynyt farmaseuttisten materiaalien eli lääkeaineiden ja niiden apuaineiden fysikaalisten ominaisuuksien tutkimukseen. Fysiikan ja kemian lisäksi myös farmasia ja lääketiede ovat aina kiinnostaneet minua, joten olin erittäin innostunut aiheesta”, lääketieteen opinnoista haaveileva Salli kertoo.