(8.5.13 03:01)
Lähi-idän ja lännen suhteiden historialliseen kehitykseen etsitään uusia näkökulmia monialaisen humanistisen tutkimuksen avulla. Tutkijoiden mukaan käsityksemme Lähi-idästä pohjautuu edelleen paljolti klassiseen kreikkalaiseen historiankirjoitukseen, joka ei kuitenkaan tarjoa kokonaiskuvaa historian tapahtumista ja suhteiden kehityksestä.
...
Professori Jaakko Hämeen-Anttila ja FiDiPro-professori Robert Rollinger tutkivat uudelta pohjalta Lähi-idän ja lännen, erityisesti antiikin Kreikan, välisiä suhteita. Tavoitteena on paneutua kulttuurisiin, kielellisiin ja kirjallisiin suhteisiin erityisesti akkadin-, kreikan- ja arabiankielisen lähdeaineiston pohjalta. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama.
”Analysoimme kulttuurisen identiteetin muodostumista monikulttuurisessa ympäristössä samalla kun etsimme syitä ja historiallisia selityksiä sille, miten erilaiset vastakkainasettelut kulttuurien välillä ovat syntyneet”, professori Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin yliopistosta sanoo. Tutkimuksen keskiössä ovat Mesopotamian, antiikin Kreikan ja islamilaisen kulttuurin vuorovaikutus ja keskinäiset suhteet tuhatvuotisen historian aikaperspektiivillä. Kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi se, mitä eri kulttuurit ovat ajatelleet toinen toisistaan ja miten nämä mielikuvat ja käsitykset on välitetty eteenpäin kulttuurisissa tuotteissa kuten kuvissa ja teksteissä.
Antiikin Kreikan filosofia ja aatekehitys on vaikuttanut arabialaiseen kulttuuriin, ja toisaalta arabialainen kulttuuri on jättänyt jälkensä antiikin ajatteluun. Yhtenä osatutkimuksena hankkeessa selvitetään arabialaisen kulttuurin vaikutusta Euroopan juutalaiskulttuurin kehitykseen sekä idän kulttuurien, kuten persialaisen ja arabialaisen, keskinäistä vuorovaikutusta.
”Tarkastelemme kulttuureja uskonnon, vallankäytön, kirjallisuuden, filosofian ja historiankirjoituksen kautta ja luomme mallin, joka kuvaa kulttuurista vaihtoa ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Välimeren pohjukka on tutkimukselle varsinainen laboratorio, jonkalaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Se tarjoaa mahdollisuuden tutkia kulttuurista vuorovaikutusta jopa 5000 vuoden aikaperspektiivillä”, Hämeen-Anttila kertoo.
Lue artikkeli »