Professori Jaakko Hämeen-Anttila ja FiDiPro-professori Robert Rollinger tutkivat uudelta pohjalta Lähi-idän ja lännen, erityisesti antiikin Kreikan, välisiä suhteita. Tavoitteena on paneutua kulttuurisiin, kielellisiin ja kirjallisiin suhteisiin erityisesti akkadin-, kreikan- ja arabiankielisen lähdeaineiston pohjalta. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama.  

”Analysoimme kulttuurisen identiteetin muodostumista monikulttuurisessa ympäristössä samalla kun etsimme syitä ja historiallisia selityksiä sille, miten erilaiset vastakkainasettelut kulttuurien välillä ovat syntyneet”, professori Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin yliopistosta sanoo. Tutkimuksen keskiössä ovat Mesopotamian, antiikin Kreikan ja islamilaisen kulttuurin vuorovaikutus ja keskinäiset suhteet tuhatvuotisen historian aikaperspektiivillä. Kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi se, mitä eri kulttuurit ovat ajatelleet toinen toisistaan ja miten nämä mielikuvat ja käsitykset on välitetty eteenpäin kulttuurisissa tuotteissa kuten kuvissa ja teksteissä.

Antiikin Kreikan filosofia ja aatekehitys on vaikuttanut arabialaiseen kulttuuriin, ja toisaalta arabialainen kulttuuri on jättänyt jälkensä antiikin ajatteluun. Yhtenä osatutkimuksena hankkeessa selvitetään arabialaisen kulttuurin vaikutusta Euroopan juutalaiskulttuurin kehitykseen sekä idän kulttuurien, kuten persialaisen ja arabialaisen, keskinäistä vuorovaikutusta.

”Tarkastelemme kulttuureja uskonnon, vallankäytön, kirjallisuuden, filosofian ja historiankirjoituksen kautta ja luomme mallin, joka kuvaa kulttuurista vaihtoa ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Välimeren pohjukka on tutkimukselle varsinainen laboratorio, jonkalaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Se tarjoaa mahdollisuuden tutkia kulttuurista vuorovaikutusta jopa 5000 vuoden aikaperspektiivillä”, Hämeen-Anttila kertoo. 

Lundin mukaan strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) omistusrakenne ja yritysten vahva mukanaolo takaa teollisen relevanssin näkyvyyden niiden toiminnassa, mutta toisaalta ei yhtä automaattisesti edistä tieteellisen erinomaisuuden tavoittelua. ”CLEENissä tiedeneuvoston rooli on varmistaa, että tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja että se vie toimintaa eteenpäin ja ylöspäin”, Lund kuvaa.

Strategisen huippuosaamisen keskittymien tehtävänä on uudistaa suomalaista teollisuutta mahdollistamalla täysin uusia teknologioita ja ratkaisuja. ”Tavoitteena on ottaa aikaisempaa isompia harppauksia teknologioiden kehittämisessä ja luoda radikaalisti uusia näkökulmia ja osaamista. Tästä syntyy tulevaisuuden kilpailukykyä.”

CLEENin tiedeneuvosto perustettiin jo toiminnan alkuvaiheessa ajatuksena tutkimuksen laadunvarmistus ja kehittäminen SHOK-toiminnan alkaessa. Nopeasti kävi ilmi, että tiedeneuvoston toiminta on syytä vakiinnuttaa osaksi CLEENin toimintaa pysyvästikin. Tiedeneuvoston jäsenet ovat yliopistojen professoreja ja yritysten johtavaa tutkimushenkilöstöä tekniikan, talouden, liiketoiminnan ja ympäristöalan tutkimuksen piiristä.

”Tiedeneuvoston toiminta on erityisesti prosessien ja toimintatapojen kehittämistä niin, että saadaan aikaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka yhdistyy teolliseen toimintaan. Siten luodaan tulevaisuuden huipputuotteita ja ratkaisuja”, Lund sanoo.

Tiedeneuvosto tekee CLEENin tutkimusohjelmille esiarvioinnin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun yritykset ja yliopistot ilmaisevat kiinnostuksensa eri tutkimusaiheisiin. Kyseessä on neuvoa-antava ja sparraava arviointi, jonka avulla ohjelma-aiheiden suunnittelua voi syventää ja tarkentaa. Kun tutkimusohjelma aloittaa, sille nimetään kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva tieteellinen johtoryhmä, science advisory board, joka on mukana ohjelman arvioinnissa ja kehittämisessä sen eri vaiheissa.