Öljypohjaisen bensiinin korvaajana butanoli näyttää ominaisuuksiltaan sopivan paremmin kuin nyt autobensiiniin lisättävä etanoli. Butanolia voidaan valmistaa teollisessa mittakaavassa elintarviketeollisuuden jätteistä tai metsäteollisuuden ylijäämistä.

Butanolimolekyylin hiiliketju on etanolia pitempi ja täten butanoli on etanolia raskaampi alkoholi. Polttoaineena se on energiatehokkaampi ja lähestyy ominaisuuksiltaan bensiiniä. Koska butanoli liukenee huonosti veteen, se aiheuttaa ajoneuvojen polttoaineena vähemmän korroosiota kuin etanoli.

"Butanoli soveltuu lähes suoraan liikennepolttoaineeksi nykyisiin ajoneuvoihin ja nykyiseen jakelujärjestelmään", toteaa professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta. Hän johtaa yliopiston Kokkolassa toimivaa soveltavan kemian tutkimusryhmää, joka tutkii alkoholipohjaisia liikennepolttoaineita. Ryhmässä on mukana Oulun yliopiston tutkijoiden ohella myös Åbo Akademin tutkijoita ja lisäksi tehdään kansainvälistä yhteistyötä Ranskan ja Itävallan tutkijoiden kanssa.

"Koska bensiiniin jo lisätään etanolia, butanolin käytölle liikennepolttoaineena ei ole teknisiä esteitä. Keskeisin kysymys on, mistä raaka-aineista ja missä mittakaavassa butanolin valmistus liikennepolttoaineeksi on taloudellista", Lassi sanoo.

”Taustalla on ajatus siitä, että johtajien tekstejä käytetään muun muassa esimerkkeinä opetuksessa tai ihmiset lukevat niitä saadakseen käsityksen hyvän johtajan ominaisuuksista. Silloin oleellista ei ole tarina vaan se, onko se uskottava, ostaako lukija kirjoittajan ajatuksen”, Valtonen pohtii.

Valtosen vertaileva tutkimus johtamisen ja johtajuuden yksilöllisistä kokemuksista ja johtajuuden muutoksista valmistuu kesällä 2013. Tavoitteena on selittää yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vaikutusta yritysjohtajien ajatuksiin ja näkemyksiin johtamisesta ja johtajuudesta. Hän on Suomen Akatemian tukemassa tutkimusprojektissaan ennättänyt perehtyä lukuisien johtajien muistelmiin ja elämäkertoihin. Mukana on teollisuuden, palvelu- ja rahoitusalan elämäkertoja 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään saakka.

”On kiintoisaa analysoida millaisia arvoja he edustavat ja miten kulttuuri, kieli ja ajankuva vaikuttavat heidän näkemyksiinsä ja heidän kirjoittamassaan tekstissä. Esimerkiksi autoteollisuuden johtajien 1960- ja 70-luvulla käyttämä kieli on paljon räväkämpää kuin nykyään alalla työskentelevien tapa ilmaista asioita. Autoteollisuus ja autokauppa olivat erittäin miehisiä aloja ja se välittyy johtajien muistelmista.” 

Maapallon raakaöljyvarantojen on ennustettu pienenevän merkittävästi vuoteen 2050 mennessä. Tämä tieto on lisännyt kiinnostusta uusiutuvien, biomassa-pohjaisten raaka-aineiden monipuoliseen käyttöön, joko raakaöljypohjaisten raaka-aineiden rinnalla tai niitä osittain tai kokonaan korvaavana vaihtoehtona. Riippuvuutta fossiilista raaka-aineista halutaankin tuntuvasti vähentää.

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien, biomassa-pohjaisten raaka-aineiden ja luonnonvarojen kestävän kehityksen periaatteita noudattavaa taloudellista hyödyntämistä. Biotalous kytkee yhteen raaka-ainevirrat, tuotantoprosessit ja lopputuotteet käsittävän arvoketjun. Nimensä mukaisesti biotalous sisältää myös taloudellisen näkökulman, kuten markkinat, palvelut ja liiketoiminnan.

Biomassasta energiaa

Biomassan jalostus erilaisiksi tuotteiksi ja hyödykkeiksi noudattaa samaa kaavaa kuin  raakaöljyn jalostus. Voimmekin sanoa, että siirtyminen petrokemia-alustalta kohti biokemia-alustaa on alkanut. Biomassasta voidaan valmistaa energiaa, liikenteen polttoaineita, kemikaaleja, biomuoveja ja muita materiaaleja perinteisten metsäteollisuustuotteiden lisäksi.

Biotalous mahdollistaa biomassan kokonaisvaltaisen hyödyntämisen, jossa myös jäte- ja sivuvirtajakeet käytetään sopivaan jalostusprosessiin. Biotalousajatteluun liittyy kiinteästi materiaalien kierrätys- ja uusiokäyttö, ja näin ollen sama biomassa voidaan hyödyntää useaan kertaan.  Kokonaisvaltainen hyödyntämiskonsepti takaa myös sen, että oikea biomassa käytetään oikeaan kohteeseen. Ravinnoksi tai rehuksi soveltuvaa biomassaa ei käytetä bioenergian raaka-aineena, vaan tähän tarkoitukseen voidaan hyödyntää esimerkiksi metsätähteitä ja orgaanisia sivuvirtoja.

eScience eli eTiede hyödyntää monipuolisesti tietotekniikka, tietoverkkopohjaisia yhteistyömuotoja ja uusia laskennallisen tutkimuksen menetelmiä ja sovelluksia eri tieteenaloilla. Keskeisiä eTieteessä ovat  hajautetut laskenta- ja datanhallintainfrastruktuurit ja grid-teknologia.  eScience on avannut mahdollisuudet vastata monitieteellisiin, laajoihin tutkimushaasteisiin, edistänyt globaalien osaamiskeskittymien syntymistä ja nopeuttanut teollista tuotekehitystä.

”eSciencen missiona on tukea maailmanlaajuista tutkimusyhteistyötä, mahdollistaa laaja-alaisten tutkimusresurssien, työkalujen ja tulosten jakaminen tiedeyhteisössä sekä vauhdittaa tieteellisten löytöjen tekemistä ja tutkimuksen tuloksellisuutta”, Manchesterin yliopistossa professorina työskentelevä Carole Goble sanoi. Hän on toiminut kymmenen vuoden ajan laajan myGrid eScience -konsortion johtajana.

Helsingin konferenssissa pitämässään alustuksessa Goble korosti eSciencen vaikutuksia tutkimuksenteon käytäntöihin ja yksittäisen tutkijankin työhön. eScience muuttaa esimerkiksi tiedonjakamisen ja yhteistyön käytäntöjä ja tekee osasta tutkimusprosessia entistä automaattisempaa. ”eSciencen tarjoamat teknologiat tukevat ja mahdollistavat muutokset tutkimuksen teon prosesseissa. Mutta samaan aikaan on ymmärrettävä minkälaisessa ekosysteemissä tutkimuksen prosesseja toteutetaan ja mitä tutkijan työ syvimmältä olemukseltaan on.”