Vähemmän hankkeita, isompia rahoituksia
18.2.2010
- Yleisten määrärahojen jaossa toimikunta onnistui hyvin. Hakemusten laatuun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja vain aivan parhaat hankkeet rahoitettiin. Rahoitettujen hankkeiden määrä laski, mutta rahoitetuksi tuli isompia konsortioita, Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Erkki Oja summaa kulunutta kolmivuotiskautta.
Rahoitettujen hankkeiden määrän laskuun ja yksittäisten rahoitussummien nousuun vaikutti osaltaan myös viime vuonna käyttöön otettu tutkimusrahoituksen kokonaiskustannusmalli.
LT-toimikunta korosti päättyneellä kaudella myös sitä, että rahoitetuksi tulevat kokeneista tutkijoista koostuvat ryhmät väitöskirjaa tekevistä tutkijoista koostuvien ryhmien sijaan. Sama linjanveto on nyt tehty myös koko Akatemian tasolla. Syynä tähän on se, että suomalaisen tutkimuksen heikkoutena pidetään tieteen tekemisen painottumista liiaksi opinnäytetyövaiheessa olevien tutkijoihin.
- Vaikka tavoitteemme oli rahoittaa entistä kokeneempia tutkijoita, onnistuimme myös nuorentamaan rahoitusta saaneiden tutkijoiden joukkoa. Rahoitusta ei mennyt pelkästään professorihakijoille, vaan myös akatemiatutkijavaiheessa olevat tutkijat onnistuivat hyvin hauissa. Myös naisten osuus rahoitusta saaneiden tutkijoiden joukossa kasvoi, toimikunnan puheenjohtajana seuraavan kolmivuotiskauden jatkava Erkki Oja sanoo.
- Tutkijatohtorihankkeet olivat erittäin korkeatasoisia, joten painotimme rahoitusta kuluneella kaudella niin ikään näihin hankkeisiin.
Perustekniikan tutkimukseen hakemuksia tulee perinteisesti vähän, joten toimikunta toteutti näille aloille suunnattuja hakuja.
- Suunnatut haut tuottivat tulosta ja saimme rahoitettua hyviä hakemuksia näillä aloilla, joilta yleisiin määrärahahakuihin tulee vähän hakemuksia.
Tutkimuksen työrauha varmistettava
Vuoden alussa alkanut toimikunnan kolmivuotiskausi alkaa Ojan mukaan historiallisessa vaiheessa. Uusi yliopistolaki ja Akatemia-laki heijastuvat koko tutkimusrahoituksen kenttään ja tiedepolitiikan päätöksentekoon. Erkki Ojan mukaan myös esimerkiksi kokonaiskustannusmallin toimivuutta on edelleen seurattava.
- Tärkeintä meidän näkökulmastamme on varmistaa, että tutkimuksen suorituspaikan rahoitusosuus menee aidosti tutkimukseen eikä esimerkiksi hallintokuluihin. Selvää on myös, että kokonaiskustannusmallin käyttö lisää kehitystä, jossa tutkimusrahoitus ohjautuu entistä harvemmille ryhmille ja yksittäiset rahoitussummat ovat aikaisempaa suurempia.
- Akatemian virkatutkijoiden palvelussuhteen ehtojen muutos on asia, jota seuraamme tutkimustyön näkökulmasta. Tutkijoiden omissakin käsissä on toki pitää huolta siitä, että työaika riittää tutkimukseen eikä heitä kuormiteta muilla yliopiston määräämillä tehtävillä. Tämä asetelma ei saisi muuttua, Erkki Oja korostaa.
Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhde haasteena
Tekniikan aloilla tutkimuksen haasteena on perinteisesti ollut soveltavan ja tilaustutkimuksen iso osuus suhteessa alan tieteelliseen perustutkimukseen.
- Tämä haaste on edelleen ajankohtainen tälläkin toimikaudella. Tekniikan aloille ei pitkällä tähtäimellä synny soveltavaa tutkimusta tai innovaatioita ilman vahvaa perustutkimusta. On ajoissa tehtävä uusia, uraauurtavia asioita tutkimuksen kautta, jotta kehitystä tapahtuu tulevaisuudessakin. Meillä on tiederahoittajana ja tiedepolitiikan toimijana tästä eräänlainen rintamavastuu, Erkki Oja sanoo.
- Tieteellinen tutkimus on samalla tavalla saatava vahvasti osaksi uusia strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Kyseessä on uusi rakenne ja sen kehittämiseen toivon keskittymiltä tiivistä keskusteluyhteyttä Akatemian kanssa.
Teksti: Riitta Tirronen
Kuva: com.pic / Mauri Ratilainen, 2008