Tutkimuksen laadun vahvistaminen edellyttää valintojen tekemistä
Uusin suomalaisen tieteen tilaa ja tasoa analysoiva Tieteen tila 2012 -raportti osoittaa Suomen tieteen olevan hyvällä ja vakaalla tasolla. ”Tutkimus on meillä yleisesti hyvällä tasolla, lisäksi joillakin aloilla suomalaiset ovat selkeästi kansainvälistä huippua”, tiivistää Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila. Jatkossa tutkimuksen laadun vahvistaminen edellyttää kuitenkin entistä enemmän valintojen tekemistä.
”Valintojen tekemistä vauhdittaa ainakin kolme asiaa: korkealaatuista tutkimusta ja opetusta tarvitaan yhteiskunnassa koko ajan enemmän, kansainvälinen kilpailu kiristyy eikä tutkimuksen rahoitus enää kasva”, Mannila luettelee. ”Valintoja on pakko tehdä, jos suomalaisen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta halutaan vahvistaa.”
Valinnoilla Heikki Mannila tarkoittaa erityisesti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtäviä valintoja. Pienessä maassa kaikki eivät voi tehdä kaikkea, vaan työnjakoa on kyettävä tekemään koko tutkimuskentän kesken.
”Valtiontalouden leikkauksista on saanut osansa myös yliopistojen ja tieteen rahoitus. Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusrahoitusta on vähennetty ja yliopistoindeksiä on leikattu. Nykyiset päätökset merkitsevät, että vaalikauden loppuun mennessä korkeakoulu- ja tiedesektorin vuosittainen rahoitus on vähentynyt lähtötasosta merkittävästi. Laadukkaan tutkimuksen rahoituksesta on oltava aidosti huolissaan”, Mannila sanoo.
Valintojen tekeminen ei Mannilan mielestä tarkoita sitä, että laaja-alaisesta koulutuksesta jouduttaisiin luopumaan. Laaja perusosaaminen ei estä erikoistumista tutkimuksessa ja koulutuksessa.
”Myös Suomen Akatemian roolia osana tutkimusjärjestelmää on hyvä aika ajoin tarkastella. Akatemian rahoituspäätökset perustuvat ulkomaisten asiantuntijoiden tekemään vertaisarviointiin, mikä on erinomainen toimintatapa. On kuitenkin keskeistä miettiä sitä, missä kohtaa tästä vertaisarvioinnista on eniten hyötyä. Oma näkemykseni on, että erityisesti tutkimuksen uusien avauksien tunnistamisessa Akatemian rooli on keskeinen.”
Tutkijaliikkuvuuteen vauhtia
Tutkimusrahoituksen turvaamisen ja tutkimusjärjestelmän rakenteellisen kehittämisen lisäksi Heikki Mannila nostaa esiin Tieteen tila -raportista opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytoinnin merkityksen ja tutkijoiden kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. ”Suomalaisen tieteen kilpailukyvyn turvaamisessa avainkysymys on opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointi korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.”
Erityisesti post doc -tutkijoiden ja alkuvaiheen professorien rekrytointi nousivat Akatemian analyysissa esiin tehokkaana tapana vahvistaa suomalaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälisyyttä. ”Itse asiassa suomalaisen tutkimusjärjestelmän houkuttelevuus kansainvälisesti ei ole niin heikolla tolalla kuin usein mainitaan. Suomalaisen tutkimusmaailman kilpailukykyä on osaltaan edistänyt yliopistojen tekemä työ tutkijanuramallien kehittämiseksi.”
”Sen sijaan suomalaisten tutkijoiden liikkuvuus niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin on edelleen liian alhaisella tasolla,” pääjohtaja Mannila muistuttaa.
Raportista eväitä tutkimuksen kehittämiseen
Suomen Akatemia on arvioinut Suomen tieteen tilaa joka kolmas vuosi vuodesta 1997 lähtien.” Nyt otimme tarkasteluun 47 tieteenalaa, joista kustakin tehtiin SWOT-analyysit. Ideana on, että rakennamme tällä tavalla pohjaa tuleville arvioinneille”, kertoo Suomen Akatemian strategiajohtaja Leena Treuthardt.
Tieteen tila -työ aloitettiin vuoden 2011 keväällä. Ohjausryhmän puheenjohtajana keväällä 2012 aloittanut Heikki Mannila pitää hyödyllisenä sitä, että tällä kertaa tarkastelu tehtiin tieteenalakohtaisesti. ”Alakohtaiset vaihtelut eri tieteenalojen välillä ovat suuria, tällä tavalla ne saa paremmin esiin.”
Arvioinnin toteuttamisessa keskeisessä asemassa olivat 42 tieteenalakohtaisen paneelin osallistujat, 366 tutkijaa eri tieteenaloilta. Työskentelynä toteutettiin työpajoina. ”Tutkijat sitoutuivat hyvin tähän työhön ja heidän mittava osallistumisensa mahdollisti laajan ja yksityiskohtaisen tieteenalojen tilan tarkastelun. Työpajasta työskentelytapana tuli paljon kiitosta,” Leena Treuthardt sanoo.
Treuthardtin mukaan tutkijat onnistuivat tekemään omien tieteenalojensa arvioinnin rohkeasti ja kriittisesti, mikä lisää raportin havaintojen hyödynnettävyyttä suomalaisen tutkimuksen kehittämisessä. Tieteenalakohtaiset analyysit on luettavissa Suomen Akatemian Tieteen tila -verkkosivuilla, toimikuntakohtaiset raportit on julkaistu itse raportissa.
Uutena osa-alueena tämänkertaisessa raportissa on teematarkastelu siitä, miten Suomen Akatemia on vuosina 2007-2010 rahoittanut suurten haasteiden tutkimusta. Raportista käy ilmi, että merkittävä osa Akatemian rahoituksesta on tarkasteltuvuosina kohdentunut juuri suurten haasteiden tutkimukseen.
Tieteen tila 2012 -raportin ovat toimittaneet Leena Treuthardt ja Anu Nuutinen. Raportti on julkaistu pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa http://www.aka.fi/tieteentila2012. Raportissa tarkastellaan Suomen tutkimusjärjestelmän vaikuttavuutta, tieteenaloittain tutkimuksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä tieteen tilaa valituilla ihmis- ja yhteiskunnan suurten haasteiden tutkimusaloilla. Raportti sisältää useita kehittämisehdotuksia.
Teksti: Riitta Tirronen