Tutkijoiden ääntä kuunneltava
18.2.2010.jpg)
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan uusi puheenjohtaja Aila Lauha pitää ajatusta uudesta kansallisesta tiedestrategiasta mielekkäänä, sillä strategista näkemystä tarvitaan myös tiedemaailmaan.
- On perusteltua, että pitkälti julkisin varoin ylläpidetty tiede palvelee yhteiskuntaa ja että tutkimuksella on vaikutusta ympäröivään maailmaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että tiedestrategia tulisi laatia ensisijaisesti ajankohtaisen yhteiskunnallisen tarpeen näkökulmasta. Tärkein strateginen tavoite on aina se, että tiede on korkeatasoista ja että tutkimustyö edistää tieteenalojen kehitystä.
Lauhan mielestä tutkimusta tekevillä tahoilla on oltava yhteinen ymmärrys siitä, millä tavoin perustutkimusta ja sen laatua parhaiten edistetään. Sen lisäksi on hyvä tarkastella perustutkimuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta.
- Tällaisia asioita voidaan varmaan strategiakeskusteluilla edistää, vaikka varsinaista strategia-asiakirjaa ei laadittaisikaan.
Lauha muistuttaa, että eri tieteenaloilla on lisäksi omat erityispiirteensä, jotka on otettava huomioon tiedepolitiikasta ja tutkimusrahoituksesta päätettäessä. Näin on myös kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloilla.
- Akatemian ja KY-toimikunnan on kannettava osaltaan vastuu siitä, että näille aloille saadaan tulevaisuudessakin päteviä tutkijoita ja että tutkimuksen laatua pystytään jatkuvasti kehittämään.
- Akatemian tehtävä on ensisijaisesti korkeatasoisen akateemisen perustutkimuksen rahoitus. Tutkimuksen temaattisessa ohjaamisessa on sen sijaan oltava varovainen. Mielestäni tutkimusta voi ohjata laadullisilla kriteereillä kuten kansainvälisyyden, tieteiden välisyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden kriteereillä.
Meneillään olevat yliopistomaailman uudistukset ovat Aila Lauhan mielestä merkittäviä ja isoja muutoksia on vielä tulossa.
- Uudistukset ja muutokset lisäävät entisestään Akatemian toimikuntien ja hallituksen vastuuta. Tässä tilanteessa on keskeistä kuunnella tiedeyhteisön ääntä.
Kirkkohistorian professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Aila Lauha on aiemmin osallistunut Akatemian työskentelyyn vuosina 1998–2003, jolloin hän toimi KY-toimikunnan jäsenenä. Vuoden alussa alkanut puheenjohtajakausi on hänelle ensimmäinen. Toimikuntatyöskentelystä jäi hyvät muistot, mikä innosti nyt puheenjohtajan tehtävään.
- Toimikuntatyössä saa hyvän tuntuman tieteen maailmaan kotimaassa ja kansainvälisesti ja oppii paljon. Sain viimeksi työstä runsaasti virikkeitä tutkimustyöhön ja tutkimuksen ohjaamiseen. Muutaman vuoden tauon jälkeen on mukava palata Akatemiaan ja toivon, että oma tutkimusmaailmasta karttunut kokemukseni heijastuu nyt toimikuntatyöhön.
Monitieteisyyttä ja ryhmätyötä tuettava
Aila Lauhan mielestä pätevä hakemusten arviointimenettely on hyvä keino edistää tutkimuksen laatua. Akatemian tehtävänä hän pitää laadultaan parhaan tutkimuksen tukemista.
- Toimivan hakemusten arviointikäytännön lisäksi tarvitaan ohjaavia keinoja ja suosituksia, jotka tukevat tutkijoita rahoituksen haussa. Seminaarit, ohjeistukset ja hakumenettelyn kehittäminen toimivat tällaisina ohjaavina keinoina.
- Esimerkiksi yksilötyöskentelyyn tottuneet KY-alojen tutkijat voisivat työskennellä nykyistä enemmän ryhmissä. Ideat ja impulssit kukoistavat ryhmissä ja yksittäinen tutkija saa enemmän irti tutkimusaiheesta. Myös tutkimuksen kansainvälistymistä ja monitieteisyyttä meidän täytyy pystyä tukemaan.
Suomen Akatemian rahoitusmuotojen uudistus on Lauhan mukaan herättänyt jonkin verran keskustelua professorikunnassa. Tutkimusyhteisö on ollut ainakin huolissaan siitä, että varttuneen tutkijan määräraha on jäämässä pois uudesta rahoitusmuotopaletista.
- Professorit ovat hallinnon, opetuksen ja tutkimuksen kolmiossa nykyisellään erittäin työllistettyjä ja pelkona on, että tutkimukseen jää entistä vähemmän aikaa. Opiskelijamäärät ovat olleet räjähdysmäisessä kasvussa, mikä tuo edelleen haasteita yliopistojen arkeen. Akatemian ja yliopistojen yhteistyönä on jotenkin kyettävä ratkaisemaan se, miten kokeneimpien tutkijoidemme tutkimustyötä voidaan jatkossa tukea ja varmistaa myös heidän ammatillinen uusiutumisensa.
Samaan hengenvetoon Lauha korostaa myös kaikkien nuorimpien tutkijoiden uranäkymien tukemista. Pienenevistä ikäryhmistä parhaiden nuorten innostaminen tutkijanuralle on haastava tehtävä, ja siinä onnistuminen vaatii selkeää parannusta niin tutkimusympäristöihin kuin uranäkymiinkin.
KY-alojen tutkimuksella paljon annettavaa
Ajankohtaisia teemoja toimikunnan työskentelyssä ovat tutkijoiden verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistäminen. Aila Lauha haluaisi myös kannustaa yhteiskunnan eri alojen toimijoita nykyistä laajemmin hyödyntämään ja soveltamaan kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksella on hänen mielestään paljon annettavaa esimerkiksi palvelujen kehittämiseen tai tietoteknisen kehittämistyön soveltamiseen.
- Tärkeää on myös, että tutkijat itse näkisivät, miten välttämätöntä juuri heidän tutkimuksensa on koko yhteiskunnan, sivistyksen ja koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. On tärkeää voida tuntea ylpeyttä omasta osaamisestaan.
Teksti: Riitta Tirronen
Kuva: Kari Likonen