Tutkijat vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa
18.2.2010
.jpg)
Terveyden tutkimuksen toimikunnan uusi puheenjohtaja Tuula Tamminen kannustaa tutkijoita osallistumaan reippaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. ”Koulutuksen ja tutkimuksen kautta syntyvä uusi tieto pitää saada yhteiskunnan käyttöön”, hän korostaa.
”Viestintä on muun muassa internetin takia muuttunut niin, että kaikenlaiset äänet pääsevät globaalissa politiikassa esiin. Siksi myös tutkijoiden on osallistuttava viestintään ja vaikutettava päätöksentekoon. Liian usein tutkijat jäävät tutkimuksen pariin eivätkä tule ulos kertomaan tuloksistaan yleistajuisesti. Siten tutkimustulosten ja -havaintojen tulkinta jää muille, mikä saattaa aiheuttaa vääriä tulkintoja ja johtopäätöksiä”, Tamminen sanoo. Hyvänä esimerkkinä tutkijayhteisön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta hän pitää Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensus-lausuntojen laatimista ajankohtaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista.
Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen on itse noudattanut ohjettaan. Hän on aktiivinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolestapuhuja, jonka kasvot ovat suurelle yleisölle tulleet tutuiksi lukuisista lehtihaastatteluista ja televisiokeskusteluista. Hän on myös alan aktiivinen kansainvälinen vaikuttaja. Tamminen on Euroopan lasten- ja nuorisopsykiatrien järjestön ESPACin puheenjohtaja ja johti aiemmin myös pienten lasten mielenterveyden maailmanjärjestöä. Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtajana hän toimi 12 vuoden ajan.
”Alan kansainvälisessä yhteistyössä olemme huomanneet, että nykyiset toimintamallit lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseksi ja tukemiseksi eivät enää toimi. Tarvitsemme paljon uutta, innovatiivista tutkimusta.”
Suomen Akatemian toimikuntatyöskentely on Tammiselle uusi avaus. ”Pidän tätä hienona mahdollisuutena, vaikka pyyntö tehtävään olikin aluksi yllättävä.”
”Tiedepolitiikkaa olen aiemmin katsonut oikeastaan lähinnä kansainvälisten tutkijajärjestöjen kautta, joten uudessa tehtävässä on paljon opittavaa. Tutkijoiden apurahahakemuksia olen vuosien varrella arvioinut useiden suomalaisten säätiöiden ja rahastojen hallitusten jäsenenä. Toivon, että voin tuoda Akatemian työhön oman panokseni ja osaamiseni.”
Kliinistä tutkimusta tuettava
Tuula Tamminen pitää suomalaista tiedepolitiikkaa monessa suhteessa onnistuneena. ”Moni asia on tieteessä hirmu hyvin.”
Häntä kuitenkin mietityttää se, osaammeko katsoa asioita riittävästi pienen, pitkälle koulutetun maan näkökulmasta. ”Tuntuu, että liian usein siirrämme ison maailman mallia suoraan omaan järjestelmäämme, kysymättä sitä, mikä meille itse asiassa parhaiten sopisi. On mietittävä aikaisempaa tarkemmin esimerkiksi sitä, millä aloilla meidän on pienenä maana mahdollisuus nousta huipulle.”
Tamminen on viime aikoina seurannut huolestuneena kliinisen tutkimuksen aseman heikentymistä Suomessa. ”Kliininen lääketieteellinen tutkimus on perinteisesti ollut meillä vahva tutkimuksenala. Sen on jatkossakin oltava yksi tutkimuksen painopistealueita. Uusimpien tutkimusta mittaavien indikaattoreiden valossa kliinisen tutkimuksen asema on heikentynyt jo useiden vuosien ajan ja tämä on huolestuttava kehitys. ”
Kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen asemaa on heikentänyt erityisvaltionosuus- eli EVO-rahoituksen merkittävä väheneminen sekä tutkimusinfrastruktuurin muutokset. ”Myös yliopistosairaaloiden muuttuneet käytännöt näkyvät kliinisessä tutkimuksessa. Työn tehostaminen, sairaaloiden eri suoritteiden hinnoittelu ja muut vastaavat muutokset ovat murentaneet tutkimuksen infrastruktuureja. ”
Hyviä tutkimuksellisia mahdollisuuksia Tuula Tamminen näkee Suomessa kansanterveyden tutkimuksessa. Laajat väestörekisterit ja epidemiologinen osaaminen ovat erinomainen yhdistelmä korkeatasoisen tutkimuksen tekemiseen. ”Myös aito monitieteisyys voisi olla vahvuutemme. Siinä olemme kuitenkin pitkälti vasta kauniiden sanojen varassa.”
Teksti: Riitta Tirronen
Kuva: Kari Likonen