”Paneelien kokoaminen aloitetaan heti hakuajan päätyttyä, ja ensimmäisenä pyritään löytämään kullekin paneelille hyvä puheenjohtaja. Meillä osa asiantuntijoista kutsutaan jo jopa ennen hakuajan päättymistä tiettyjen tieteenalojen perusteella, sillä tiedämme, että esimerkiksi ekologian ja molekyylibiologian aloilta tulee joka vuosi runsaasti hakemuksia”, kertoo bio- ja ympäristötieteiden tutkimuksen yksikön tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari. 

Paneelin puheenjohtajaa valittaessa kiinnitetään huomiota siihen, että hän on professoritason tutkija,  jolla on laaja näkemys arvioinnin kohteena olevien hakemusten tutkimusalasta ja että hän on julkaissut monipuolisesti. Tavoitteena on, että aikaisempina vuosina paneelin jäsenenä tai puheenjohtajana työskennelleet tutkijat olisivat käytettävissä myös muina vuosina. ”Pyrimme käyttämään samaa puheenjohtajaa kahdesta kolmeen kertaa peräkkäin. Tämä luo arviointiin jatkuvuutta”, Valosaari sanoo.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö aloittaa panelistien kokoamisen vasta hakemusten saavuttua Akatemiaan. ”Yksikön käsittelemien hakemusten tutkimusteemat ja jakautuminen eri tieteenaloille vaihtelevat merkittävästi vuodesta toiseen, joten emme voi ennen hakuajan päättymistä ennakoida minkälaisia kokoonpanoja paneeleihin pitäisi saada”, tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksiköstä kertoo.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategiselle innovointi-ohjelmalle osoitetaan Horizon 2020 -ohjelmasta 2,8 miljardia euroa. Lisäksi edistetään eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukykyä ja innovointia 2,5 miljardin euron rahoituksella. Rahoitusohjelmat kattavat vuodet 2014–2020.

”Horizon 2020 -ohjelma on osa laajempaa Eurooppa 2020 -strategiaa, jonka tavoitteena on vastata Euroopan talouskriisiin investoimalla tuleviin työpaikkoihin ja kasvuun. Ohjelmalla vahvistetaan myös Euroopan kilpailukykyä kansainvälisesti tutkimuksen, innovaatioiden ja teknologian kehityksessä”, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtaja Anneli Pauli sanoo. Hän esitteli Horizon 2020 -ohjelmaa Helsingissä marraskuun lopussa.  

Horizon 2020 -ohjelmassa kootaan yhteen EUn tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus. Tavoitteena on, että tieteellisiä läpimurtoja pystyttäisiin jalostamaan nykyistä tehokkaammin innovatiivisiksi tuotteiksi ja  palveluiksi, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Pyrimme myös vastaamaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa muun muassa terveyden ja  energiantuotannon aloilla. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii yli tieteenrajojen tehtävää tutkimusta, mikä on jatkossa otettava entistä paremmin huomioon myös tutkijankoulutuksessa”, Anneli Pauli sanoo.

Innovaatiounioni on yksi EU2020-strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. Komission arvion mukaan Euroopan tiede- ja tutkimuspolitiikassa on kansainvälisesti vertaillen heikkouksia, joihin nyt halutaan puuttua. Heikkouksia ovat muun muassa tietopohjaisten investointien vähäisyys ja tutkimustiedon hyödyntämisen alhainen taso verrattuna Yhdysvaltoihin tai Japaniin. Lisäksi t&k-resurssien käyttö on sekä EU-maiden välillä että niiden sisällä hajanaista ja tehotonta, esimerkiksi päällekkäistä työtä tehdään luvattoman paljon.

”Jos laskemme yhteen jäsenvaltioiden ja EU:n julkiset tutkimusrahoituspanostukset ja vertaamme summaa Yhdysvaltain tutkimuspanostukseen, huomaamme, että kyseessä on lähes eurolleen sama summa. Mutta saadaanko tällä rahasummalla Euroopassa yhtä hyvää tulosta kuin Yhdysvalloissa? Ei saada”, korostaa komission Tutkimus- ja innovaatiopääosaston varapääjohtaja Anneli Pauli. Painotus innovaatioihin näkyy tämän vuoden alusta alkaen myös entisen tutkimuksen pääosaston uudessa nimessä.

Pääosastolla on tehty myös hallinnollisia muutoksia, jotka heijastavat uuden politiikan painopisteitä ja tavoitteita. Osastolle on perustettu muun muassa kokonaan uusi tutkimus ja innovaatio -direktoraatti, joka kuuluu Anneli Paulin vastuulle.

”Lisäksi komissioon on luotu uusia horisontaalisia toimintatapoja, jotta eri pääosastot toimisivat entistä tehokkaammin yhteisten tavoitteiden eteen. Komissaarien ja pääjohtajien työryhmissä pyritään luomaan yhteistä näkemystä asioista ja siitä, miten tavoitteisiin päästään. Strategista kehitystyötä siis tehdään”, Anneli Pauli sanoo.