Verkostot vesialan tutkimuksen voima
12.6.2009
Vesialan tutkimuksen vaikuttavuutta voitaisiin edistää tutkimusyhteisön ja tiedon käyttäjien verkostoja kehittämällä sekä tutkimusyhteistyöhankkeiden suunnittelua edistämällä. Niin ikään tutkimushankkeissa syntyvän tiedon pitäisi olla helpommin saatavilla, julkaisukielenä olla myös suomi ja tiedon tulisi olla helposti omaksuttavassa muodossa. Näin todetaan Suomen Akatemian tekemässä vesialan tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.
Arvioinnissa on tarkasteltu alan tutkijoiden ja tiedon käyttäjien yhteistyötä, sen sisältöä, haasteita ja tuloksia. Arvioinnissa on haastateltu vesialan tieteenala-arvioinnissa mukana olleiden tutkimusryhmien yhteistyökumppaneita, jotka hyödyntävät alan tutkimusta ja asiantuntemusta. Mukana oli yhteensä 17 tutkimusorganisaatioita ja näiden organisaatioiden keskeiset yhteistyökumppanit.
”Lähtökohtana oli vesialan kautta tuoda esiin tutkimuksen vaikuttavuuden monitahoisuus. Vaikuttavuuden käsitettä usein mystifioidaan eikä siitä ole riittävästi analysoitu varsinkaan perustutkimuksen näkökulmasta”, perustelee raportin toinen kirjoittaja, erikoistutkija Timo Kolu. ”Vaikuttavuutta arvioitaessa korostuvat tavallisesti taloudelliset tavoitteet, yhteiskunnalliset ulottuvuudet eivät nouse esiin riittävän monipuolisesti.”
”Tässä tutkimuksessa olemme pyrkineet vähentämään vaikuttavuuden käsitteeseen liittyvää mystiikkaa liittämällä se toimintateoreettiseen keskusteluun ja toiminnan vaikutusten pohtimiseen.”
Arvioinnissa tarkastellaan vesialan tutkimustietoa käyttäviä keskeisiä instituutioita organisaationäkökulman kautta. Näitä tahoja ovat yritykset, julkishallinto, opetus ja koulutus sekä kolmannen sektorin toimijat, esimerkiksi erilaiset järjestöt. Toimijoilla on hyvin monenlaisia tavoitteita aina lainsäädännön kehittämisestä opetussisältöjen tai -menetelmien uudistamiseen.
Arvioinnin mukaan tutkimusorganisaatioiden ja niiden kumppaneiden yhteistyölle on ominaista laaja arvopohja, monitavoitteisuus ja verkostomaisuus. Pyrkimys ympäristön suojeluun ja hyvinvoinnin edistämiseen yhdistää tutkimusyhteistyötä eri sektoreilla ja koko alan toimintaa kuvaa verkostomainen yhteistyö.
Verkostot ovat kevyitä ja ne perustuvat siihen, että niissä toimivat henkilöt tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Ne ovat usein syntyneet ad hoc -tyyppisesti. Kiinteämmät, toimintaa organisoivat yhteistyörakenteet puuttuvat, mikä on osittain heikkous vaikuttavuutta ajatellen, arvioinnissa todetaan.
Yhteisen kielen puuttuminen tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välillä koetaan usein yhteistyötä vaikeuttavaksi asiaksi erityisesti yhteistyön alkuvaiheissa.
Yhteistyötä tiivistettävä kansallisesti
Vesialan verkostojen luomiseksi ja toimivuuden parantamiseksi pitäisi pyrkiä entistä tietoisempaan yhteistyön suunnitteluun myös kansallisella tasolla. ”Verkostoja pitäisi kehittää. Ne ovat alan keskeistä sosiaalista pääomaa ja yhteistyön onnistumisen kannalta merkittäviä”, Timo Kolu sanoo.
Yhteistyötä aktivoiva kansallinen toimija puuttuu toistaiseksi Suomesta. Kolun mukaan yksi yritys alan kehittäjäksi on Suomen vesiohjelman seuraaja Finnish Water Partnership. ”Yhteistyö pitäisi tehdä aktiiviseksi, näkyväksi ja koordinoiduksi. Siinä onnistuminen voisi olla merkittävää koko alan kehityksen kannalta.”
Toinen keskeinen ongelma tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta on tutkimuksen ja muiden toimijoiden erilaisten aikarytmien yhteensovittaminen. Tutkimuksen aikajänne on usein pidempi kuin hallinnon tai yrityselämän toiminnan rytmi. Yhteistyön suunnitelmallisuutta pitäisi lisätä, strategista ajattelua kaivataan tutkimussektorille ja tutkimusyhteistyöhön. Toistaiseksi monet tutkimusyhteistyöhankkeet on suunniteltu puutteellisesti tutkimuksen vaikuttavuutta ajatellen.
Kolu korostaa, että tutkimusyhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää tiedostaa ja hyväksyä se, että eri organisaatioilla on yhteistyössä erilaiset intressit. ”Intressien yhteensovittaminen on keskeistä yhteistyön onnistumiseksi. Tuloksellisen yhteistyön kannalta suunnitelmallisuutta kannattaa lisätä jo projektien varhaisessa vaiheessa. Ad hoc -hankkeet eivät useinkaan ole kovin hedelmällisiä.”
Myös tutkimustiedon saatavuutta olisi selvästi parannettava ja englanninkielisten tieteellisten artikkeleiden lisäksi suomalaisten tutkijoiden pitäisi julkaista nykyistä enemmän suomeksi ja yleistajuisesti. ”Vesialan tutkimuksen tieteenala-arvioinnissa todettiin, että suomalaiset tutkijat julkaisevat yleistajuisia, tiedettä popularisoivia alan artikkeleita kansainvälisesti vertaillen varsin vähän. Tällä alueella meillä olisi vielä kehitettävää.”
Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: futureimagebank
Lue koko raportti
Suomen Akatemian julkaisuja 3/09 Timo Kolu, Laura Valkeasuo:
Veden tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Suomalaisen vesialan tutkimuksen tieteenala-arviointi
Suomen Akatemian julkaisuja 1/08 Water research in Finland 2002-2006. International Evaluation