2 kommenttia
2 pidän 0 en pidä

Paneelit erinomainen tapa arvioida hakemukset

13.03.12

Professori Nina Wedell pitää tutkimusrahoitushakemusten arviointia kansainvälisissä paneeleissa erinomaisena käytäntönä. ”Se on paras tapa käsitellä tutkijoiden hakemuksia, ja lisäksi se on erittäin oikeudenmukainen. Tutkijoiden ei tarvitse olla huolissaan siitä, etteivätkö heidän hakemuksensa tulisi hyvin käsiteltyä ja arvioitua”, Wedell sanoo. Hän toimi paneelin puheenjohtajana biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan hakemusarvioinnissa.

Suomen Akatemian syyskuun hakuun lähetetyt tutkijoiden hakemukset ovat talven ja alkukevään aikana olleet paneelien käsittelyssä. Helsinkiin kokoontuneet kansainväliset asiantuntijat arvioivat hakemukset tieteellisesti, laativat niistä lausunnot ja antavat kullekin hakemukselle pisteet. Tammi-maaliskuussa paneelityöskentelyyn on osallistunut satoja arvioitsijoita eri puolilta maailmaa.

Asiantuntijat perehtyvät oman paneelinsa käsiteltäväksi tuleviin hakemuksiin hyvin jo ennen varsinaista paneelikokousta. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalla on lisäksi käytäntönä nimetä kullekin hakemukselle kaksi päälukijaa, jotka esittelevät hakemuksen paneelikokouksessa. ”Itse kokouksessa keskustelemme kunkin hakemuksen vahvuuksista ja mahdollisista heikkouksista ja arvioimme hakemuksen laadun kokonaisuutena”, Exterin yliopiston professorina Isossa-Britanniassa toimiva Nina Wedell kertoo.

Puheenjohtajan tehtävänä on hänen mukaansa johtaa keskustelua paneelissa niin, että mikään yksittäinen näkemys ei muodostu liian hallitsevaksi, vaan että kaikki näkökohdat tulevat arvioinnissa huomioon otetuksi. Wedellin johtaman kaksipäiväisen paneelin aikana arvioitsijat käsittelevät 50 hakemusta.

”Ilmapiiri paneelissa on hyvin innostava. On todella mielenkiintoista keskustella eri tutkimuksenalojen spesialistien kanssa mielenkiintoisista tutkimushankkeista. Keskeistä on, että pystymme antamaan hakijoille rakentavaa palautetta heidän hakemuksistaan niin, että se on heille hyödyllistä tulevia hakuja ja omaa tutkimusaihetta ajatellen.”

Erityisen tärkeää hyvin muotoiltu ja hyödynnettävä palaute on nuorille tutkijoille, jotka vasta luovat omaa itsenäistä tutkijanuraansa. ”Rahoitushaku voi olla myös oppimiskokemus.”

Suomalainen tutkimus korkeatasoista

Nina Wedellin kokemuksen mukaan suomalaisten tutkijoiden hakemukset ja tutkimuksen taso ylipäätään on hyvä. Hän on myös aiempina vuosina arvioinut suomalaistutkijoiden hakemuksia sekä osallistunut suomalaisen ekologian tutkimuksen tieteenala-arvioinnin toteuttamiseen.

”Varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomi on pieni maa, on todettava, että tutkimuksen taso on täällä hyvä. Uusia tutkimustekniikoita otetaan halukkaasti käyttöön ja hyödynnetään niitä onnistuneesti omassa tutkimuksessa. Myös kansainvälistä yhteistyötä tehdään, tosin sitä voitaisiin tehdä nykyistä enemmän.”

Professori Wedell kehottaa kuitenkin tutkijoita kiinnittämään entisestään huomiota itse hakemusten kirjoittamiseen. ”Arvioitsijoille ei tule hakemusten perusteella aina selkeästi esille se, mitä tutkija itse asiassa aikoo tehdä ja mitä hän tutkimushankkeellaan tavoittelee. Olisi hyvä, että hakemusten kirjoittamista opetettaisiin yliopistoissa nykyistä enemmän ja että tutkijat saisivat siihen mentorointiapua.”

Taito kommunikoida tutkimusideansa ja tavoitteensa on keskeistä kaikessa tiedeviestinnässä, ja hyvät viestintäkäytännöt edistävät myös tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa.

Hakuprosessin läpinäkyvyys tärkeää

Nina Wedell korostaa, että Suomen Akatemiassa käytössä oleva asiantuntijapaneeleihin perustuva arviointi on reilu ja läpinäkyvä prosessi.  ”Huolehdimme erittäin tarkkaan esimerkiksi siitä, että arvioinnissa ei pääse syntymään eturistiriitoja tai jääviysongelmia.”

 

Suomen Akatemian tapaa järjestää paneelit ja vastata paneelityöskentelystä hän pitää erinomaisena. ”Se, miten Akatemia järjestää paneelit ja tukee meitä työssämme on kiitettävää. Kaikki toimii sujuvasti ja meidän on ollut helppo tehdä omaa työtämme”, Wedell kiittää.

”Se, että hakemukset arviointi järjestetään korkeatasoisesti, on tärkeää Suomen tieteelle. Tutustuminen suomalaistutkijoiden hankkeisiin paneeleissa edistää lisäksi Suomen tieteen tunnettuutta ja tekee isolle tutkijaryhmälle tiettäväksi, mitä kaikkea Suomen tieteessä on meneillään.”

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Anita Westerback   

KOMMENTIT 2

Re: Parannettavaakin olisi - 283 Päivää sitten

Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) 11§:n mukaan Suomen Akatemian päätökseen, joka koskee tutkimusmäärärahaa, apurahaa tai sopimusta, ei saa hakea muutosta valittamalla. Suomen Akatemia pyrkiikin tekemää päätöksensä huolellisesti ja perustellusti sekä kehittämään mm. arviointikäytäntöään jatkuvasti, jotta hakemusten arviointi on laadukasta ja hakijat saavat tasapuolisen kohtelun. Hakemusarviointi toteutetaan Suomen Akatemiassa pääasiassa paneeleissa, joihin osallistuu tieteenalasta riippuen 3 – 10 kyseisen alan asiantuntijaa. Paneelit käsittelevät koosta riippuen 20–70 hakemusta. Panelisteiksi pyritään valitsemaan asiantuntijoita, joilla on laaja näkemys arvioinnin kohteena olevien hakemusten tutkimusalasta. Kullekin tutkimussuunnitelmalle osoitetaan vähintään kaksi panelistia, jotka ovat kyseisen hakemuksen kannalta parhaat mahdolliset paneeliasiantuntijat ja heitä pyydetään valmistelemaan alustava lausuntoluonnos paneelikokousta varten. Paneelikokouksessa asiantuntijat arvioivat kaikki sille osoitetut hakemukset ja valmistelevat kustakin tutkimussuunnitelmasta yhteisen arviointilausunnon keskusteluihin ja lausuntoluonnoksiin perustuen. Paneeliarvioinnin jälkeen hakemukset siirtyvät toimikunnan käsittelyyn, jolla on monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus edustamistaan tutkimusaloista. Mikäli toimikunta, omaa asiantuntemustaan käyttäen, havaitsee virheellisiä arviointiperusteita lausunnoissa, on sillä mahdollisuus huomioida ne päätöksenteossaan tai pyytää jopa uutta arviointia ennen päätöksentekoa. Tällä moniportaisella menettelyllä pyritään jo lähtökohtaisesti välttämään virheelliset arvioinnit, ja mikäli virhe kuitenkin arvioinnissa tapahtuisi, sen vaikutus itse rahoituspäätökseen. Toimikuntien tekemät rahoituspäätökset perustuvat siis pääasiallisesti vertaisarviointeihin, mutta myös tiedepoliittiset seikat, hakijan tutkimusympäristön laatu, hankkeen tutkimusympäristöään vahvistava vaikutus sekä hankkeen vastuullisen johtajan taito ja kokemus tutkimushankkeen johtamisessa sekä mm. toimikuntien toimintasuunnitelmissaan tekemät linjaukset vaikuttavat päätöksiin. Kriteereiden merkitys vaihtelee kunkin rahoitusmuodon tavoitteiden mukaisesti. Näitä kriteerejä käytetään pääasiassa silloin, kun joudutaan valitsemaan rahoituksen saaja kahdesta vertaisarvioinnin perusteella samanarvoisesta hakemuksesta. Kriteerit ovat julkisia ja löytyvät Akatemian kotisivuilta sekä rahoitusmuotokohtaisesti mm. hakuilmoitusteksteistä. Lisäksi päätösten yhteydessä julkaistaan toimikuntakohtaisesti tiedote, johon on pyritty kokoamaan kyseisellä hakukierroksella toimikunnan erityisesti esiin nostamat tiedepoliittiset kriteerit. Päätöskohtaisia lausuntoja toimikunta ei kirjoita. Päätösten jälkeen hakija voi halutessaan ottaa yhteyttä päätöksen esittelijään, joka voi selventää päätöksen perusteita, mikäli ne eivät käy ilmi tieteellisestä lausunnosta ja/tai edellä mainituista lähteistä. Hakemusta valmisteltaessa hakijan kannattaa ehdottomasti hakuilmoituksen lisäksi tutustua vähintään Akatemian rahoituspäätösten perusteisiin sekä arviointiprosessiin, -perusteisiin ja -käytäntöihin. Edellä mainitut ovat luettavissa Akatemian kotisivuilla Tutkijalle osiossa.
Kirjoittaja: Tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari
Vastaa Asiaton » + 1 - 0

Parannettavaakin olisi - 291 Päivää sitten

Mielestäni hakemusmenettelyn suurin yksittäinen ongelma on se, ettei ole olemassa mitään oikaisukäytäntöä jos, syystä tai toisesta, hakemuksen arvioinnissa on tapahtunut virhe. Olisi hyvä pohtia voisiko jonkinlainen oikaisumekanismin toteuttaa selkeitä ongelmatilanteita varten. Läpinäkyvyydessäkin voisi olla parantamisen varaa. Näin ulkopuolisena vaikuttaa siltä että hakemuksia pistetään paremmuusjärjestykseen muillakin perusteilla kuin arviointiraportin pisteytys, mutta hakijalle tämä ei näy mitenkään. Jos hakemuksille annetaan pisteitä esimerkiksi tiedepoliittisin perustein, sanotaan vaikka sen perusteella miten relevantiksi hakemus katsotaan Suomen kannalta, eikö tällaiset lisäpisteet (tai miinukset) voisi myös avoimesti raportoida hakijalle? Samaten jos hakijan kompetenssia huomioidaan muutenkin kuin siltä osin kuin se on arviointiraportissa huomioitu. Täytyy muistaa että hakemusta kirjoittaessaan hakija ei tiedä millaisen taustan omaava henkilö sitä arvioi ja joutuu näin aina tekemään jonkilaisen kompromissin sen suhteen miten paljon asioita vääntän rautalangasta ja miten paljon kertoo tutkimuksen hienoista detaljeista. Kaikelle ei ole tilaa.
Kirjoittaja: Timo Nousiainen
Vastaa Asiaton » + 1 - 0
Bookmark and Share


A propos | Suomen Akatemian verkkolehti

Suomen Akatemia © 2008

Hakaniemenranta 6
00531
Helsinki
Päätoimittaja Riitta Tirronen
riitta.tirronen@aka.fi
p. 029 533 5118
Toimittaja Anita Westerback
anita.westerback@aka.fi
p. 029 533 5132