Paneelit erinomainen tapa arvioida hakemukset
13.03.12
Professori Nina Wedell pitää tutkimusrahoitushakemusten arviointia kansainvälisissä paneeleissa erinomaisena käytäntönä. ”Se on paras tapa käsitellä tutkijoiden hakemuksia, ja lisäksi se on erittäin oikeudenmukainen. Tutkijoiden ei tarvitse olla huolissaan siitä, etteivätkö heidän hakemuksensa tulisi hyvin käsiteltyä ja arvioitua”, Wedell sanoo. Hän toimi paneelin puheenjohtajana biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan hakemusarvioinnissa.
Suomen Akatemian syyskuun hakuun lähetetyt tutkijoiden hakemukset ovat talven ja alkukevään aikana olleet paneelien käsittelyssä. Helsinkiin kokoontuneet kansainväliset asiantuntijat arvioivat hakemukset tieteellisesti, laativat niistä lausunnot ja antavat kullekin hakemukselle pisteet. Tammi-maaliskuussa paneelityöskentelyyn on osallistunut satoja arvioitsijoita eri puolilta maailmaa.
Asiantuntijat perehtyvät oman paneelinsa käsiteltäväksi tuleviin hakemuksiin hyvin jo ennen varsinaista paneelikokousta. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalla on lisäksi käytäntönä nimetä kullekin hakemukselle kaksi päälukijaa, jotka esittelevät hakemuksen paneelikokouksessa. ”Itse kokouksessa keskustelemme kunkin hakemuksen vahvuuksista ja mahdollisista heikkouksista ja arvioimme hakemuksen laadun kokonaisuutena”, Exterin yliopiston professorina Isossa-Britanniassa toimiva Nina Wedell kertoo.
Puheenjohtajan tehtävänä on hänen mukaansa johtaa keskustelua paneelissa niin, että mikään yksittäinen näkemys ei muodostu liian hallitsevaksi, vaan että kaikki näkökohdat tulevat arvioinnissa huomioon otetuksi. Wedellin johtaman kaksipäiväisen paneelin aikana arvioitsijat käsittelevät 50 hakemusta.
”Ilmapiiri paneelissa on hyvin innostava. On todella mielenkiintoista keskustella eri tutkimuksenalojen spesialistien kanssa mielenkiintoisista tutkimushankkeista. Keskeistä on, että pystymme antamaan hakijoille rakentavaa palautetta heidän hakemuksistaan niin, että se on heille hyödyllistä tulevia hakuja ja omaa tutkimusaihetta ajatellen.”
Erityisen tärkeää hyvin muotoiltu ja hyödynnettävä palaute on nuorille tutkijoille, jotka vasta luovat omaa itsenäistä tutkijanuraansa. ”Rahoitushaku voi olla myös oppimiskokemus.”
Suomalainen tutkimus korkeatasoista
Nina Wedellin kokemuksen mukaan suomalaisten tutkijoiden hakemukset ja tutkimuksen taso ylipäätään on hyvä. Hän on myös aiempina vuosina arvioinut suomalaistutkijoiden hakemuksia sekä osallistunut suomalaisen ekologian tutkimuksen tieteenala-arvioinnin toteuttamiseen.
”Varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomi on pieni maa, on todettava, että tutkimuksen taso on täällä hyvä. Uusia tutkimustekniikoita otetaan halukkaasti käyttöön ja hyödynnetään niitä onnistuneesti omassa tutkimuksessa. Myös kansainvälistä yhteistyötä tehdään, tosin sitä voitaisiin tehdä nykyistä enemmän.”
Professori Wedell kehottaa kuitenkin tutkijoita kiinnittämään entisestään huomiota itse hakemusten kirjoittamiseen. ”Arvioitsijoille ei tule hakemusten perusteella aina selkeästi esille se, mitä tutkija itse asiassa aikoo tehdä ja mitä hän tutkimushankkeellaan tavoittelee. Olisi hyvä, että hakemusten kirjoittamista opetettaisiin yliopistoissa nykyistä enemmän ja että tutkijat saisivat siihen mentorointiapua.”
Taito kommunikoida tutkimusideansa ja tavoitteensa on keskeistä kaikessa tiedeviestinnässä, ja hyvät viestintäkäytännöt edistävät myös tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa.
Hakuprosessin läpinäkyvyys tärkeää
Nina Wedell korostaa, että Suomen Akatemiassa käytössä oleva asiantuntijapaneeleihin perustuva arviointi on reilu ja läpinäkyvä prosessi. ”Huolehdimme erittäin tarkkaan esimerkiksi siitä, että arvioinnissa ei pääse syntymään eturistiriitoja tai jääviysongelmia.”
Suomen Akatemian tapaa järjestää paneelit ja vastata paneelityöskentelystä hän pitää erinomaisena. ”Se, miten Akatemia järjestää paneelit ja tukee meitä työssämme on kiitettävää. Kaikki toimii sujuvasti ja meidän on ollut helppo tehdä omaa työtämme”, Wedell kiittää.
”Se, että hakemukset arviointi järjestetään korkeatasoisesti, on tärkeää Suomen tieteelle. Tutustuminen suomalaistutkijoiden hankkeisiin paneeleissa edistää lisäksi Suomen tieteen tunnettuutta ja tekee isolle tutkijaryhmälle tiettäväksi, mitä kaikkea Suomen tieteessä on meneillään.”
Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Anita Westerback