Nuorten tutkijoiden urapolkuja kehitettävä myös taideyliopistoissa
29.4.2009
“Taiteellisen tutkimuksen periaatteita on selkiytettävä aidon innovatiivisuuden tavoittamiseksi. Tutkimusta tekevien taideyliopistojen kokoa ja rakenteita on tarkasteltava kriittisesti. Yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti on edelleen kehitettävä”, tiivisti professori emerita Riitta Nikula taidealojen tutkimuksen arvioinnin suositukset raportin julkistamistilaisuudessa huhtikuussa.
Suomen Akatemian teettämän arvioinnin mukaan erityisesti alan tutkijakoulutuksessa on kehitettävää. Taideyliopistoissa koulutettavien tohtoreiden määrän tarve olisi pikaisesti arvioitava ja suhteutettava se tohtoreiden todelliseen tarpeeseen. Tutkijakoulujärjestelmää paneeli pitää hyvänä. Vakavana rakenteellisena ja käytännöllisenä ongelmana pidetään kuitenkin sitä, että yhdellä väitöskirjan ohjaajalla on kansainvälisesti vertaillen iso opiskelijajoukko ohjattavanaan. Tämän uskotaan vaikuttavan myös väitöskirjojen laatuun.
Nuorten tutkijoiden urapolkujen kehittämiseen olisi kiinnitettävä huomiota niin, että tutkijoiden työ olisi palkitsevaa niin tutkimusorganisaation, sen opiskelijoiden kuin nuoren tutkijan itsensäkin kannalta. “Tutkijakoulutusta ja taiteen tohtoreita on käytettävä paremmin hyväksi alan oppilaitoksissa alemmilla koulutustasoilla”, kansainvälisen arviointipaneelin varapuheenjohtajana toiminut Riitta Nikula sanoo.
“Eikä voi olla niin, että suurin osa alan tutkimuksesta on väitöstutkimuksia. Taideyliopistojen pitää pystyä luomaan jatkuvuutta tutkimukselle ja uramahdollisuuksia nuorille tutkijoille.”
Arvioinnissa todetaan myös, että alan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä pitäisi lisätä niin tutkijankoulutuksessa kuin tutkimuksessa yleensä. “Kansainvälistymistä on tehostettava kaikilla tasoilla ja tavoilla: suomalaisia ulkomaille ja ulkomaisia asiantuntijoita ja opiskelijoita puolestaan Suomeen.”
Suomi monella alalla edelläkävijä
Arviointipaneeli korostaa, että taiteilla ja muotoilulla on huomattava merkitys innovaatioiden kehittämisessä. Taiteen tekemisen kanssa vuorovaikutteisen tutkimuksen merkitys uudenlaisen tiedon tuottajana yhteiskunnassa on haaste ja se mahdollistaa uudenlaisia tiedon tuottamisen tapoja, arvioinnissa todetaan.
“Taiteellinen tutkimus haastaa taiteiden tutkimuksen perinteiset paradigmat ja syventää taiteiden yhteiskunnallisen merkityksen ymmärrystä”, Nikula sanoo. Sillä on suuri merkitys myös taidealojen ammattikuvien kehittäjänä. Haasteena on edelleen alan tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen kehittäminen. Nikulan mukaan käsitteet ovat hämäriä kaikilla tahoilla ja kullakin yliopistolla on omat käytännön kautta syntyneet määrittelynsä ja käytäntönsä. “Tämä on todellinen paradigmahaaste. Mikä on esimerkiksi taideyliopistojen suhde tiedeyliopistoihin tutkimuksen kentällä?”
Paneelin mukaan suomalainen alan tutkimus on kuitenkin monella saralla toiminut edelläkävijänä. Joiltakin osin vertailu kansainväliseen tutkimukseen oli vaikeaa, kun vastaavaa tutkimusta tekeviä tahoja ei maailmalta juuri löytynyt.
Taidealojen tutkimuksen arvioinnin kohteena oli tutkimus ja tutkijankoulutus kaikissa neljässä taidealan yliopistossa ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa vuosina 2003-2007.
Arviointipaneelin puheenjohtajana toimi professorina Richard Buchanan (USA) ja jäseninä varapuheenjohtaja, professori emerita Riitta Nikula (Suomi), professori Sven Ahlbäck (Ruotsi), professori Omar Calabrese (Italia) ja professori Claudia Jeschke (Itävalta).
Teksti: Riitta Tirronen
Lue koko raportti
Suomen Akatemian julkaisuja 4/09 Research in Art and Design in Finnish Universities