Talvivaara toi ympäristönsuojelun ja tutkimuksen lähemmäs kansalaisia

Vesa Varpula — 2012-12-31T11:10:49+02:00

”Talvivaaran onnettomuus on hyvä muistutus meille siitä, että ympäristömuutokset ovat myös paikallisia. Välillä tuntuu siltä, että globaalit muutokset ovat ihmisille vaikeampia hahmottaa, mutta paikalliset ongelmat saavat ihmiset havahtumaan ympäristömme tilasta”, sanoo ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi – viestintä ja vuorovaikutus avainasemassa

Vesa Varpula — 2012-12-05T12:52:05+02:00

Tieteen tila 2012 -arviointiraportti kannustaa lisäämään tutkimustiedon käyttöä poliittisen päätöksenteon ja julkisen hallinnon tukena. Myös julkisin varoin tuotetun tutkimustiedon avoimuutta ehdotetaan edistettäväksi. Opetusministeri Jukka Gustafsson kannattaa ajatuksia. ”Julkisessa hallinnossa voidaan hyödyntää niin hallinnonalaa itseään koskevaa tutkimusta kuin minkä tahansa alan tutkimusta”, hän sanoo.

Suuria haasteita ratkaistaan tieteiden välisellä yhteistyöllä

Vesa Varpula — 2012-11-21T15:01:35+02:00

Filosofian professori Matti Sintosen mukaan tekniikka ja luonnontieteet eivät yksin ratkaise ihmiskunnan suuria haasteita. Näiden haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan myös ihmistieteitä ja käyttäytymisen ymmärtämistä.

Huomio opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointiin

Vesa Varpula — 2012-11-13T14:33:01+02:00

Opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytoinnin kehittäminen on hyvä keino nostaa tieteen tasoa ja kilpailukykyä. Vaikutukset tosin eivät näy heti vaan asteittain. Tätä mieltä on Suomen yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtaja Kaija Holli. Tärkeänä kehittämiskohteena on tohtorikoulutus, jota yliopistot ovat kukin omaan tahtiinsa uudistamassa.

Fysiikan tutkijoiden suunnattava katse uusiin avauksiin

Marjo Aaltomaa — 2012-11-07T12:49:44+02:00

”Fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa korkea ja tutkimuksen kenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet”, sanoo suomalaista fysiikan tutkimusta arvioineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori Christian Enss. Tutkimuksessa pitäisi kuitenkin myös pystyä uudistumaan ja löytämään uusia tutkimusaloja.

Yliopistojen yhteistyötä on tiivistettävä

Vesa Varpula — 2012-09-25T12:20:46+03:00

Marja Makarow aloitti työnsä Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaavana ylijohtajana syyskuun alussa. Kokenut kansainvälinen tiedevaikuttaja pitää suomalaista tiedepolitiikkaa eurooppalaisesti korkeatasoisena ja Suomen Akatemian prosesseja mallikelpoisina. Suomalaisten yliopistojen tulevaisuus on Makarowin mukaan yhteistyön tiivistämisessä ja profiloitumisessa.

FIRI-ryhmä pohtii yhteisiä pelisääntöjä tutkimusinfrastruktuureille

Vesa Varpula — 2012-08-20T10:53:50+03:00

Huhtikuussa Suomen Akatemia asetti kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän. Ryhmän puheenjohtaja Eero Vuorio suhtautuu toiveikkaasti ryhmän mahdollisuuksiin kehittää suomalaisia tutkimusinfrastruktuureja.

Lasten ja nuorten hyvinvointi – tarvitaan monitieteistä elämänkaaritutkimusta

Vesa Varpula — 2012-07-27T10:57:11+03:00

Mikä hyvinvointiyhteiskunta sellainen on, jossa lasten ja nuorten syrjäytymisestä tai henkisestä pahoinvoinnista nousee kasvava ongelma? Millaiseen tutkimukseen pitäisi panostaa, jotta ongelmaa voitaisiin lähestyä tarpeeksi tehokkaasti? Miten tutkimustieto siirtyy eri tieteenaloilta käytäntöön helpottamaan lasten elämää? Kysymyksiin vastaa terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.

Turvaton lapsuus vaikeuttaa työ- ja ihmissuhteita aikuisena

Anita Westerback — 2012-07-03T15:10:56+03:00

Perhesuhteilla on merkittävä vaikutus siihen, miten turvalliseksi lapset kokevat olonsa. Jos lapsuus on turvaton, sen vaikutukset näkyvät vielä aikuisiälläkin. ”Ongelmat lapsuudessa saattavat heijastua myös ihmissuhteisiin, sillä pitkäjänteisten ihmissuhteiden solmiminen voi olla vaikeampaa kuin henkilöillä, joilla on ollut turvallinen lapsuus”, kertoo perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta.

Tieteen avoimuus Linuxin avoimuuden esikuvana

Vesa Varpula — 2012-06-13T09:39:20+03:00

Suomen kansainvälisesti tunnetuin teknologiavaikuttaja Linus Torvalds palkittiin kesäkuun puolivälissä Linux-käyttöjärjestelmän kehitystyöstään Millenium-palkinnolla. Torvalds jakoi palkinnon yhdessä kantasoluteknologian kehittäjän Shinya Yamanakan kanssa.

Miksi teologinen tutkimus on ajankohtaista?

Vesa Varpula — 2012-05-22T09:22:55+03:00

Onko uskonto nykyään vain pelkkä pölyinen perheraamattu isoäidin kirjahyllyssä? Mihin teologista tutkimusta tänään tarvitaan ja mihin se keskittyy? Entä mikä on suomalaisen yliopistoteologian arvostus kansainvälisillä markkinoilla? Kysymyksiin vastaa Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Aila Lauha.

Humanistisilla ja yhteiskunnallisilla tieteenaloilla valoisia tulevaisuuden näkymiä

Vesa Varpula — 2012-05-07T09:51:34+03:00

”En halua vaikuttaa taivaanrannan maalarilta, mutta humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella on myös valoisia tulevaisuuden näkymiä”, sanoo Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen yksikön johtaja Liisa Hakamies-Blomqvist. ”Elämme määrärahaleikkauksien puristuksessa, mutta näen silti ajassa ilmiöitä, jotka edistävät juuri näiden alojen vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja sitä kautta yleisesti koettua tärkeyttä.”

Miksi ydinenergiatekniikka on Suomessa kansainvälistä huippua?

Vesa Varpula — 2012-04-11T09:42:07+03:00

Tutkimuksen ja käytännön välinen yhteistyö on huippuluokkaa. Säteilyturvakeskus on kansainvälisesti arvostettu, osaava ja tutkiva viranomainen. Tieteen tuomat edistysaskeleet viedään heti laitoksiin saakka, niitä ei jätetä pölyttymään tutkimuslaitosten arkistokaappeihin. Tässä muutama syy, joiden vuoksi Suomi on lilliputtimaana kirinyt kansainväliselle huipulle, näkee Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydinenergiatekniikan professori Riitta Kyrki-Rajamäki.

Akatemia haluaa tukea tieteen tekemistä entistä paremmin

Marjo Aaltomaa — 2012-03-23T09:58:57+02:00

Suomen Akatemian pääjohtajana maaliskuussa aloittanut professori Heikki Mannila iloitsee yliopistoilta saamistaan vierailukutsuista. ”Mitä eri tahoilla on meneillään, siitä meidän on hyvä olla selvillä voidaksemme tukea tätä työtä”, hän sanoo.

Markkinoinnin professori Jaana Tähtinen: ”Ihminen ei käy pelkällä rahalla”

Vesa Varpula — 2012-03-07T13:03:09+02:00

"Maailma tuijottaa aivan liikaa numeroita ja taloudellista tulosta. Ihminen ei käy pelkällä rahalla eikä numero ole absoluuttinen totuus vaan se yksinkertaistaa asioita" sanoo Oulun yliopiston markkinoinnin professori Jaana Tähtinen.

Katsaus menneeseen ja suunta tulevaan

Risto Alatarvas — 2012-02-23T09:48:23+02:00

Markku Mattilan kausi Suomen Akatemian pääjohtajana päättyi helmikuun lopussa. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet työntäyteisiä, sillä tiedemaailmassa ja Suomen Akatemiassa on tapahtunut viime vuosina paljon.

Arktiseen ilmaston tutkimusta puhtaamman luonnon puolesta

Vesa Varpula — 2012-02-15T11:30:40+02:00

Ilmastonmuutostutkimuksen tuloksia pitää hyödyntää ilmaston kehityskulkua arvioitaessa ja poliittisen päätöksenteon perustana. Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön toimikunnan jäsen Hannele Hakola toivoo, että alan tutkijat näkyisivät enemmän julkisessa keskustelussa.

”Perustutkimus välttämätön edellytys uusille lääketieteen innovaatioille”

Vesa Varpula — 2012-01-26T09:53:16+02:00

FiDiPro-professori Rikard Holmdahl tutki viisivuotisena professuurikautenaan kroonisten tulehdusten ja autoimmuunitautien mekanismeja. Suomen Akatemian rahoittama FiDiPro-kausi on nyt päättymässä, mutta hyvään vauhtiin päässyt tutkimus jatkuu.

Pienillä tieteenaloilla tehdään korkeatasoista tutkimusta

Vesa Varpula — 2012-01-09T16:45:48+02:00

Akateemikko Anna-Leena Siikala on huolestunut pienten tutkimusalojen tulevaisuudesta. Suomessa on Siikalan mukaan vahva henkisen kulttuurin tutkimus. Nyt vaaravyöhykkeessä ovat harvinaisten kielten ja kulttuurien tutkimus ja monet luonnontieteellisetkin perustutkimuksen alat.

Aalto-yliopiston dekaani: liikkuvuus luo luovuutta

Vesa Varpula — 2011-12-20T13:47:20+02:00

”Liikkuvuus, yliopistojen erikoistuminen ja riittävä lisärahoitus laadukkaalle tutkimukselle. Siinä eväät elinvoimaisempaan suomalaiseen akateemiseen tutkimukseen”, sanoo Aalto-yliopiston dekaani Tuija Pulkkinen.

Ihminen tutkimuskohteena – pitkää linjaa, ei pikavoittoja

Vesa Varpula — 2011-12-02T10:15:41+02:00

"Akatemiarahoitus on ylivoimaisesti tärkein rahoitusmuoto kulttuuriin ja yhteiskuntaan suuntautuvassa tutkimuksessa. Uusi hallitusohjelma tulee toteutuessaan pienentämään Akatemian jakamaa pottia", sanoo Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsen, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso.

Tiede on universaalia

Vesa Varpula — 2011-11-15T11:25:23+02:00

"Yliopistolakiin sisältyvä yliopistojen tehtävän määrittely alkaa edelleen lähes samoin sanoin kuin 1800-luvulla: "Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta...". Mielestäni se pitää yhä paikkansa. Olisi hyvä muistaa, että yliopistojen tehtävänä ei tulisi olla rahan ansaitseminen", akateemikko Olli Lehto sanoo.

Avoin tieto yhdistää tutkijoita ja edistää tutkimusta

Vesa Varpula — 2011-10-31T10:19:43+02:00

Suomessa monet rahoittajat suosittelevat julkisella rahalla tehtävän tutkimuksen avointa julkaisua. "Aineistojen avoin saatavuus voi parhaimmillaan tarkoittaa tutkijoille merkittävää lisätyöaikaa varsinaisen tutkimuksen parissa”, sanoo Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja Pirjo Hiidenmaa.

Suomen menestyminen perustuu korkeaan osaamiseen

Vesa Varpula — 2011-10-17T08:11:51+03:00

Hallitus haluaa nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Kärkeen tähdätään niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, painottaa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.

Lahjakkuutta ei ole varaa pitää tyhjäkäynnillä

Vesa Varpula — 2011-10-03T08:23:46+03:00

"Suomi on ennenkin investoinut taantumassa koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen. Niin on tärkeää tehdä myös nyt", muistuttaa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen.

Tiedonjano ei sammu

Vesa Varpula — 2011-09-14T15:43:06+03:00

"Ulkomaille lähteminen on kannattavaa ja välttämätöntä, jotta voi oppia uutta ja laajentaa omaa horisonttiaan", sanoo akateemikko Jorma K. Miettinen.

Kymmenen sukupolven arki on tarinoita täynnä

Tea Kalska — 2011-08-30T10:32:01+03:00

Maire, nykyään vanha rouva, saapui 1950-luvulla miehensä ja seitsemän lapsensa kanssa Kanadan Thunder Bayn juna-asemalle. Perheellä ei ollut yhtään rahaa, he eivät tunteneet ketään paikallista eivätkä puhuneet maan kieltä. Mairen ja hänen perheensä tarina on osa akatemiatutkija Antti Häkkisen työtä.

Monitaitoisille asiantuntijoille on tilausta

Vesa Varpula — 2011-07-22T10:37:19+03:00

"Meidän on pystyttävä ennakoimaan osaamispääomaa ja sitä, mitä asiakaskunta tulevaisuudessa tarvitsee. Olemme vahvasti riippuvaisia siitä, miten fiksuja ja osaavia ihmisiä meille saadaan rekrytoitua yliopistoista", VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori sanoo.

Hallitusohjelmassa tutkimustavoitteet korkealla, kestävyysvaje nakertaa resurssien kehitystä

Vesa Varpula — 2011-06-22T12:30:58+03:00

Uuden hallituksen ohjelma on tieteen ja tutkimuksen tavoitteenasettelun osalta kunnianhimoinen. Valtiontalouden kestävyysvaje ja kansainvälinen talouden epävarma näkymä heijastuvat kuitenkin tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen, arvioi Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila uutta hallitusohjelmaa tutkimuksen kannalta.

Vihreälle kullalle on ottajia tulevaisuudessa

Vesa Varpula — 2011-05-31T15:06:06+03:00

"En ole urani aikana nähnyt näin mielenkiintoista tilannetta. Metsäntutkimukselle on juuri nyt valtava kysyntä, mutta samanaikaisesti resurssit niukkenevat. Meiltä tutkijoilta odotetaan kuin kuuta taivaalta", Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja sanoo Hannu Raitio.

Uuden hallituksen on huolehdittava tutkimuksesta

Vesa Varpula — 2011-05-17T15:14:42+03:00

Suomen tulevaisuus rakentuu tiedolle ja osaamiselle. Tässä korkeatasoisella tieteellisellä tutkimuksella on avainasema. Nämä linjaukset tulisi saada uuden hallituksen hallitusohjelmaan, sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila.

Jatkuvuutta, fokusointia ja tavoitteellisuutta

Vesa Varpula — 2011-04-01T10:18:13+03:00

Huipputason tieteellinen tutkimus synnyttää innovaatioita, jotka luovat kansainvälistä liiketoimintaa, työpaikkoja sekä edelleen kansainvälistä näkyvyyttä ja rahoitusta, joka puolestaan luo lisää edellytyksiä huipputason tieteelliselle tutkimukselle. Tällaisen itseään vahvistavan positiivisen kierteen luominen vaatii, että jatkuvuuteen kiinnitetään huomiota, Aino Takala sanoo.

Perustutkimuksen arvo ei tule sovellettavuudesta

Vesa Varpula — 2011-03-01T14:49:25+02:00

Eri tieteenalat käsittävät perustutkimuksen, innovaatiot ja soveltavan tutkimuksen eri tavalla. Silloin helposti tulee hämärää keskustelua, sanoo professoriliiton uusi puheenjohtaja Maarit Valo.

Sixten Korkman: Euroopan talouskriisi ei kurista korkeakouluja

koulutusuusi — 2011-01-17T16:44:49+02:00

Meneillään oleva Euroopan rahoituskriisi ei sellaisenaan vaikuta merkittävästi julkiseen tutkimusrahoitukseen, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman.

Perustutkimus vie sovellusten huipulle

Marjo Aaltomaa — 2011-01-10T10:59:26+02:00

”Loistavat teknologiset sovellukset syntyvät ainoastaan hyvän perustutkimuksen pohjalta. Suomen on varmistettava kova tutkimuksen taso, poikkitieteisyys ja innovaatioiden käytettävyys. Soveltavaan tutkimukseen on satsattava, mutta ei perustutkimuksen kustannuksella”, pohtii Tekniikan Akatemia -säätiön toimitusjohtaja Ainomaija Haarla.