Miksi mennä merta edemmäs kalaan?
28.09.2011
Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat pohtivat syystapaamisessaan tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Enää tutkijan ei ole pakko lähteä ulkomaille ainakaan yhteyksien vuoksi, sillä modernit viestintäkeinot takaavat etäisyyksistä riippumatta tutkijoiden välisen yhteydenpidon tehokkuuden.
Joillakin tieteenaloilla suomalaiset tutkimusympäristöt ja -välineet ovat tutkijoiden mukaan niin hyvässä kunnossa, ettei niidenkään vuoksi ole itseisarvo lähteä muualle töihin.
Jos ei ole käynyt ulkomailla, ei tiedä mitä menettää
Ulkomailla työskennelleet tutkijat korostivat, että vieraassa ympäristössä asumalla ja työskentelemällä voi saavuttaa jotain aivan uutta. Uudet työkontaktit, tutkimusaineistot, uusi tutkimusympäristö ja uudet ystävät avaavat uusia näköaloja tutkijan työhön, mutta myös laboratorion ulkopuoliseen elämään.
Monissa maissa tutkijoiden mentorointi on aktiivista ja säännönmukaista toimintaa. Tutkijat toivoisivat vastaavaa aktiivista otetta myös Suomeen.
Mutta miten saada niitä parhaimpia tutkijoita tulemaan tänne Suomeen? Syystapaamisen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimuksen taso ja kiinnostavuus on tärkein ulkomaisia tutkijoita maahamme houkutteleva tekijä. Silloin kestää vieraan kielen ja harmaan säänkin.
Tapaamisessa esitetyt alustukset:
Eija Auranen: Rahoitusta tutkijaliikkuvuuteen: 7PO:n Marie Curie -toimet (pdf)
Maiju Gyran: Tietoa ERC-rahoituksesta (pdf)
Tiina Petänen: Mitä kuuluu akatemiaprofessoreille ja -tutkijoille? (pdf)
Teksti ja kuvat: Risto Alatarvas