Päätösten yleiset lähtökohdat
Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta myönnetään kilpailuun perustuen parhaille tutkijoille, tutkimusryhmille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille. Tutkimusrahoitusta koskevat päätökset tehdään tieteellisissä toimikunnissa, Akatemian hallituksessa tai jaostoissa. Rahoituspäätökset perustuvat tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden arviointiin. Rahoitus myönnetään määräajaksi.
Akatemian tutkimusrahoituspäätösten lähtökohtana on mahdollisimman korkea tieteellinen laatu. Tämän takaamiseksi hakemusten arvioinnissa käytetään hyväksi ulkopuolisia tieteellisiä asiantuntijoita.
Päätösten perusteet ovat Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjassa (ks. Lisätietoja-laatikkoa). Akatemia soveltaa rahoituskohteidensa valinnassa viittä arviointiperustetta: tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus, hakijan/tutkimusryhmän pätevyys, tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, tutkimuksen yhteistyösuhteet sekä tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijan uran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle.
Rahoitettavan hankkeen tulee hyödyttää suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa tai kansainvälistä yhteistyötä.
Korkeaan tavoitetasoon ja uusiin avauksiin pyrkiviin tutkimushankkeisiin sisältyy epäonnistumisen riski. Hakemuksia arvioitaessa sekä rahoituspäätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tämä ei ole este myönteiselle päätökselle. Tavoitteena on antaa mahdollisuus tieteellisiin läpimurtoihin sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen uusiutumiskykyä.
Rahoituspäätöksiä tehtäessä huomiota kiinnitetään myös muihin Akatemian hyväksymiin tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi
- nuorten ja naisten tutkijanuran edistäminen
- sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa
- luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen
- tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen
- tutkimuksen kansainvälistäminen
- laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen
- tutkimusohjelmien erityistavoitteet
- huippuyksiköiden tukeminen
- strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen.
Huomiota kiinnitetään hakijan tutkimusympäristön laatuun, hankkeen tutkimusympäristöään vahvistavaan vaikutukseen sekä hankkeen vastuullisen johtajan taitoon ja kokemukseen tutkimushankkeen johtamisessa. Lisäksi huomioidaan hakijan käytössä oleva Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus sekä se, miten hankkeen vastuullinen johtaja ja tutkimusryhmä ovat osoittaneet kykenevänsä hallitsemaan tutkimusvaroja.
Hakemuksista päätettäessä otetaan huomioon hyvään tieteelliseen käytäntöön sekä aineettomiin oikeuksiin liittyvät seikat. Vastuullisen tutkijan tulee tarvittaessa selvittää hakemuksensa tutkimussuunnitelmassa, miten tutkimushankkeessa on otettu huomioon eettiset kysymykset.
Lisää tietoa arviointitoiminnasta.
Muita rahoituspäätöksenteossa huomioitavia asioita
Valtaosa hakemuksista arvioidaan asiantuntijapaneeleissa. Asiantuntijapaneelin tehtävänä on hakemusten tieteellisen laadun arviointi. Akatemia vastaanottaa vuosittain rahoitushakemuksia yli miljardin euron arvosta, ja haetusta rahoituksesta noin viidesosa voidaan myöntää. Rahoituksen riittämättömyydestä johtuen kaikkia parhaimmankaan arviointituloksen saaneita hakemuksia ei kyetä rahoittamaan.
Päätöksenteossa huomioidaan Akatemian hallituksen ja toimikuntien hyväksymissä asiakirjoissa (toiminta- ja taloussuunnitelmat, strategiset asiakirjat, tasa-arvosuunnitelmat yms.) esille tuodut linjaukset sekä valtion tiedepoliittiset painotukset.
Akatemia rahoittaa kaikkia tieteen- ja tutkimusaloja. Kukin toimikunta edustaa tiettyjä tieteen- ja tutkimusaloja. Toimikunnat rahoittavat hakemuksia laaja-alaisesti ottaen huomioon edustamiensa tieteen- ja tutkimusalojen suuren kirjon sekä monitieteisyyden.
Valtioneuvosto nimittää tieteelliset toimikunnat kolmivuotiskaudeksi. Toimikuntien jäsenet on valittu siten, että kuhunkin toimikuntaan tulee monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus. Ennen toimikuntien asettamista yliopistoilta, keskeisiltä valtion tutkimuslaitoksilta, tutkimus- ja kehittämistyötä edustavilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja tieteellisiltä seuroilta sekä tiedeakatemioilta on kysytty näkemyksiä.
Kullakin hakukierroksella hakemusten määrät, hakijoiden kilpailutilanne ja hakemusten arvioijat vaihtuvat. Asiantuntijalausunto hakemuksesta on kokeneiden, arvostettujen, useimmiten ulkomaisista asiantuntijoista koostuvien paneelien mielipide asiasta.
Akatemia tuntee tieteelliseen vertaisarviointiin liittyvät ongelmat ja kehittää jatkuvasti käytössään olevaa arviointijärjestelmää.