Ydintekniikan tutkimus

Tavoite

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta suuntaa rahoitusta ydinvoimatekniikan tutkimukselle. Toimikunta on varannut 2 miljoonaa euroa uudentyyppisten ydinreaktorien kehittämisen tutkimukselle sekä ydinvoimaloiden turvallisuuden ja luotettavuuden parantamista edistävään tutkimukseen.

Uuden sukupolven ydintekniikkaa

Fissioon perustuva ydinvoima on yksi ihmiskunnan realistisista energiaratkaisuista. Suomi on nykyisten päätösten pohjalta varautunut ydinvoiman käyttöön useaksi vuosikymmeneksi. Jos ydinvoima halutaan säilyttää kilpailukykyisenä energiamuotona tätä selvästi pidemmän aikaa, on luonnonuraanin riittävyyden takia alettava siirtyä kehittyneiden ydinpolttoainekiertojen käyttöön. Tähän tarvitaan uusia näkökulmia ja ajatuksia sekä merkittävää tieteellistä panosta. On tärkeää ymmärtää ydinenergian teknologioiden mahdollisuudet ja rajoitukset syvällisesti.

Uudentyyppisten reaktorien rakentamiseksi tarvitaan sekä laskennallista että kokeellista tutkimusta. Perinteisiä reaktorifysiikan ja termohydrauliikan laskentamenetelmiä on uudistettava ja kokein validoitava, jotta niillä pystytään mallintamaan ja suunnittelemaan luotettavasti myös tulevaisuuden reaktorityyppejä, jotka poikkeavat täysin nykyisin käytössä olevista. Kokeellisen tutkimuksen avainalueita ovat myös isotooppien erottamiseen liittyvä radiokemia tai materiaalitutkimus haastavissa olosuhteissa.

Ydinreaktorien luotettavuuden ja turvallisuuden parantaminen

Suomessa ja sen lähialueilla käytössä ja valmisteilla olevat ydinlaitokset perustuvat kiehutus- tai painevesireaktoriratkaisuun. Laitokset sisältävät monimutkaisiin fysikaalisiin ilmiöihin perustuvia järjestelmiä ja vaativia säätöpiirejä. Vaikka laitokset perustuvat suurelta osin ostettuun ja muualla kehitettyyn teknologiaan, vaatii niiden turvallinen käyttäminen ja kehittäminen sekä turvallisuusperiaatteiden uudistaminen aina ilmiömaailman perusteellista ymmärrystä ja hallintaa.

Suomessa on huomattavassa määrin tämän alan sekä lähialueiden asiantuntemusta, jota rahoituksen suuntaaminen pyrkii vahvistamaan. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi seuraavissa ilmiöissä ja osajärjestelmissä: ydinprosessin luonti, dynamiikka ja säätö, ydinjätteen varastointi, säteilevän väliaineen hallinta poikkeustilanteissa, suojarakennuksen toiminta luonnonilmiöiden tai onnettomuuksien alaisena, kytketyt monifysikaaliset ongelmat, materiaalien ja rakenteiden vanhenemisilmiöt ja vauriomekanismit sekä tilastolliset luotettavuusanalyysit järjestelmä- ja komponenttitasoilla.

Tutkimushankkeissa on tärkeää hyödyntää Suomen osallistumista kansainvälisiin yhteishankkeisiin, kuten Jules Horowitz -materiaalikoereaktori. Tutkimusyhteistyö muiden ydintekniikan osalta vahvojen maiden kuten USA:n, Venäjän, Kiinan, Japanin, Intian tai Korean kanssa, on EU-yhteistyön lisäksi tärkeää.

Rahoituskausi

Rahoituskausi alkaa 1.9.2012 ja se mitoitetaan yleensä nelivuotiseksi.

Hakemuksen liitteet

Katso hakuilmoituksen liite 1A, Hakemuksen liitteet.

Hakumenettely

Tässä haussa tutkimushankkeen kustannukset lasketaan soveltaen kokonaiskustannusmallia. Hakemus tulee laatia siten, että Akatemian rahoitusosuus on enintään 80 % hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Katso ohjeistus kustannusten ilmoittamisesta hakulomakkeelle Akatemian verkkosivulla > Kokonaiskustannusmalli.

Hakuaika päättyy 30.9.2011 klo 16.15. Hakuaika on ehdoton. Hakemus tehdään Akatemian verkkoasioinnissa, valitse Avoimet haut > Ydintekniikan tutkimus.

Lisätiedot

• johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö, p. 09 7748 8342
• tiedeasiantuntija Samuli Hemming, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö, p. 09 7748 8485