Tohtoriohjelmat

Suomalainen tutkijankoulutusjärjestelmä perustettiin vuonna 1995, jonka jälkeen järjestelmää on asteittain laajennettu. Opetusministeriö siirsi tutkijankoulutuspaikkoja koskevan päätöksenteon sekä järjestelmän kehittämis- ja seurantavastuun Suomen Akatemialle 1.1.2008 alkaen.

Tohtoriohjelmien tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja ajallisesti hallitun tutkijankoulutuksen järjestäminen. Koulutuksen tulee antaa valmiudet toimia paitsi tutkijan tehtävässä myös muissa vaativissa asiantuntijatehtävissä. Tohtoriohjelmat varmistavat omalta osaltaan, että yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin koulutetaan riittävä ja korkeatasoinen tutkija- ja asiantuntijakunta.

Tohtoriohjelmahaku järjestetään joka toinen vuosi. Rahoitusta haetaan uusien tohtoriohjelmien perustamiseen (esim. uudet tieteelliset avaukset) sekä nykyisten jatkorahoitukseen, uudistamiseen ja kehittämiseen.

Haettavana on opetusministeriön rahoittamia tutkijankoulutuspaikkoja sekä tohtoriohjelmien toimintamäärärahaa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Opetusministeriön rahoittamat nelivuotiset tutkijankoulutuspaikat on tarkoitettu päätoimiseen väitöskirjatyöhön ja tutkijakoulutettavat palkataan opetusministeriön rahoittamille paikoille pääsääntöisesti koko nelivuotiskaudeksi. Toimintamäärärahaa myönnetään systemaattisen ja korkeatasoisen koulutuksen järjestämiseen sekä suunnitelmalliseen kansainväliseen, kansalliseen ja sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Toimintamäärärahaa ei voi käyttää palkkoihin.

Suomen Akatemia tekee tutkijankoulutuspaikkoja ja tohtoriohjelmien toimintamäärärahaa koskevat rahoituspäätökset. Opetusministeriö osoittaa yliopistoille Akatemian päätöksen mukaiset tutkijankoulutuspaikkaresurssit, toimintamääräraha myönnetään suoraan Akatemiasta yliopistoille.

Lisätietoja:

Viimeksi muokattu 1.12.2010