Kehitystutkimus

Tavoite

Suomen Akatemia ja ulkoasiainministeriö rahoittavat yhdessä ongelmakeskeistä ja monitieteistä kehitystutkimusta (kehitysmaatutkimusta). Kehitystutkimuksen ongelmanasettelut voivat nousta sekä paikalliselta että globaalilta tasolta ja eritasoisten kehitysilmiöiden yhteyksiä etsimällä ja analysoimalla.

Kehitystutkimus kuvaa ja tulkitsee kehityksen ulottuvuuksia, auttaa ymmärtämään kehityksen esteitä ja etsii keinoja näiden esteiden poistamiseksi. Käytännön tavoitteena on tuottaa tietoa toisaalta ongelmanratkaisuun esimerkiksi terveyteen, luonnonvaroihin, talouteen ja koulutukseen liittyen. Toisaalta tarvitaan tietoa kansainvälisten, kansallisten ja kulttuuristen järjestelmien toiminnasta sekä näiden kehitykselle asettamista rajoituksista ja mahdollisuuksista. Nämä kehitystutkimuksen suunnat eivät ole vaihtoehtoja, vaan täydentävät toisiaan.

Valtioneuvoston päätöksellä 18.10.2007 hyväksytyn kehityspoliittisen ohjelman tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Yleisten kehityspoliittisten tavoitteiden mukaisesti haun teemoja ovat:

• äärimmäisen köyhyyden poistaminen
• ympäristön kestävyyden takaaminen
• globaalien terveysongelmien ehkäiseminen
• tasa-arvon, ihmisoikeuksien, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistäminen
• maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen
• taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen lisääminen

Tutkimus voi kohdistua myös muihin haun tavoitteiden sekä Suomen kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan kannalta perusteltuihin aiheisiin, kuten kehityspolitiikan ja -tavoitteiden kriittiseen tarkasteluun, kehityspoliittisen johdonmukaisuuden eli politiikkakoherenssin tarkasteluun ja luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen kysymyksiin.

Kehitystutkimuksen määrärahahakemusten arvioinnissa noudatetaan Akatemian yleisiä arviointikriteerejä. Hakemuksia arvioidaan lisäksi edellä kuvatun haun alaan kuulumisen ja hankkeen kehitysmaayhteistyösuhteiden sekä kehityspoliittisen tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Hakemuksessa tulee erikseen kuvata tutkimuksen vaikuttavuutta ja tulosten mahdollista hyödynnettävyyttä.

Rahoituksen päätyttyä Akatemialle toimitettavan tutkimusraportin lisäksi hankkeet toimittavat tietoja julkaisuistaan ja tärkeimmistä tutkimustuloksistaan ulkoasiainministeriölle.

Rahoitus

Katso kohta Akatemiahankkeet. Tämän lisäksi rahoitusta voidaan myöntää myös esitutkimukseen ja tutkimushankkeen valmisteluun yhdessä kehitysmaiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimushankkeissa tulee pyrkiä aktiiviseen yhteistyöhön kehitysmaiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

Vastuulliselle johtajalle voidaan myöntää rahoitusta samanaikaisesti sekä akatemiahankkeeseen että kehitystutkimushankkeeseen, mikäli ne ovat eri aiheesta. Jos hakijalla on jo meneillään kehitystutkimushanke, hänelle voidaan myöntää rahoitus toiseen kehitystutkimushankkeeseen vain erityisen painavasta syystä.

Rahoituskausi

Rahoituskausi alkaa 1.9.2012 ja se mitoitetaan yleensä nelivuotiseksi.

Hakemuksen liitteet

Katso hakuilmoituksen liite 1A, Hakemuksen liitteet.

Hakumenettely

Tässä haussa tutkimushankkeen kustannukset lasketaan soveltaen kokonaiskustannusmallia. Hakemus tulee laatia siten, että Akatemian rahoitusosuus on enintään 80 prosenttia hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Katso ohjeistus kustannusten ilmoittamisesta hakulomakkeelle Akatemian verkkosivulla > Kokonaiskustannusmalli.

Hakuaika päättyy 30.9.2011 klo 16.15. Hakuaika on ehdoton. Hakemus tehdään Akatemian verkkoasioinnissa, valitse Avoimet haut >Kehitystutkimus.

Lisätiedot

• tiedeasiantuntija Riitta Launonen, p. 09 7748 8229

Päivitetty syyskuun 2011 hakuilmoituksen mukaan