Kehitystutkimus, sisältää vesi- ja kehitysteemaan

Kehitystutkimus

Tavoite

Suomen Akatemia ja ulkoasiainministeriö rahoittavat yhdessä ongelmakeskeistä ja monitieteistä kehitystutkimusta (kehitysmaatutkimusta).

Kehitystutkimus kuvaa ja tulkitsee kehityksen ulottuvuuksia, auttaa ymmärtämään kehityksen esteitä ja etsii keinoja näiden esteiden poistamiseksi. Käytännön tavoitteena on tuottaa tietoa ongelmien ratkaisuun esimerkiksi terveyteen, luonnonvaroihin, talouteen ja koulutukseen liittyen. Lisäksi tarvitaan tietoa kansainvälisten, kansallisten ja kulttuuristen järjestelmien toiminnasta sekä näiden kehitykselle asettamista rajoituksista ja mahdollisuuksista. Nämä kehitystutkimuksen suunnat eivät ole vaihtoehtoja vaan täydentävät toisiaan.

Valtioneuvoston 16.2.2012 hyväksytyn kehityspoliittisen toimintaohjelman ensisijainen päämäärä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Lisäksi kehityspolitiikalla autetaan löytämään ratkaisuja myös muihin globaaleihin haasteisiin kuten luonnonvarojen kestämättömään käyttöön sekä ilmastonmuutokseen.

Yleisten kehityspoliittisten tavoitteiden mukaisesti haun teemoja ovat

• ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta
• osallistava ja työllistävä vihreä talous
• luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu
• inhimillinen kehitys

Tutkimus voi kohdistua myös muihin aiheisiin, jotka ovat perusteltuja haun tavoitteiden ja Suomen kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan kannalta. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi kehityspolitiikan ja -tavoitteiden kriittinen tarkastelu, kehityspoliittisen johdonmukaisuuden eli politiikkakoherenssin tarkastelu ja luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen kysymykset.

Kehitystutkimuksen määrärahahakemusten arvioinnissa noudatetaan Akatemian yleisiä arviointikriteerejä. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan, miten hyvin hakemus liittyy edellä kuvattuun haun alaan ja kuinka tärkeä hanke on kehitysmaayhteistyösuhteiden ja kehityspoliittisen tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Hakemuksessa tulee erikseen kuvata tutkimuksen vaikuttavuutta ja tulosten mahdollista hyödynnettävyyttä.

Rahoituksen päätyttyä hankkeet toimittavat tutkimusraportin Akatemialle ja lisäksi tietoja julkaisuistaan ja tärkeimmistä tutkimustuloksistaan myös ulkoasiainministeriölle.

Rahoitus

Akatemian rahoituksella voidaan kattaa sekä hankkeen välittömiä että välillisiä kustannuksia, jotka syntyvät esimerkiksi tutkimusryhmän tutkijoiden

• palkkakuluista
• tutkimuskuluista
• kotimaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä sekä liikkuvuudesta
• työskentelystä ja tutkijankoulutuksesta ulkomailla sekä
• kuluista, jotka aiheutuvat kansainvälisten hankkeiden valmistelusta.

Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää esitutkimukseen ja tutkimushankkeen valmisteluun yhdessä kehitysmaiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimushankkeissa tulee pyrkiä aktiiviseen yhteistyöhön kehitysmaiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

Rajoitukset

Vastuulliselle johtajalle voidaan myöntää rahoitusta samanaikaisesti sekä akatemiahankkeeseen että kehitystutkimushankkeeseen, mikäli ne ovat eri aiheesta. Jos hakijalla on jo meneillään kehitystutkimushanke, hänelle voidaan myöntää rahoitus toiseen kehitystutkimushankkeeseen vain erityisen painavasta syystä.

Rahoituskausi

Rahoituskausi alkaa päätöstä seuraavassa syyskuussa, ja se mitoitetaan yleensä nelivuotiseksi.

Näin laadit hakemuksen

Hakuaika on syyskuussa. Haun päättymisaika on ehdoton. Tee hakemus Akatemian verkkoasioinnissa, valitse Avoimet haut > Kehitystutkimus.

Laadi hakemus siten, että Akatemian rahoitusosuus on enintään 70 prosenttia hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Katso lisää Kokonaiskustannusmalli.

Lisätietoja antaa viimeisimmässä hakuilmoituksessa mainittu tiedeasiantuntija.

Päivitetty syyskuun 2012 hakuilmoituksen mukaan