Etelämanner-tutkimus

Tavoite

Suomen Akatemian Etelämanner-tutkimuksen rahoituksen tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia. Hakemusten aihealueita ei ole rajattu, vaan haku on avoin kaikille perustelluille aiheille. Tutkimus voi olla myös globaalia tai molempia napa-alueita koskevaa, mutta sen toteuttaminen ilman Etelämanner-aineistoa ei olisi mahdollista.

Suomi liittyi Etelämanner-sopimukseen vuonna 1984 ja perusti Aboa-tutkimusaseman vuonna 1988. Suomi on Etelämanner-sopimuksen konsultatiivinen jäsen, mikä edellyttää valtiolta merkittävää tieteellistä tutkimustyötä Etelämantereella. Akatemia rahoittaa osaltaan Etelämanner-tutkimushankkeita.

Taustatietoa Suomen Etelämanner-tutkimuksesta saa seuraavista julkaisuista:

Erityisehdot

Kansainvälinen yhteistyö on edellytys rahoituksen saamiselle. Yhteistyö kuvataan tutkimussuunnitelmassa ja lisäksi hakemukseen on liitettävä ulkomaisen partnerin tai yhteistyökumppanin lausunto.

Jos hankkeeseen liittyy Etelämantereella tehtävää kenttätyötä, tutkimussuunnitelmaan tulee sisältyä alustava kenttätyösuunnitelma. Kun hankkeen logistisia toteuttamismahdollisuuksia selvitetään kenttätyösuunnitelmaa laadittaessa, hakijan tulee olla yhteydessä Ilmatieteen laitoksen Etelämanner-logistiikkaan. Etelämanner-logistiikka vastaa pääsääntöisesti matkakustannuksista Aboalle ja sieltä tehtävien kenttätöiden kuljetuksista. Jos tutkimus edellyttää työskentelyä muun maan asemalla tai laivalta käsin, Etelämanner-logistiikka toteuttaa  yleensä nämä järjestelyt. Etelämanner-alueella tehtävään tutkimukseen tarvitaan Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain (28/1996) mukaan Suomen ympäristöministeriön lupa. Luvan hankinnasta vastaa Etelämanner-logistiikka hankkeilta saamiensa tietojen perusteella.

Rahoitus

Akatemia on varautunut rahoittamaan Etelämanner-tutkimusta yhteensä 2,5 miljoonalla eurolla.

Rahoituskausi

Rahoituskausi alkaa päätöstä seuraavan vuoden alussa ja se mitoitetaan yleensä nelivuotiseksi.

Hakemuksen liitteet

Katso viimeisimmän hakuilmoituksen liite 1A, Hakemuksen liitteet.

Tutkimussuunnitelmaan tulee sisältyä alustava kenttätyösuunnitelma (katso kohta Erityisehdot). Lisäksi hakemukseen on liitettävä seuraavat liitteet:

  • ulkomaisen partnerin/yhteistyökumppanin lausunto, jossa vahvistetaan tutkimussuunnitelmassa kuvattu yhteistyö ja partnerin sitoutuminen (esim. partnerin oman rahoituksen kuvaus)
  • ulkomaisen yhteistyökumppanin ansioluettelo
  • ulkomaisen yhteistyökumppanin julkaisuluettelo
  • mahdollinen kolmannen osapuolen (ulkomaisen yliopiston, tutkimuslaitoksen tai Etelämanner-ohjelman) kutsu, jos työ tai osa siitä tehdään muun maan tutkimusasemalla.

Hakumenettely

Kustannukset lasketaan soveltaen kokonaiskustannusmallia. Hakemus tulee laatia siten, että Akatemian rahoitusosuus on enintään 70 prosenttia hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Lisätietoja Kokonaiskustannusmalli.

Mikäli hakijana on konsortio, katso tarkemmat ohjeet Akatemian verkkosivulta Konsortiohakemuksen ohjeet.  Koko konsortion hakemus voidaan ottaa käsittelyyn vain, jos kaikkien osahankkeiden hakemukset on jätetty ennen hakuajan päättymistä. Konsortion kokoonpanoa ei voi muuttaa hakuajan päätyttyä.

Rahoitus on ollut edellisen kerran haettavana huhtikuussa 2012. . Haun päättymisaika on ehdoton. Hakemus tehdään Akatemian verkkoasioinnissa, valitse Avoimet haut > Etelämanner-tutkimus.

Viimeksi muokattu 7.12.2012