2. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

2.1 Määritelmät
2.2 Eri instituutioiden rooli
2.3 Menettely

Tieteen parhaan mukaista on, että kaikki tutkimuksen asianmukaisuutta koskevat epäilyt selvitetään. Akatemian menettelyohjeet on tarkoitettu hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelemistä varten,  kun epäilty on Akatemiaan palvelussuhteessa oleva virkatutkija tai työskentelee Akatemian rahoituksella yliopistoissa, korkeakouluissa tai muissa tutkimuslaitoksissa. Akatemia pyrkii ottamaan kansainvälisiin sopimuksiinsa määräykset antamiensa eettisten ohjeitten noudattamisesta kansainvälisessä yhteistyössä kuten tutkijavaihdossa ja muutoinkin tutkijoiden liikkuessa maasta toiseen.

2.1 Määritelmät

Akatemian tutkimuseettisissä ohjeissa on ohjeistuksen yhtenäisyyden varmistamiseksi käytetty samoja määritelmiä kuin tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamissa ohjeissa. Tämän mukaisesti hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset on näissäkin ohjeissa jaoteltu kahteen kategoriaan:

• piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä
• vilppi tieteellisessä toiminnassa.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamien ohjeiden mukaisesti piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä vilppi tieteellisessä toiminnassa on ymmärrettävä seuraavalla tavalla:

"Piittaamattomuus ja vilppi voivat ilmetä sekä itse tutkimuksen teossa että tutkimustulosten ja johtopäätösten esittämisessä. Sen lisäksi, että piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppi tieteellisessä toiminnassa loukkaavat tieteen integriteettiä, niihin syyllistyvä voi syyllistyä myös lainvas-taiseen tekoon. Aidot tieteelliset tulkintaristiriidat sen sijaan ovat osa tieteellistä keskustelua, eivätkä loukkaa tieteellistä käytäntöä.

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee

• törkeinä laiminlyönteinä (gross negligence) ja holtittomuutena erityisesti tutkimuksen suorittamisessa.

Sen lisäksi piittaamattomuutta voi olla mm.

• muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa
• puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin
• tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaan-johtava raportointi 
• tulosten puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen
• samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina ja/tai 
• tiedeyhteisön johtaminen harhaan oman tutkimustyön suhteen.

Vilppi tieteellisessä toiminnassa merkitsee tiedeyhteisön ja usein myös päätöksentekijöiden harhauttamista. Se on väärien tietojen tai tulosten esittämistä tiedeyhteisölle tai niiden levittämistä esimerkiksi julkaisussa, tieteellisessä kokouksessa pidettävässä esitelmässä, julkaistavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa tai rahoitushakemuksessa. Vilpin ilmenemismuotoja on seuraavassa luonnehdittu jaottelemalla se sepittämiseen, vääristelyyn, luvattomaan lainaamiseen ja anastamiseen.

• sepittämistä (fabrication) on tekaistujen havaintojen esittäminen tiedeyhteisölle. Sepitettyjä havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmillä. Sepittämistä on myös tekaistujen tulosten esittäminen tutkimusraportissa.
• havaintojen  vääristelyllä (misrepresentation, falsification) tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen.
• luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan.
• anastamisella (misappropriation) tarkoitetaan tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusidean, -suunnitelman tai -havaintojen oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissään."

2.2 Eri instituutioiden rooli

Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen vastuullisen johtajan ja Akatemian virkatutkijan sekä tutkimuksen suorituspaikan on noudatettava näiden ohjeiden mukaista menettelyä, kun on aihetta epäillä tai on saatu ilmoitus hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamien ohjeiden mukaisesti menettelyn keskeisimmät oikeusturvaan olennaisesti vaikuttavat tekijät ovat:

• "käsittelyn oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus
• kaikkien osapuolten kuuleminen ja
• käsittelyn nopeus. "

Vastuu hyvän tieteellisen käytännön loukkausten selvittämisestä on tutkimuksen suorituspaikalla.  Menettely edellyttää tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamien ohjeiden mukaisesti, että jokainen selvityksen vaihe dokumentoidaan huolellisesti ja että asianosaisten tiedonsaantioikeutta kunnioitetaan. 

Päätöksen esitutkinnan tai varsinaisen tutkinnan suorittamisesta tekee tutki-muksen suorituspaikka. Tutkimuksen suorituspaikan on ilmoitettava asiasta Suomen Akatemialle kirjallisesti.

Esiselvityksen ja tutkinnan aikana tutkimuksen suorituspaikan johdon on huolehdittava ilmoituksen tekijän ja epäilyn kohteena olevan oikeusturvasta ja taattava muutoinkin käsittelyn asianmukaisuus. Tutkimuksen suorituspaikan johdon vastuulla on myös esitutkinnan sekä varsinaisen tutkinnan suorittami-nen.

Prosessin joustava eteneminen on varmistettava kaikissa vaiheissa. Mikäli hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta epäilty tutkija on työskennellyt monessa eri tutkijayhteisössä, epäilyn käsittely edellyttää yhteistyötä näiden yhteisöjen välillä.

2.3 Menettely

Tutkintaan on sovellettava tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamien ohjeiden lisäksi hallintomenettelyä ja asiakirjojen julkisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Tutkinnan puolueettomuus sekä asiantuntemus on varmistettava ja osapuolten oikeusturvaan on muutoinkin kiinnitettävä huomiota tutkinnan kai-kissa vaiheissa. Lisäksi on huomioitava salassapitovelvoitteet.

Päätös tutkinnan lopettamisesta sekä tutkinnan loppuraportti perusteluineen on toimitettava Akatemialle kirjallisesti.

Mikäli epäilty on Akatemian virkatutkija, tutkintaryhmässä tulisi olla Akatemian nimeämä edustaja.