Asumisen tulevaisuus 

Ajankohtaista

Akatemia ja Japan Society for the Promotion of Science (JSPS) avaavat kahdenvälisen yhteishankehaun aihealueelta asumisen tulevaisuus tammikuussa 2010.

Japanin JSPS:n kanssa järjestettävän yhteishaun kuvaus (pdf)

Tutkimusohjelman aiehaku avataan lokakuussa 2010. Ohjelman verkkosivuille päivitetään tietoa ohjelmasta ja sen hausta vuoden 2010 aikana. HUOM! Ohjelman aiehaku on siis erillinen tammikuussa 2010 avattavasta Japani-hausta, jonka aiheena on tutkimusohjelman aihe eli asuminen.

Taustaa

Asumista on tutkittu usein hyvin suppeaksi rajatusta näkökulmasta ennen muuta rakennustuotannon kautta. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. Näkökulmaa voidaan laventaa myös ympäristöön, jossa asutaan. Tulevaisuuden asuminen vaatii ennakoivaa ja pitkäkestoista tutkimusta.

Asumista koskevaa tutkimustietoa syntyy monella tieteenalalla. Esimerkkeinä voi mainita taloustieteet, arkkitehtuurin, taidehistorian, muotoilun ja rakentamisen tutkimuksen, perheiden tutkimuksen, väestön ja muuttoliikkeiden tutkimuksen, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä maankäytön ja kaavoituksen tutkimuksen. Kaupunkiekologisessa tutkimuksessa on selvitetty erilaisten eliölajien selviytymistä kaupunkiympäristöissä. Viihtyisässä kaupunkiympäristössä ihminen ei ole ainoa sopeutumaan ja elämään kykenevä laji.

Suomen Akatemia toteutti Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman (EKORA) vuosina  1995-1998 ja yhdessä muiden rahoittajien kanssa Kaupunki-tutkimuksen ohjelman vuosina 1998-2001. Rahoitusta on suunnattu myös luonnon ja kulttuurin tilojen (Spaces of Nature and Culture) tutkimukseen vv. 2001-2004.

Tavoitteet ja teema-alueet

Ohjelman mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi:

Kaupungistuminen, rakentaminen, maankäyttö

Yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten kaupungistuminen  ja kasvukeskusten (metropolialueiden) laajeneminen, muuttoliike ja maahanmuutto, ikääntyminen sekä työelämän muutokset ovat tuoneet asumiseen ja yhdyskuntien kehittämiseen uudenlaisia haasteita; erilaistuneet asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset sekä terveyden ja ympäristötekijöiden uudenlaisen huomioonottamisen.

Asumisen muutokset: etätyö, kakkosasunnot, perherakenne, kulutus

Elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena asumisen ja yhdyskuntarakenteiden muutokset ovat tapahtuneet Suomessa verraten myöhään. Rakennetun ympäristön merkitys ihmisten elinympäristönä on tullut vallitsevaksi ja samalla suhde luonnonympäristöön on muuttunut. Yksinkertaisia standardiratkaisuja asumiselle ei juuri enää ole, tai ne täyttävät vain harvojen tarpeet.

Hintakehitys, muutokset perherakenteissa ja esimerkiksi etätyö sekä vapaa-ajan ja kakkosasuntojen yleistyminen ovat muuttaneet asumista. Asunto- ja yhdyskuntarakentamisessa luonto- ja ympäristöarvot ovat usein saaneet väistyä niin suunnittelun kuin rakentamisenkin perusteina.

Asuminen ei ole vain asuntokysymys, vaan se liittyy käsityksiin hyvästä elämästä ja kulutukseen sekä näiden nopeisiin muutoksiin. Asunto on toisaalta sijoituskohde, mutta samalla myös identiteetin rakentamisen väline. Kulutus ja suhde tavaroihin näkyvät kulttuurissamme monella tavalla. Sisustaminen, kierrätys ja muotoilu muodostavat ajankohtaisen kokonaisuuden, jota käsitellään laajalti lehdissä ja jota koskevaa arkitietoa on runsaasti. Ympäristötietoisuus on muuttumassa pienten edelläkävijäryhmien kulttuurista osaksi vallitsevaa yleiskulttuuria. Samalla paineet niin yhdyskuntarakenteiden kuin asuntojen ekologisesti kestävään suunnitteluun ja rakentamiseen ovat voimistuneet.

Poliittista painetta muutoksiin ovat lisänneet ilmastonmuutoksen seurausvaikutusten näkyminen ihmisten arjessa ja fossiilisten polttoaineiden saatavuuden ja käytön ongelmien realisoituminen.

Liikkuminen ja asuinympäristö: hyötyliikunta, terveysliikunta, kestävä kehitys

Asuminen ei rajoitu vain asuntoon. Ihmiset liikkuvat päivittäiset työmatkansa, hankkivat palvelut ja kulutushyödykkeet ympäristöstään. Koti, työpaikka sekä palvelut ja kauppa muodostavat kolmion, jonka ympärillä elämä pyörii. Viime aikoina olemme oppineet katsomaan tätä kolmiota sekä logistiikan, esteettömyyden, hyötyliikunnan että pelon maantieteen kannalta.

Kaikki nämä ilmaukset ovat ilmaantuneet kieleen viime vuosituhannen lopulla, ja ne luovat eri näkökulman asumiseen ja asuinympäristöön. Myös ilmastonmuutos ja energiakysymys samoin kuin pyrkimykset kestävään kehitykseen ovat vahvasti yhteydessä asumisen sijoittumiseen ja laajemmin kaavoitukseen ja ympäristösuunnitteluun.

Kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen, lyhyitä työmatkoja suosivat yhdyskuntarakenteet ja elävät vihervyöhykkeet osana luonnollista kaupunkirakennetta ovat esimerkkejä kestävän aluerakentamisen mahdollisuuksista. 

Ohjelman valmistelu- ja hakuaika

Akatemian hallitus päätti marraskuussa 2009 avata ohjelman aiehaun syksyllä 2010. Hakuilmoitus ohjelman kuvauksineen on nähtävissä syyshaun 2010 hakuilmoituksen yhteydessä. Japanin kanssa toteuttava yhteishaku asumisen tulevaisuudesta on tammikuussa 2010 (hakuilmoitus julkaistaan joulukuussa 2009). 

Rahoitusyhteistyö

Japanilaisen JSPS-tutkimusrahoittajan kanssa on yhteishaku asumisen tulevaisuudesta tammikuussa 2010. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan myös Euroopassa.