Asumisen tulevaisuus 

Taustaa

Muutokset perhe- ja ikärakenteissa, työelämässä ja elämäntavoissa samoin kuin esimerkiksi energiakysymykset ja kestävän kehityksen haasteet ovat tuoneet asumisen aivan uudenlaisen tarkastelun kohteeksi.

Tarkastelun kohteet muuttuvat sosiaalisesta ja fyysisestä tilasta virtuaalisiin. Asumisen vaatimuksiin yhdistyvät esteettömyys, kestävyys ja muunneltavuus uudella tavalla. Maankäyttöön ja muihin asumisen ympäristöön sekä keskeiseksi nousseeseen perusparannukseen ja korjausrakentamiseen tarvitaan tutkittua tietoa. Huolimatta asumisen keskeisestä merkityksestä on asumiseen liittyvä perustutkimus ollut erittäin vähäistä verrattuna moniin Euroopan maihin.

Suomen Akatemia toteutti Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelman (EKORA) vuosina  1995-1998 ja yhdessä muiden rahoittajien kanssa Kaupunki-tutkimuksen ohjelman vuosina 1998-2001. Rahoitusta on suunnattu myös luonnon ja kulttuurin tilojen (Spaces of Nature and Culture) tutkimukseen vv. 2001-2004.

Koska asumisen perustutkimus on jäänyt vähäiselle huomiolle, voidaan tutkimusohjelmalla katsoa olevan kiireellinen tarve. Tutkijakunta on hajallaan, joten tutkimusohjelma voi toimia kokoavana ja tutkimusta koordinoivana voimana. Onkin toivottavaa, että tutkimusohjelman myötä syntyy uudenlaisia tutkimushankkeita ja -ryhmiä sekä konsortioita. Tutkimusohjelma edistää asumisen tutkimuksen verkottumista saman alan kansainväliseen tutkimukseen.

Näkökulmat asumiseen

Asumisen tulevaisuutta tarkastellaan ohjelmassa kokonaisuutena, johon liittyvät niin ympäristökysymykset kestävästä kehityksestä maankäyttöön, logistiikkaan ja palveluihin kuin kuluttajakysymykset kulttuurisista tarpeista ja toiveista aina terveysnäkökulmiin asti. Muun muassa muutokset perherakenteissa ja työelämässä, etätyön lisääntyminen, asuntojen hintakehitys, etenevä kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja monikulttuurisuus sekä vapaa-ajan ja kakkosasuntojen yleistyminen ovat vaikuttaneet asumisen muotoihin ja tarpeisiin.

Myös pyrkimykset ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen ovat muuttaneet sekä asumista että käsityksiä hyvästä asumisesta. Niiden myötä asuntosuunnittelusta on tullut osa ympäristösuunnittelua. Myönteisen kehityksen kääntöpuolena on ollut riskien kasvu, asuntomarkkinoiden epävakaus ja asuntorahoituksen riskit, yhteiskunnallisten erojen kasvu, kasvava köyhyys ja jopa asunnottomuus.

Käyttäjäkeskeisyyden, esteettisyyden ja esteettömyyden korostuminen ovat nostaneet asumisen tavoitetasoa. Samalla sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat yhä enemmän asumiseen. Asumistarpeet muuttuvat ihmisten elämänkaaren myötä ja esim. aktiiviset seniorit ovat huomattava asukasryhmä tulevaisuudessa. Kansainvälistyminen ja muuttoliike tuottavat kulttuuristen vaikutteiden virtoja, jotka heijastuvat mm. tapoihin, joilla asumisesta tulee osa yksilöllistä itseilmaisua. Muuttuvat asumistarpeet asettavat haasteita erityisesti yhdyskuntasuunnittelulle, ympäristötekniikalle, arkkitehtuurille, asuntotuotannolle sekä asukkaan kuluttaja-aseman kehittämiselle. Asuinympäristön yhteisöllisyyden kehittäminen on myös keskeisessä asemassa asumisen kehittämisessä.

Teemat

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmaa jäsentää kolme toisiinsa liittyvää teemaa: elinkaaret, tilat ja yhteiskunta. Teemat ja niiden väliset yhteydet paikantavat aihealueita, joilta ohjelman odotetaan tuottavan merkittäviä tutkimustuloksia. Asumisen käsite kytkee ohjelmassa yhteen kysymykset asunnosta yhdyskunta-suunnitteluun ja aina poliittisen päätöksenteon ja sen vaikutusten tutkimiseen asti.

Tarkastelun keskiössä on kuitenkin aina asukkaan näkökulma. Näin ohjelman kohdennuksen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sellaiset tutkimusaiheet, jotka koskevat puhtaasti rakentamisen tekniikoita, materiaalien ominaisuuksia tai vaikkapa sisäilman ominaisuuksia. Ohjelman kannalta keskeisten asioiden tutkimuksen tulee olla monitieteisesti ihmislähtöistä.

Asumisen tulevaisuuden monitieteisellä tutkimisella on vahvat siteet yhteiskuntaan, kulttuuriin, ympäristöön ja teknologiaan. Tälle monitahoiselle perustalle pyritään luomaan mahdollisimman laaja-alainen ja samalla koherentti tutkimusohjelma, jonka keskiössä on asukas.

Ohjelman valmistelu- ja hakuaika

Akatemian hallitus päätti marraskuussa 2009 avata ohjelman aiehaun syksyllä 2010. Hakuilmoitus ohjelman kuvauksineen on nähtävissä lokakuun haun 2010 hakuilmoituksen yhteydessä. Japanin kanssa toteuttava yhteishaku asumisen tulevaisuudesta oli tammikuussa 2010. 

Yhteistyö

Japanilaisen JSPS-tutkimusrahoittajan kanssa oli yhteishaku asumisen tulevaisuudesta tammikuussa 2010. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan myös Euroopassa.

Suomalais-japanilainen yhteishaku asumisen tulevaisuuden aihealueelta 2010

Suomen Akatemia ja Japan Society for the Promotion of Science (JSPS) järjestivät kahdenvälisen Core-yhteishankehaun aihealueelta asumisen tulevaisuus. Rahoitettujen yhteishankkeiden kausi alkaa aikaisintaan elokuussa 2010 ja viimeistään tammikuussa 2011.  Aihealueen haku liittyy Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmaan.

Kv-asioiden jaosto teki 17.6.2010 päätökset rahoitettavista hankkeista:

Haneda Katsuyuki, Aalto-yliopisto, € 239.950
Langattomien tiedonsiirtojärjestelmien hyödyntäminen terveydenhuollon ja hoitotoimenpiteiden laadun parantamiseksi

Kyttä Marketta, Aalto-yliopisto, € 240.060
Asukkaat kontekstissa, Vertaileva, paikallistettu tutkimus ekososiaalisesti kestävästä yhdyskunnasta Suomessa ja Japanissa

Röning Juha, Oulun yliopisto, € 239.990
Interaktiivinen tilannetietoinen järjestelmä energiatehokkaampaan asumiseen (INCA)

Tyrväinen Liisa, Metsäntutkimuslaitos, € 238.830
Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet