Tiedefoorumi
Suomen Akatemia ja opetusministeriö järjestivät yhteistyössä tiistaina 12.05.2009 Finlandia-talossa Tiedefoorumin, jossa keskusteltiin tieteen ja tiedepolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, tutkimuksen edellytyksistä ja tulevaisuudesta. Tiedefoorumi järjestettiin nyt neljännen kerran.
Foorumin erityisteemana oli vastaaminen globaaleihin haasteisiin laajan kansainvälisen tutkimusyhteistyön kautta. Puhujina olivat professori John R. Delaney Seattlen yliopistosta, European Science Foundationin pääjohtaja Marja Makarow, Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila ja opetusministeri Henna Virkkunen.
Tiedefoorumissa jaettiin myös Suomen tiedepalkinto. Tiedepalkinto on suuruudeltaan 85000 euroa. Suomen tiedepalkinto jaetaan joka toinen vuosi tunnustuksena korkeatasoisesta ja kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta. Palkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran.
Suomen tiedepalkinto professori Riitta Harille
Professori Riitta Harin (s. 1948) tutkimusala on aivotutkimus. Hari väitteli Helsingin yliopistosta 1980 ja on johtanut Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä vuodesta 1982 lähtien. Akatemiaprofessorin virassa hän oli kaksi kautta, vuosina 1991 – 1996 ja 1999 – 2004. Professorin virka TKK:lla hänellä on ollut vuodesta 1996 lähtien. Hän on toiminut myös Suomen Akatemian nuorempana ja vanhempana tutkijana sekä vierailevana tutkijana Japanissa ja Ranskassa.
Vuoden 2009 Suomen tiedepalkinnon luovuttivat professori Riitta Harille (vas.) opetusministeri Henna Virkkunen ja Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila. Kuva: Jakke Nikkarinen/STT Info Kuva
Hari tutkimusryhmineen kehittää aivokuvantamisen menetelmiä
Professori Hari ryhmineen on kehittänyt aivojen ei-invasiivisia kuvantamis-menetelmiä, joilla voidaan todentaa millisekuntien tarkkuudella aivoissa tapahtuvia muutoksia esimerkiksi liikkeiden, sosiaalisen kanssakäymisen tai puheen aikana. Magnetoenkefalografiaa (MEG) voidaan hyödyntää neurotieteellisen perustutkimuksen lisäksi kliinisissä neurologian ja neurokirurgian sovelluksissa, esimerkiksi kasvainten havaitsemisessa, psykiatriassa ja audiologiassa. Aivotutkimusyksikkö on koonnut ainutlaatuisen taitotiedon kokeellisen ja teoreettisen neuromagnetismin alalta.
Kaksikymmentä vuotta sitten kyettiin tunnistamaan aivojen aktiivisia alueita esimerkiksi fMRI:n eli funktionaalisen magneettiresonanssikuvantamisen avulla. Menetelmän puutteena oli sen heikko aikaresoluutio, eli ihmisen aivotoimintaa ei pystytty reaaliaikaisesti seuraamaan. Harin ja hänen ryhmänsä kehittämän MEG-laitteiston avulla pystytään aivojen heikkoja magneettikenttiä havainnoimaan siten, että mittauksen aikasarja saadaan aukottomaksi. Tulevaisuudessa Hari aikoo tehdä tutkimusta ihmisten välisen vuorovaikutuksen aikaansaamista muutoksista aivokuoren toimintaan.
Suomen Akatemian Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikön johtajana
Kylmälaboratorio on ollut Suomen Akatemian huippuyksikkö vuodesta 1995 lähtien. Riitta Hari johtaa nykyisin Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikköä aivotutkimuksen ja matalien lämpötilojen fysiikan tutkimusryhmien eriydyttyä omiksi huippuyksiköikseen vuonna 2006. Ryhmä on tunnustettu myös kansainvälisesti: Vuonna 1994 yksikkö valittiin EU:n Neuro-BIRCH Large-Scale Facility:ksi eli suureksi tutkimusinfrastruktuuriksi. Tämä kilpailtu kunnianosoitus uusittiin kahdesti. European Research Council:n (ERC) edistyneen tutkijan tutkimusmäärärahan Hari sai tänä vuonna. Akatemialta ryhmä on saanut rahoitusta yli 20 kertaa.
Monitieteinen tutkimusryhmä on Riitta Harin ilo
Professori Hari on myös aktiivinen tutkijankouluttaja. Hän kuuluu Finnish Graduate School of Neuroscience:n johtokuntaan ja perustajiin. Hän on ohjannut 29 tohtoriopiskelijan opinnot, toisena ohjaajana hän on ollut näiden lisäksi kuudessa väitöskirjassa. Opinnäytteiden alojen kirjo on laaja ja kertoo Harin monipuolisuudesta: psykologia, kliininen neurofysiologia, neurologia, psykiatria, neuropediatria, audiologia, neuropsykologia, fysiikka, lääketieteellinen fysiikka, neurokirurgia, radiologia. Parhaillaan hänellä on ohjattavanaan kahdeksan jatko-opiskelijaa ja 21 tutkijatohtoria. Harin ohjaamista tohtoreista kolmellatoista on professuuri, näistä yhdeksän ulkomailla.
Vaikuttava julkaisija
Riitta Harin julkaisutoiminta on laajaa ja vaikuttavaa. Hän on julkaissut 266 referoitua lehtiartikkelia, 140 muuta julkaisua ja yli 200 abstraktia. Julkaisuihin on viitattu yli 12 000 kertaa. Hirsch-indeksi on 62.
Professori Harin saamista kansainvälisistä huomionosoituksista mainittakoon kunniatohtorin arvo Lissabonin yliopistossa 2003, Louis-Jeantet Prize for Medicine 2003 (Sveitsi), Justine and Yves Sergent Prize for Cognitive Neuroscience 2002 (Kanada) ja Award for the Advancement of European Science 1987 (Saksa). Yhdysvaltain National Academy of Sciences of the USA kutsui hänet jäsenekseen 2004, hän on siellä ainoa suomalainen. Hän kuuluu myös Academia Europaea:an, Suomalaiseen Tiedeakatemiaan sekä Rodin Remediation Academy:yn. Kotimaisia merkittäviä tunnustuksia ovat Matti Äyräpää –palkinto vuodelta 2001, Erkki Kivalo –palkinto 2006 ja kunniatohtorin arvo Kuopion yliopistossa 2005. Hari on myös kysytty asiantuntija niin tutkimusyksiköitä arvioitaessa (Portugali, Tanska, Turku, Japani) kuin henkilöiden ansioita punnittaessa.