Yliopiston hallituksille taloudenpito on suurin haaste
Uuden yliopistolain soveltaminen on käynnistynyt Turun yliopistossa kuten muissakin yliopistoissa. Turun yliopistossa käynnistys on sujunut kivuttomasti, kertoo yliopiston uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittu VTM Hannu Kokkonen. Yliopistolain lisäksi myös yliopistojen hallitukset ovat kaikkialla uusia.
Kokkonen on IF Vahinkovakuutusyhtiön entinen toimitusjohtaja, joka edustaa hallituksessa elinkeinoelämää. Turun yliopisto valitsi kymmenjäsenisen uuden hallituksensa viime elokuussa. ”Maraton on tietysti vasta alkamassa. Rakennemuutos on toivottavasti viety loppuun tämän hallituksen aikana vuoteen 2013 mennessä”, hän sanoo.
”Hallituksen onnistumisen mittari on Turun yliopiston menestys. Tavoitteena on ponnistaa kansallisesta sarjasta kansainväliseen sarjaan. Lähtökohdat ovat Turussa hyvät, mutta miten kehitymme, ratkaisee. Meidän pitää pystyä houkuttelemaan lisää kansainvälisiä opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita.”
Pieni hallitus on tehokas
Uuteen hallitukseen nimettiin Hannu Kokkosen lisäksi kolme muuta yliopiston ulkopuolista jäsentä: Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre, arkistolaitoksen johtaja Jussi Nuorteva ja Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko. Yliopistoa edustavat siviilioikeuden professori Ari Saarnilehto, solubiologian professori Pirkko Härkönen, tietoturvapäällikkö Mats Kommonen ja kielten laitoksen johtaja Hanna Ruska-Becker. Opiskelijajäsenet ovat Toimi Nyström yhteiskuntatieteellisestä ja Pirita Virtanen oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
”Yliopiston oma osaaminen yhdistyy tässä hyvin laaja-alaiseen yritystoiminnan osaamiseen. Lukumääräisesti pienempi hallitus antaa mahdollisuudet tehokkaampaan toimintaan. Pyrimme hyvään valmisteluun. Kun asiat tulevat hallituksen kokouksiin, ne ovat kypsiä päätettäviksi”, Kokkonen sanoo.
Rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan työnjako on Kokkosesta kirjoitettu lakiin selkeästi. ”Rehtori hoitaa operatiivisen johtamisen. Hallitus luo strategiset linjaukset ja huolehtii, että opetusministeriön kanssa sovitut tavoitteet toteutuvat.”
Valintoja tullaan Kokkosen mukaan tekemään samoin kuin yritysmaailmassa on aina tehty. ”Se ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. On osattava löytää oikeat strategiset painopistealueet ja panostettava niihin. Ne tieteenalat, jotka eivät ole ydinaluetta, jäävät vähemmälle huomiolle.”
Tuloksia seurataan neljännesvuosittain
Suurin haaste on taloudenpito. Kokkonen näkee, että uusi laki ohjaa tiukkaan taloudelliseen suunnitteluun, vastuun ottamiseen ja sitä kautta vahvaan johtamiseen. Tämä näkyy johtosäännössä, jonka hallitus uudisti syksyn mittaan. Laitosten määrä on supistettu 24:ään ja päätöksentekovalta on annettu johtajille. Kollegiaaliset laitosneuvostot ovat yhä mahdollisia, mutta ne ovat neuvoa-antavia.
”Tavoitekeskustelut tulevat olemaan aikaisempaa tiukempia. Jokainen joutuu pitäytymään sovitussa kuukausittaisessa rahoitusmäärässä. Ei voi ihmetellä, että rahat on loppu, mistä saadaan lisää. Tämä on merkittävä muutos.”
Tulevaisuudessa entistä suurempi osa yliopistojen kokonaisrahoituksesta tulee olemaan sidoksissa saavutettuihin tuloksiin. Kokkosesta on aivan oikein, että menestyjät palkitaan. Hän sanoo, että hallitus tulee seuraamaan tiedekunnille asetettujen tavoitteiden toteutumista neljännesvuosittain liike-elämästä tuttuun tapaan.
”Missä mennään, mitä tuloksia on saatu aikaan, ollaanko tavoitevauhdissa, missä ollaan jäljessä ja miksi. Tämä edellyttää tietysti, että raportointi- ja suunnittelujärjestelmät pelaavat. Niitä ollaan parhaillaan ajantasaistamassa.”
Uuden yliopistolain mahdollistama ja vaatima ulkopuolisten varojen hankinta on käynnistetty varojen keruukampanjalla. Turussa on asetettu tavoitteeksi 20 miljoonaa euroa.
”Olemme edenneet olosuhteisiin nähden hyvin. Aikaa voi sanoa erittäin haastavaksi. Varat rahastoidaan ja sijoitetaan hyvin. Tuotoilla voidaan rahoittaa uusia avauksia ja mielenkiintoisia tutkimuskohteita, joita ei ole mahdollista rahoittaa perusrahoituksella. Tämä antaa yliopistoille selvästi uuttaa liikkumatilaa.”
Yhdistyminen oli tärkeää
Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisestä Kokkonen odottaa mittavia hyötyjä. Tämäkin mullistus on suuri. Turun yliopisto puhuu itse kolmannesta perustamisesta. Kauppakorkeakoulu jatkaa uudistuksesta huolimatta omalla nimellään.
”Luomme ainutlaatuista kokonaisuutta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan. Kyse on aidosti monitieteisestä kokonaisuudesta, joka nyt yhdistyy liiketaloudelliseen osaamiseen. Tieteiden rajapinnoilla on mahdollisuus tehdä uusia avauksia ja tuottaa liiketaloudellisesti sovellettavia uusia ajatuksia.”
”Se hiukan huolestuttaa, että onko Aalto-yliopisto rahoituksen suhteen tässä valtiovallan erityissuojelussa ja muut joutuvat lapsipuolen asemaan. Siltä näin alkuvaiheessa vähän näyttää, mutta toivottavasti näin ei tule käymään.”
Hallitus määrittelee vuoden 2010 alussa aloittavan uuden Turun yliopiston strategisiksi painopistealueiksi molekulaaristen biotieteiden tutkimuksen, verenkiertoelinten ja aineenvaihdunnan sairauksien tutkimuksen, ekologisten vuorovaikutussuhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimuksen ja instituutiosuunnittelun sekä yhteiskunnallisten mekanismien tutkimuksen. Uutena painopistealueena aloittaa Turun kauppakorkeakoulun vahvuus, tulevaisuuden tutkimus.
Teksti:Ulla Willberg
Kuva:Pasi Leino