Kevät Nousiainen tasa-arvon asialla
(27.08.09)
Professori Kevät Nousiainen on jättänyt vahvan jäljen Suomessa sukupuoleen, tasa-arvoon ja syrjintään liittyvien oikeudellisten kysymysten tutkimuksessa sekä näiden aiheiden opetuksessa. Heinäkuun lopussa päättynyt Minna Canth -akatemiaprofessuuri mahdollisti hänelle keskittymisen muun muassa rakenteelliseen syrjintään liittyviin kysymyksiin.
Johtava tiedeasiantuntija Hannele Kurki muistuttaa, että Suomen Akatemialla on ollut naistutkimuksen alkuvaiheen kehittymiselle tärkeä merkitys. Minna Canth -akatemiaprofessuurin kaltainen rahoitus on edistänyt tiedeyhteisössä muutenkin tapahtuvaa alan kehitystä. Naistutkimuksen kohdalla se on kuitenkin nopeuttanut tämän monitieteellisen alan juurtumista maahamme. Suomessa naistutkimuksen yhteyteen on pystytty luomaan eurooppalaisittain poikkeuksellisen laajoja opintokokonaisuuksia.
Syrjintätietoisuus kasvaa, eriarvoisuuden poistamisen keinot puuttuvat
Kesänsä Rauman seudulla viettänyt Nousiainen vaihtaa syksyllä maisemaa ja palaa Turkuun oikeusvertailun ja oikeusteorian professuurin viran hoitajaksi. Erinomaiseksi tiedetyn opettajan paluu tietää myös tyytyväisiä opiskelijoita Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Akatemiaprofessuurikauden aikana Nousiaisen mukaan perinteisempien sukupuolten tasa-arvoteemojen rinnalle ovat nousseet muut rakenteellisen eriarvoisuuden teemat.
”Osaksi kyse on siitä, että EU:n lainsäädäntö vaatii Suomeltakin toimia rotu- ja etnisen syrjinnän suhteen. Suomessa yhdenvertaisuuslaki säädettiin lähinnä kahden EU:n direktiivin eli työelämän tasa-arvodirektiivin ja rotusyrjintädirektiivin toteuttamiseksi. Samaan aikaan maahanmuuttajaväestön määrä on ollut aika nopeassa kasvussa. Aikaisemmin meillä on sukupuolen ohella kiinnitetty huomiota lähinnä vain vähemmistökieliin.”
Toisena keskeisenä tasa-arvotutkimuksen ilmapiiriä kuvaavana muutoksena Nousiainen pitää miesten tasa-arvotietoisuuden nousua.
”Huomion kiinnittyminen miesten kokemiin ongelmiin ei ole uusi piirre suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa. Miesten ongelmia kuten lyhyempi elinikä, alkoholinkäyttö, yliedustus rikoksista tuomituista, on nostettu esiin 1970-luvulta saakka. Nyt uutta on sen sijaan se, että uudet syrjintäperusteet ja miesten epäanalyyttisesti syrjinnäksi tulkittu huono-osaisuus asetetaan jonkinlaisten ”syrjintäolympialaisten” hengessä naisiin kohdistuvan tasa-arvopolitiikan vastapainoksi. Meille on syntynyt suurempi syrjintätietoisuus, mutta se ei ole lisännyt kykyä analysoida syrjinnän ja syrjäytymisen suhteita tai arvioida minkälaisia keinoja eriarvoisuuden poistamiseen kannattaa käyttää”.
Tasa-arvon käsitteen laajempi tulkinta
Tasa-arvon käsite on yleinen ja monelle itsestään selvältä kuulostava asia. Nousiaiselle tasa-arvokäsitteen purkaminen ja laajentaminen on kuitenkin tärkeää, jotta tiedämme mistä puhumme.
Nousiainen huomauttaa, että oikeudelliset ja poliittiset prosessit arvottavat oikeudenmukaisuutta tasa-arvon käsitteen kautta. Nousiaisen mukaan suomalaisen naistutkimuksen piirissä oletetaan, että sukupuoli on vallan tuotetta, sosiaalisesti ja historiallisesti muuttuva asia. Samalla tasa-arvo ajatellaan pysyväksi ja tiettyyn yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyväksi käsitteeksi.
”Tasa-arvo on kuitenkin pitkän keston käsite, jonka sisältö on muuttunut ajan kuluessa hyvin radikaalisti”, muistuttaa Nousiainen.
”Muodolliseksi ja yksilölliseksi usein mielletty oikeudellinen tasa-arvo on paljon moniulotteisempi käsite. Esimerkiksi ihmisoikeusdoktriini, Suomen perustuslaillinen doktriini ja syrjintää koskevat opit korostavat myös aineellista tasa-arvoa tasa-arvon olennaisena ulottuvuutena. Muodollisen tasa-arvon ja aineellisen tasa-arvon suhde on kuitenkin jännitteinen ja ristiriitainenkin sekä tärkeä yhteiskunnallisen kamppailun fokus. Esimerkkejä tästä voi esittää paljonkin. Yksi keskeinen asia itselleni on selventää oikeuden ja politiikan suhdetta tällä alueella - perinteisestihän ajatellaan, että politiikka huolehtii aineellisen tasa-arvon asioista. Näin yksinkertainen asia ei ole”.
Rakenteellista ja piiloutunutta syrjintää
Nousiaisen mielestä ei ole mielekästä etsiä esimerkkejä huonoimmista tasa-arvon toteutumisen tilanteista. Kannattaa mieluummin keskittyä rakenteisiin, jotka ylläpitävät sekä syrjintää että huono-osaisuutta.
”Esimerkiksi naisten palkkasyrjintä ei naisten enemmistön osalta johda huonoimpaan tilanteeseen, mutta se on järjestelmämme ongelma ja systemaattisesti eriarvoisuutta lisäävä tekijä. Siksi se on tärkeä asia.”
”Luonnollisiksi muuttuneet väärät käytännöt ovat piilosyrjinnän aluetta. Varsinkin välillisen syrjinnän poistaminen edellyttää näiden käytäntöjen ”denaturalisointia”. Hyvä esimerkki tässäkin on palkkasyrjintä, jota jakautuneilla työmarkkinoilla on vaikea havaita. Toisena esimerkkinä voidaan pitää vapaaehtoisia vakuutuksia. Periaatteessa EU:n oikeus kieltää käyttämästä sukupuolta vakuutusmaksuihin ja -korvauksiin vaikuttavana tekijänä. Suomi kuitenkin turvautui poikkeusmahdollisuuteen ja hyväksyi sukupuolen vakuutusmatemaattisen käyttämisen. Näin vapaaehtoiset eläkevakuutukset maksavat naisille enemmän ja riskivakuutukset taas miehille enemmän. Todellisuudessa elämäntapa vaikuttaa sukupuolen taustalla riskin suuruuteen, mutta meillä asia on totuttu näkemään niin, että miehet nyt vaan elävät lyhyemmän mutta hurjemman elämän.”
Takaisin Turkuun
Minna Canth -akatemiaprofessuurin päätyttyä Nousiainen jatkaa samojen aiheiden parissa, mutta varsinaiseen tutkimustyöhön jää vähemmän aikaa lisääntyvän opetustyön johdosta.
”Professuurikauden jälkeen jatkuu vielä Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelmaan liittyvä GENIE -tutkimushanke, jossa juristeista ja politiikantutkijoista koostuva tutkimusryhmä jatkaa työtään. Usean vuoden monitieteinen yhteistyö on alkanut minusta tuottaa hyviä tuloksia - kirjoitamme nykyisin paljon yhteisjulkaisuja. ”
”Henkilökohtaisesti teen töitä varsinkin syrjintään liittyvien kysymysten parissa. Ryhdyn hoitamaan oikeusvertailun ja oikeusteorian alan professuuriani Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Oikeusvertailusta on minusta tullutkin erittäin tärkeä väline oikeuden ymmärtämisessä. EU:n oikeudessa kyse on paljolti kansallisten ratkaisujen vertailusta ja toisaalta sitten globaalien oikeudellisten muutosten hahmottamisesta, ja sitähän oikeusvertailussa minusta pitkälle tehdään.”
Teksti: Vesa Varpula
Kuvat: Nina Dodd, Mauri Ratilainen
Aiemmat haastattelut ja uutiset