EIT vauhdittaa eurooppalaista innovaatiotoimintaa

(28.10.2008)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) on aloittanut toimintansa Unkarin pääkaupungissa Budapestissä. Instituutin tavoitteena on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä.

”EIT kerää yhteen Euroopan ja maailman parhaan henkilökunnan sekä lahjakkaimmat opiskelijat ja tutkijat. Se tuo merkittävän lisän EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaan”, linjasi Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso instituutin avajaispäivänä 15. syyskuuta 2008 ja jatkoi:

”EIT:n tarkoituksena on helpottaa innovaatioiden toteuttamista ja toimia ideahautomona. Se on yksi vaihe kohti osaamisen vapaata liikkuvuutta, EU:n määrittelemää viidettä vapautta.”

Aluksi 2–3 osaamis- ja innovaatioyhteisöä

EIT:n strategian suunnittelusta ja päätöksenteosta vastaa johtoryhmä, johon kuuluu kahdeksantoista tutkimus-, opetus- ja yritysmaailman vaikuttajaa.

Instituutin toimintayksiköitä ovat yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien muodostamat itsenäiset yhteistyöryhmät, joita kutsutaan osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi (KIC, Knowledge and Innovation Communities).

”EIT eroaa muista rahoitusinstrumenteista siinä, että mukana ovat sekä huippuopetus, huippututkimus että koko innovaatioketju perustutkimuksesta yrityksiin asti”, tarkentaa johtoryhmän suomalaisjäsen, Teknillisen korkeakoulun MIDE-tutkimusohjelmaa johtava professori Yrjö Neuvo.

KIC-avainalueiksi ovat komission valmistelun pohjalta ehdolla ilmastonmuutos, uusiutuvat energianlähteet sekä tieto- ja viestintäteknologioiden seuraava sukupolvi. Lopullisen valinnan tekee johtoryhmä.

Instituutissa arvioidaan toimivan tulevaisuudessa 6–8 osaamis- ja innovaatioyhteisöä.

Suomelle tärkeintä on kansainvälisyys

Yrjö Neuvo vertaa EIT:tä toimintamallinsa puolesta suomalaisiin osaamiskeskuksiin, vaikkakin niistä puuttuu perustutkimus. Yhtäläisyyksiä on myös strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kanssa, mutta ne ovat teollisuusvetoisempia kuin EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt.

Niin osaamiskeskuksissa kuin SHOKeissakin on luotu ja luodaan yhteyksiä, joista on Suomelle suurta hyötyä EIT:hen hakeuduttaessa.

”Elinkeinoelämän ja yliopistojen väliset suhteet ovat jo valmiiksi hyvät, ja innovaatioketjut toimivat”, arvioi Neuvo, jolla on vankkaa kokemusta paitsi akateemisesta maailmasta, myös teollisuudesta. Hän on toiminut muun muassa Nokian teknologiajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä ja kuuluu tätä nykyä Metson ja Vaisalan hallitukseen.

Neuvo uskoo, että EIT hyödyttää Suomea ennen kaikkea kansainvälistymisen kautta.

”Odotan kansainvälisten verkostojen tiivistymistä, kokemusten vaihtoa, yhteisen osaamisen rakentamista ja tulosten saamista aidon yhteistyön kautta.”

EU:n suora rahoitus EIT:lle vuosina 2008–2013 on 308 miljoonaa euroa, mutta toiveita on enemmästä: EIT-statuksen arvioidaan houkuttelevan osaamis- ja innovointiyhteisöjen ympärille monenlaista toimintaa ja myös rahoittajia.

Komissio suosittelee EU:n rakennerahastojen ja puiteohjelman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Haku avautuu keväällä 2009

Ensimmäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt valitaan vuonna 2009 kilpailun perusteella.

”Nyt on korkea aika ryhtyä valmistelemaan yhteistyöverkostoja, jotta suunnitelmat olisivat valmiina haun avautuessa ensi keväänä”, Yrjö Neuvo kannustaa.

Vähimmäisvaatimuksena on, että verkostoon kuuluu kaksi riippumatonta partneria, joista toinen on yliopisto ja toinen yritys. Jäsenvaltioita tulee olla mukana vähintään kaksi.

Vetovastuu jäänee ainakin hakemusvaiheessa yliopistoille, Neuvo arvioi. Tutkimusmaailman nykyiset verkostot ovatkin hänen mielestään hyvä pohja lähteä liikkeelle, mutta lopullista valintaa kannattaa harkita tarkkaan:

”Ketkä ovat oikeat pelaajat kansallisesti ja eurooppalaisittain? Mikä on verkoston optimikoko? Onko ryhmän osaamisalue riittävän laaja? Tuleeko koko innovaatioketju katettua? Kannattaisiko mukaan ottaa myös ammattikorkeakoulu ja julkisten palvelujen tuottajia?”

Verkostot saavat valita hallinto- ja toimintamallinsa vapaasti, mikä myös on melkoinen haaste.

”Miten esimerkiksi perustutkimuksesta pk-yritykseen ulottuva ketju saadaan toimimaan? Liian byrokraattinen johtaminen tappaa helposti innostuksen ja saa ihmiset huseeraamaan omiaan. On löydettävä managerointitapa, joka saa juuri kyseisen ryhmän tulokselliseen yhteistyöhön.”

Teksti: Paula Böhling

Tietoa ja valmistelurahoitusta

Suomen EU-T&K-sihteeristö järjestää Helsingissä 21.11.2008 tiedotustilaisuuden EIT:stä. Tilaisuus on kaikille avoin. Ilmoittautuminen tapahtuu EU-T&K-sihteeristön verkkosivujen kautta http://www.tekes.fi/eu

Yhteistyöverkostojen rakentamiseen voi hakea valmistelurahoitusta Tekesiltä.
Valmistelurahoitus http://www.tekes.fi/kv_yhteistyo/kv_valmraha.html

Lisätietoa
EIT http://ec.europa.eu/eit/

Aikaisemmat haastattelut ja uutiset