Vapaa-ajan viettotavat yhä merkittävämpi vaikuttaja nuoren identiteetin muodostumisessa

9.9.2008

Taloudelliset tekijät, koulutus, koti, nuoren sosiaaliset suhteet ja media vaikuttavat keskeisesti nuoren identiteetin muodostumiseen. Yhä tärkeämpi merkitys nuoren identiteetille ja sosiaalisen pääoman muodostumiselle näyttää uuden tutkimuksen mukaan olevan vapaa-ajan viettotavoilla.  Myös nuoret itse pitävät vapaa-aikaa tärkeämpänä kuin aikaisemmin. Nuoren identiteetin ja sosiaalisen pääoman muodostumista on tutkittu Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot (SoCa) -tutkimusohjelmassa.

”Nuoret valitsevat vapaa-ajan harrastuksensa omien persoonallisten ominaisuuksiensa ja sosiaalisten suhteidensa kautta. Harrastukset vaikuttavat nuoren koulutusvalintoihin ja työuraan, jopa onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Ne nuoret, jotka harrastavat paljon, saavat myöhempää elämäänsä varten sosiaalista, kulttuurista ja identiteettipääomaa, joka auttaa heitä selviytymään aikuistumisessa”, tiiviistää tutkimushanketta johtanut tutkimusprofessori Helena Helve.

Suomen Akatemian SoCa-ohjelman monitieteisessä tutkimushankkeessa on tutkittu erilaisista lähtökohdista ja kulttuuritaustoista tulevien nuorten perhesuhteita ja sosiaalisia verkostoja. Näkökulmana on ollut selvittää, miten nuorten perhesuhteet ja sosiaaliset verkostot rikastuttavat nuorten sosiaalista pääomaa. ”Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että suomalaisten nuorten kasvatuksessa vanhemmat kuuntelevat nykyään lapsia aikaisempaa enemmän ja perustelevat keskustellen kasvatuksessa asettamiensa sääntöjen merkityksen.”

Tutkimuskohteena myös maahanmuuttajataustaiset tytöt ja vähemmistönuoret

Osana tutkimushanketta selvitettiin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen identiteetin muodostumista. Näiden tyttöjen asema kuvataan suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa usein marginaaliseksi korostamalla heidän yhteiskunnallisesti haavoittuvaa asemaansa. Maahanmuuttajataustaisten tyttöjen sosiaaliset verkostot ulottuvat kuitenkin tavallisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelle, mitä ei yleensä havaita. ”Vaikka tytöille on tärkeää tarjota vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kulttuurisesta näkökulmasta, on myös tärkeä tunnistaa tyttöjen vapaa-ajanvietto perheen parissa yhtenä kansalaistoiminnan muotona”, Helena Helve sanoo.

Yhtenä nuorisoryhmänä SoCa-hankkeessa tutkittiin uskonnollisia vähemmistönuoria, joita on suomalaisessa nuorisotutkimuksessa tutkittu varsin vähän. Tutkimus osoitti, että uskonnollisen yhteisön sosiaalinen pääoma tukee nuorten omaa sosialisaatiota. Katsomuksellinen identiteetti siirtyy kotikasvatuksessa erityisesti uskonnollisen vähemmistön viitekehyksessä.

Etnisyydellä ja uskonnolla on tärkeä merkitys nuoren identiteetin ja sosiaalisen pääoman muodostuksessa. Vaikka ne kehittyvät perinteisesti nuoren perhe- ja ystävyyssuhteissa, kehittyy nuorille omat yksilölliset arvonsa, jotka eroavat vanhempien arvoista. Nuorille muodostuukin yksilöllisen identiteetin lisäksi oman taustaryhmänsä mukainen ryhmäidentiteetti ja sosiaalinen identiteetti, joka vahvistaa heidän sitoutumistaan omaan vähemmistöryhmäänsä.
 ”Sosiaalista pääomaa on tutkittu paljon, mutta ei sen merkitystä lapsille ja nuorille. Siinä mielessä tämä tutkimushanke on ollut merkityksellinen, että se tuo uutta tietoa juuri nuorten kehityksen kannalta”, Helena Helve sanoo. Aiheesta syntyi myös kirja ”Youth and Social Capital” (eds. H. Helve & J. Bynner, 2007) yhteistyössä suomalaisten ja englantilaisten tutkijoiden kanssa. 

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori, dosentti Helena Helve, Kuopion yliopisto, p. 0400 450 619, helena.helve@uku.fi
Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelmasta www.aka.fi > tutkimusohjelmat > päättyneet

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen (at) aka.fi