Kansainvälinen tieteenala-arviointi:
Yritysten tutkimustarpeet hallitsevat konetekniikan tutkimusta  

09.09.2008

Suomalainen konetekniikan tutkimus painottuu liikaa yrityslähtöisiin, lyhyen tähtäimen tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Soveltavan tutkimuksen korostuminen heijastuu alan perustutkimuksen heikentyneeseen asemaan Suomessa. Tutkimuksen painopistettä pitäisikin nopeasti siirtää yrityslähtöisestä ongelmanratkaisusta alan perustavanlaatuiseen tieteelliseen tutkimukseen. Näin todetaan suomalaista konetekniikan alan tutkimusta arvioineen kansainvälisen paneelin loppuraportissa. Suomen Akatemian teettämän tieteenala-arvioinnin tulokset julkistettiin tiistaina Helsingissä.

Paneeli arvioi, että haasteellisen tieteellisen tutkimuksen puute Suomessa heijastuu myös teollisuuden kilpailukykyyn. Raportissa suositellaankin, että tutkimusyksiköt ottaisivat hankesalkkuunsa myös perustutkimuksellisia, visionäärisiä tutkimusprojekteja. Myös tutkimusrahoitusta esitetään suunnattavaksi tämän tyyppisiin hankkeisiin. ”Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi lisätä ja hakeutua rohkeasti uusille tutkimusalueille”, asiantuntijat kehottavat. Nykyisellään suomalaisilla tutkimusryhmillä on arvioinnin mukaan vaikeuksia toteuttaa haasteellista, uusiin aluevaltauksiin tähtäävää tutkimusta.

Suomalainen konealan tutkimus on perinteisesti tehty läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Paneeli toteaa, että yritysyhteistyö on hyödyttänyt teollisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa sekä uusien innovaatioiden että koulutetun henkilöstön muodossa. Paneeli huomauttaa kuitenkin, että tiiviillä yhteistyöllä on kääntöpuolensa. Yritysten tarpeista lähtevä tutkimus on vähentänyt kiinnostusta alan tieteelliseen kehittämiseen ja uusiin aluevaltauksiin. Tämä näkyy muun muassa suomalaistutkijoiden alhaisina julkaisumäärinä alan tieteellisissä julkaisuissa.

Tohtorintutkintojen määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen ja valmistumisajat liian pitkiä. Nykyistä tutkijakoulujärjestelmää paneeli pitää menestyksekkäänä ja ehdottaa, että tohtorikoulutuksen resurssit suunnattaisiin entistä laajemmin sen kautta.

Kansainvälisessä tieteenala-arvioinnissa arvioitiin Suomessa vuosina 2000-2007 toteutettua konetekniikan tutkimusta. Arvioinnin kohteena oli 31 tutkimusyksikköä neljässä yliopistossa ja yhdessä tutkimuslaitoksessa. Arviointipaneelin puheenjohtajana toimi professori Monika Ivantysynova Yhdysvalloista.

Suomen Akatemia teettää säännönmukaisesti tieteen- tai tutkimuksenalan laajoja kansainvälisiä arviointeja. Arvioinnin kohteena on alan tutkimuksen taso, tutkijakoulutus, tutkimusympäristö ja -järjestelmä sekä tutkimuksen organisointi kokonaisuudessaan. Myös tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan.

Konetekniikan tutkimuksen arviointiraportti Mechanical Engineering Research in Finland 2000-2007. International Evaluation on julkaistu Suomen Akatemian julkaisusarjassa ja se on pdf-muodossa  internetissä osoitteessa www.aka.fi/julkaisut > julkaisusarja. Raportti on englanninkielinen. 

Lisätietoja:

Johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8342, pentti.pulkkinen (at) aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724
riitta.tirronen (at) aka.fi