Alkoholin kulutus kääntynee laskuun Suomessa

Alkoholinkäytön voidaan hyvällä syyllä sanoa kääntyvän laskuun Suomessa, jos seuraamme trendeissä useimpien eurooppalaisten vertailumaiden kehitystä. Näin on tapahtunut muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Pohjoismaista eniten alkoholia kuluttavassa Tanskassa. Suomen nykyiset kulutusluvut alkavat lähestyä näiden maiden tasoa.  Näin kertoo professori Jussi Kauhanen, joka johtaa Kuopion yliopistossa FinDrink-tutkimusta. Se on osa Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmaa.

”Jatkokehitys Suomessa riippuu paljon yleisestä talouden kehityksestä sekä jossain määrin valtion alkoholipoliittisista ratkaisuista. Merkittävimmät tekijät suurissa muutoksissa ovat kuitenkin kulttuurisia. Jos yleinen asenneilmapiiri sekä esimerkiksi työelämän muuttuvat vaatimukset eivät enää tue aiemman kaltaista runsasta alkoholinkäyttötapaa, huomattavakin muutos kulutustavoissa on mahdollinen”, vakuuttaa Kauhanen.

Kokonaiskulutus ei ole merkittävästi kasvanut enää vuoden 2004 jälkeen. Väkevien juomien kulutuksessa huippu saavutettiin jo 1970–1980 -luvuilla, jonka jälkeen väkevien suosio on laskenut selvästi vuoden 2004 veromuutoksen aikaansaamaa kohtalaisen vaatimatonta hyppäystä lukuun ottamatta.  Viinit ovat kasvattaneet suosiotaan muiden juomien kustannuksella hitaasti mutta tasaisesti jo pitkään.

Päivittäinen vähäinen alkoholin käyttö on melko vierasta suomalaiselle alkoholikulttuurille, vaikka riski- ja humalajuominen on tutkimusten mukaan viime vuosina jopa vähentynyt. Toisaalta täysin raittiiden osuus väestöstä on lisääntymässä.

Suurta yleisöä hämää ristiriitainen tieto alkoholin terveysvaikutuksista. Runsaan juomisen haitat ovat kiistattomat, mutta samaan aikaan jatkuvasti tuodaan esiin kohtuukäytön ja erityisesti punaviinin mahdollinen suojaava vaikutus sydänsairauksien riskin kannalta.  Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu kiistaton näyttö siitä, että pieni päivittäinen, 1-2 annoksen, alkoholinkäyttö vähentää erityisesti sepelvaltimotaudin ja siihen liittyvien kuolemien riskiä. Myös tämän yhteyden fysiologiset mekanismit aletaan tuntea aika hyvin.

Alkoholia ei voi pitää terveysvaikutteisena elintarvikkeena. Monet alkoholin vaikutuksista ovat erittäin yksilöllisiä. Väestötasollakin kohtuukäytön hyödyt näkyvät miehillä vasta yli 40-vuotiaina ja naisilla yli 50-vuotiaina. Nuorille alkoholista ei ole mitään hyötyä.  On monia väestöryhmiä, joille pienikin alkoholimäärä on lisäriski tai ei sovi lainkaan. Ikääntyvillä henkilöillä voi tulla ongelmia alkoholin ja erilaisten lääkkeiden yhteisvaikutuksista, vaikka kulutus olisikin kohtuullista. 

Kauhanen puhuu aiheesta myös Vanhalla ylioppilastalolla maanantaina 24.11. klo 18–20 otsikolla ”Alkoholi ja terveys: vain huonoja uutisia?” Suomen Akatemian, tiedekeskus Heurekan ja Ranskan kulttuurikeskuksen järjestämässä Café Scientifique -illassa. 

Lisätietoja antaa kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen, Kuopion yliopisto,
p. 040 55 25 104 ja sp. jussi.kauhanen(at)uku.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327 tai 040 359 2936
leena.vahakyla(at)aka.fi