Akatemiatutkija Cumhur Erkut:
Aisteihin perustuva monikäyttöliittymä tuottaa uudenlaisia äänikokemuksia

 
Akatemiatutkija Cumhur Erkutin tavoitteena on yleisen "yksi ääniraita kerrallaan" -lähestymistavan kääntäminen ylösalaisin. Perinteisen vastaisesti käyttäjä toimii järjestelmän kanssa useiden standardoitujen monimuotokäyttöliittymien avulla, jotka perustuvat näkö-, tunto- ja kuuloaisteihin. Järjestelmä toimii äänilähteiden säiliönä, määrää hierarkkisen vuorovaikutusten aikataulutuksen käyttäjän ja äänilähteiden välillä sekä lopulta tuottaa monimuotoisen vasteen, joka on ääntä, kuvaa ja tuntoa. Järjestelmä siis vastaa käyttäjälle luoden ääntä, näyttäen objektin ja tuottaen tuntoaistimuksen, ja kaiken tämän vakuuttavalla ja yhtenäisellä tavalla.

Pienet laitteet, jotka voivat aistia, käsitellä tietoa ja välittää informaatiota, ovat jo osa jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi matkapuhelimet reagoivat liikkeisiin, ääniin ja ympäristöön monien anturien ja ohjaimien avulla. Niiden tietojenkäsittelyominaisuudet ovat verrannollisia viiden vuoden takaisiin pöytätietokoneisiin. Ne voivat muodostaa langattomia verkkoja ja Bluetooth-yhteyksiä sekä vaihtaa tietoa ja kommunikoida muiden laitteiden kanssa.

Mutta miten ihmiset kommunikoivat näiden laitteiden kanssa? He katsovat niiden pieniä näyttöjä, kirjoittavat niiden pienillä näppäimistöillä tai kosketusnäytöillä – ja irtautuvat samalla muista välittömistä toimistaan ja ympäristöstään. Muissakin laitteissa on vilkkuvia valoja ja kaiuttimia, jotka piippaavat ja poksahtelevat. Laitteet antavat merkkejä, mutta ihmiset kommunikoivat. Ero on merkittävä.

Kohti parempaa ja luonnollisempaa vuorovaikutusta

Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja vuorovaikutukseen laitteiden kanssa? Yhä enemmän vuorovaikutussuunnittelijat ottavat huomioon ihmisten luonnollisia, jatkuvia ja monimuotoisia vuorovaikutusmahdollisuuksia jokapäiväisessä elämässä. Vaikka yksinkertaiset äänet ja valonväläykset ovat suunnittelijalle helpoin tapa saada laitteet “puhumaan”, ne ovat myös luonnottomin, epäinformatiivisin ja ärsyttävin tapa. Vuorovaikutustutkijat tarvitsevat selvästi uusia työkaluja äänisuunnitteluun. Näitä työkaluja kootessa on otettava huomioon vuorovaikutuksen luonnollisuus keskeisenä periaatteena.

Arkielämässä ihmiset kuulevat monia ääniobjekteja ympärillään koko ajan. Äänisuunnittelijat kuitenkin tuottavat usein erillisiä ääniobjekteja yksi kerrallaan. Yksittäisten äänitapahtumien yhdistäminen ei anna täysin yhtenäistä vaikutelmaa, koska objektien välistä vuorovaikutusta ei mallinneta. Vaikka olisi mahdollista mallintaa useita toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevia äänilähteitä, ei ole selvää, kuinka käyttäjä voi olla vuorovaikutuksessa niiden kaikkien kanssa.

Työkaluja äänisuunnittelijalle

Mallinnusalgoritmeja vuorovaikutteiseen Äänisuunnitteluun – Äänisynteesi, ohjaus ja monitasoiset tapahtumat (Schema-SID) on Erkutin akatemiatutkijavirkakauden tutkimusaiheena. Projektin päätavoitteena on tehdä äänikäyttöliittymien suunnittelusta yleinen periaate äänen mallinnuksessa, ja tällä tavoin kehittää uusia algoritmeja äänisynteesiin, ohjaukseen ja tapahtumien tuottamiseen, kuten objektien lisäämiseen ympäristöön ja niiden välisiin kosketuksiin.

Erkutin tutkimusta voidaan soveltaa digitaalisiin palveluihin, joita käytetään perinteisessä multimediaa sisältävässä tietoverkkotekniikassa ja kannettavissa tietoliikennelaitteissa, viihdeteknologiassa, kuten elokuvissa, animaatioissa ja tietokonepeleissä, taiteessa ja musiikissa, kuten audiovisuaalisissa installaatioissa, vuorovaikutteisessa tietokonemusiikissa, uusissa kokeellisissa soittimissa, vuorovaikutteisessa improvisaatiossa ja tanssiesityksissä, elektronisissa leluissa ja vuorovaikutteisissa käyttöliittymissä.

Lisätietoja antaa akatemiatutkija Cumhur Erkut, Teknillisen korkeakoulun Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, p. (09) 451 5349, sp. Cumhur.Erkut(at)tkk.fi.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
leena.vahakyla(at)aka.fi