Monipuolinen liikunta vähentää iäkkäiden naisten kaatumisten ja murtumien riskiä
10.12.2007
Monipuolinen liikuntaohjelma vähentää kaatumisten ja murtumien riskitekijöitä 70-80-vuotiailla naisilla. Tämä ilmenee tänä vuonna valmistuneesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin erilaisten liikuntamuotojen vaikutusta 149 naiseen. Tuloksista kerrottiin Suomen Akatemiassa maanantaina 10.12.2007.
Tutkimus toteutettiin 12 kuukauden aikana ja siinä naiset jaettiin kolmeen ryhmään, joista ensimmäisessä painotettiin voimaa, toisessa tasapainoa ja hyppelyä sekä kolmannessa voimaa, tasapainoa ja hyppelyä. Lisäksi oli kontrolliryhmä. Tulosten mukaan monipuolinen liikuntaohjelma, joka yhdistää voima- sekä tasapaino- ja hyppelyharjoitteita, vähentää kaatumisten ja murtumien riskitekijöitä sekä vahvistaa luustoa 70-80-vuotiailla naisilla.
”Koska hyvä alaraajojen lihasvoima ja kehon tasapaino ovat oleellisia myös yleisen toimintakyvyn ja päivittäisistä askareista selviytymisen kannalta, tulisi ikäihmisten päivä- ja viikko-ohjelmiin sisällyttää niin voimaharjoittelua kuin tasapaino-ketteryys- ja hyppelyharjoituksia”, painottaa fysioterapian professori Ari Heinonen Jyväskylän yliopistosta.
Harjoittelun vaikutukset ovat myös pysyviä. Tutkimusryhmän toisessa tutkimuksessa selvitettiin tätä. Vuoden kuluttua pidetyissä seurantamittauksissa havaittiin, että terveillä iäkkäillä naisilla intensiivisen voima- ja tasapainoharjoittelun avulla saavutetut vaikutukset tasapainossa ja kuormitetun luun rakenteessa voidaan osittain ylläpitää yleisen fyysisen aktiivisuuden avulla jopa vuosi harjoittelun lopettamisen jälkeen. ”Tämä havainto viittaa myös siihen, että liikunnan avulla terveiden iäkkäiden henkilöiden iän mukana tulevien liikkumisongelmien esiintymistä voidaan siirtää eteenpäin”, kertoo Heinonen.
Tutkimukset toteutettiin UKK-instituutissa.
Lisäksi Heinosen johdolla on tutkittu geneettisten ja ympäristötekijöiden vaikutusta painoakantavan ja painoakantamattoman luun rakenteelliseen lujuuteen sekä lihaksen poikkipinta-alaan ja luun lujuuteen iäkkäillä naisilla. Tulosten perusteella luun lujuuden perinnöllisyys näyttää vaihtelevan luun eri kohdissa riippuen kuormitusympäristöstä. Lisäksi tietyt geneettiset tekijät ja ympäristötekijät saattavat altistaa mutta toisaalta suojata iäkkäitä naisia sekä lihasmassan vähenemiseltä eli sarcopenialta että luun heikkenemiseltä eli osteoporoosilta.
Lisätietoja:
• professori Ari Heinonen, Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitos,
p. (014) 260 2164, sp. etunimi.sukunimi@sport.jyu.fi.
• Karinkanta ym. Osteoporos Int 2007 18:453–462
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. (09) 7748 8327
etunimi.sukunimi@aka.fi