Suomen Akatemian ja Tekesin ennakointihanke määritteli tulevaisuuden tärkeät painopisteet
13.6.2006
FinnSight 2015 -ennakointihankkeessa asiantuntijat kartoittivat tieteen, teknologian, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan keskeiset osaamisalueet. Työssä nousivat esiin globaalien riskien hallinta, energia- ja ympäristöasiat, terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen sekä tieto- ja viestintäteknologian ja biotieteiden sovellukset. Kaikissa tarvitaan ihmisten tarpeista lähtevää tieteen ja teknologian yhteistyötä.
Suomen Akatemian ja Tekesin tänään julkistamaan FinnSight 2015 -ennakointihankkeeseen osallistui 120 johtavaa suomalaista asiantuntijaa. Hanke toteutettiin kymmenessä paneelissa, joiden teemat olivat oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta, palvelut ja palveluinnovaatiot, hyvinvointi ja terveys, ympäristö ja energia, infrastruktuurit ja turvallisuus, bio-osaaminen ja -yhteiskunta, tieto ja viestintä, ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus, materiaalit ja globaali talous. Paneelit määrittelivät yhteensä noin 80 osaamisaluetta, joihin panostamalla voimme Suomessa ponnistaa tieteen ja teknologian läpimurtoihin ja uusiin innovaatioihin.
Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen ennakointityön tuloksiin. "Ennakointi ei sinänsä luo tulevaisuutta, vaan toiminta. Ennakointi auttaa täsmentämään tavoitteita osoittaessaan avautuvia mahdollisuuksia ja varoittaessaan epätoivottavasta kehityksestä. Ennakointi ei ole arvailua, vaan se perustuu vahvaan tieteelliseen panokseen. Samalla ennakointi auttaa suuntaamaan perustutkimusta ja sen rahoitusta", Väyrynen sanoo.
"Tulosten hyödyntämisen kannalta on tärkeää, että innovaatiotoiminnan osapuolet eri aloilta tutkijoista yritysten edustajiin ja julkisiin toimijoihin osallistuivat tiiviisti työhön. Monialaisuus ja poikkitieteellisyys ovat voima, josta avautuu täysin uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden peilaaminen eri näkökulmista auttaa meitä tasapainottamaan yhteiskunnan ja kansantalouden kehityksen tavoitteita ja löytämään painopisteet", Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara korostaa.
Tuottavuuden lisääminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Tässä palvelujen kehittäminen ja palveluinnovaatiot sekä tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen teollisuudessa ja palveluissa ovat olennaisia, paneelien asiantuntijat painottavat.
Globaalien riskien hallinta nousee yhä tärkeämmäksi. Erityisesti tarvitaan talouteen, ympäristöön, energiaan, infrastruktuuriin ja terveyteen liittyvien riskien ennakointia ja hallintaa. Globaalin tiedon hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista tulee vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.
Energia- ja ympäristökysymykset ovat kriittisiä maailmanlaajuisesti, siksi on panostettava uusien energiantuotantomuotojen kehittämiseen ja käyttöön sekä kestävään ympäristön hallintaan ja ympäristöteknologisiin innovaatioihin.
Kulttuuriosaaminen on yhteiskunnan, kehitystyön ja talouden vahvuuksia. Paneelien asiantuntijat katsovat, että kulttuuriosaamisen asemaa on vahvistettava.
Inhimillisten ja sosiaalisten perusasioidenhyvä huomioon ottaminen tekee tulevaisuuteen tähtäävästä kehitystyöstä laadukkaampaa ja kilpailukykyisempää. Peruskoulutus keskittyy kansalaistietoihin, mutta tietojen elinikäisestä ylläpitämisestä ja kehittämisestä on huolehdittava. Kansalaistietoihin kuuluvat yleissivistyksen lisäksi perustiedot tieteestä ja teknologiasta, tieto- ja viestintäteknologioiden ja verkostojen hyödyntäminen, terveyden ylläpitäminen, dialogiset ja vuorovaikutustaidot, viestintätaidot sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tiedot.
Asiantuntijat näkevät tärkeäksi huolehtia osaamisista, jotka tekevät tieteelliset ja teknologiset läpimurrot mahdollisiksi. Lisäksi tarvitaan tieteellistä perustutkimusta, joka luo perustan osaamiselle.
Panelistit kannustavat yrityksiä ja tutkijoita poikkitieteellisyyteen ja eri alojen osaamisten yhdistämiseen. Sovellusten kehittämisessä tarvitaan myös ihmisen, kulttuurin, luonnon ja yhteiskunnan perustan ja muutosten ymmärrystä. He peräänkuuluttavat verkottuneita ympäristöjä, joissa tutkijat ja yritysten kehityksestä vastaavat toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa.
Suomen Akatemia ja Tekes käynnistivät ennakointihankkeen vuonna 2005 valtioneuvoston julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisen periaatepäätöksen linjausten perusteella. Hanke tukee molempien organisaatioiden strategiatyötä ja Suomen strategisten huippuosaamisen keskittymien määrittelyä. Hankkeen kymmenen paneelia työskenteli Suomen Akatemian ja Tekesin asiantuntijoiden sekä Teknillisen korkeakoulun systeemianalyysin laboratorion tukemina. Ensimmäistä kertaa ennakointiin osallistuivat kaikki osapuolet perustutkimuksesta yritysjohtoon.
Paneelien puheenjohtajat, jäsenet, paneelien esittämät osaamisalueet sekä kymmenen paneelikohtaista tiedotetta ovat verkkosivuilla www.finnsight2015.fi. Verkkosivuilta löytyvät myös ennakoinnin kaksi julkaisua: tiivistelmä "FinnSight 2015 - Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät" ja laajempi julkaisu paneelien tuloksista pdf-muodossa. Julkaisuja voi tilata osoitteista viestinta@aka.fi (Suomen Akatemia) ja www.tekes.fi/julkaisut/ (Tekes).
Lisätietoja:
Suomen Akatemia: johtaja Paavo Löppönen, paavo.lopponen (at) aka.fi, puh. 050 540 7562 ja
johtava tiedeasiantuntija Annamaija Lehvo, annamaija.lehvo (at) aka.fi, puh. (09) 7748 8404
Tekes: ennakointipäällikkö Pirjo Kyläkoski, pirjo.kylakoski (at) tekes.fi, puh. 050 5577 795 ja
tutkimuspäällikkö Eija Ahola, eija.ahola (at) tekes.fi, puh. 050 5577 806
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner, Suomen Akatemia, maj-lis.tanner (at) aka.fi, puh. (09) 7748 8347
Viestintäjohtaja Anne Palkamo, Tekes, anne.palkamo (at) tekes.fi, puh. 050 5577 710