Kuusen HMR-lignaani saattaa hidastaa hormonaalisten syöpien kehitystä: Puun sisäoksien bioaktiivisilla aineilla terveysvaikutuksia

29.5.2006

Puunrungon sisällä olevien oksankohtien, sisäoksien, on havaittu sisältävän huomattavan suuria määriä erilaisia fenolisia suoja-aineita. Sisäoksien bioaktiivisia aineita voidaan eristää ja hyödyntää muun muassa terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa ja lääkkeissä tai erikoiskemikaaleina muissa tuotteissa. Ensimmäinen oksatuote on tuotu markkinoille tänä vuonna. Kyseessä on kuusen sisäoksista eristetty HMR-lignaani, jonka on kokeellisissa tutkimuksissa havaittu hidastavan muun muassa hormonaalisten syöpien kehitystä.
 
"Sisäoksia voidaan helposti hyödyntää, koska ne tuodaan puumateriaalin mukana massa- ja paperitehtaille ja voidaan siellä erottaa suhteellisen yksinkertaisella prosessilla", kuvailee professori Bjarne Holmbom Åbo Akademista. Holmbomin ryhmä Prosessikemian huippuyksikössä on tutkinut puusta saatavia aineosia ja niiden ominaisuuksia osana Suomen Akatemian ja Tekesin Puumateriaalin tutkimusohjelmaa.
 
Holmbomin johtamassa tutkimuksessa on analysoitu Suomen tärkeimpien puulajien sekä ulkomaisten puulajien sisäoksia. Tänä vuonna markkinoille tuotu ensimmäinen oksatuote, kuusen sisäoksista eristetty HMR-lignaani, markkinoidaan elintarvikelisänä. Turun yliopistossa professori Risto Santin ja professori Sari Mäkelän johdolla tehtyjen tutkimusten mukaan HMR-lignaani hidastaa hormonaalisten syöpien kehitystä koeolosuhteissa. Lisäksi aine saattaa vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuonitauteihin sekä muihin estrogeenistä riippuvaisiin terveysongelmiin, kuten vaihdevuosivaivoihin ja osteoporoosiin.
 
"Emme tiedä tuleeko tästä ksylitolin ja Benecolin maailmanvalloitusten jatkoa, mutta
edellytyksiä ja toivoa on, että tulee", Holmbom sanoo.

Puun kuoressa antioksidantteja

Puun materiaalitiede -ohjelman hankkeessa on Holmbomin johdolla tutkittu erityisesti myös puun kuoresta saatavia aineita. Puiden kuoret sisältävät paljon bioaktiivisia suoja-aineita. Esimerkiksi kuusen kuoressa on suuria määriä stilbeenejä, joilla on monia terveysvaikutuksia. 
  
"Luonnosta saatavien stilbeenien tutkimus on viime vuosina vilkastunut. Tutkimus on keskittynyt ensisijaisesti resveratroliin, jonka on todettu olevan vahva antioksidantti. Sen on todettu estävän syövän kehittymistä ja pidentävän solujen ikää", sanoo Bjarne Holmbom. Resveratrolia esiintyy myös punaisten viinirypäleiden kuorissa ja siten myös punaviinissä.
 
Kuusen kuoressa on pieniä määriä resveratrolia, mutta paljon, jopa 10 painoprosenttia, muita samankaltaisia stilbeenejä. Holmbomin ryhmässä on analysoitu kuusen kuoressa olevia komponentteja ja eristetty tärkeimmät stilbeenit erilaisia biotestejä varten.

Kohti luonnonmukaista kemiaa

Professori Bjarne Holmbom uskoo, että kemian tuotanto on parhaillaan muutoksen äärellä. Synteettisten aineiden ja kemikaalien sijasta toivotaan nykyisin entistä luonnonmukaisempia materiaaleja ja kemikaaleja. Myös öljyn nouseva hinta uhkaa petrokemian teollisuutta.
 
"Nyt on korkea aika kehittää puuhun ja muuhun biomassaan pohjautuvaa uutta kemian tuotantoa, jossa uusiutuvista raaka-aineista tuotetaan ympäristöystävällisillä prosesseilla luonnonmukaisia materiaaleja ja kemiallisia tuotteita. Toisin sanoen kemian teollisuuden on siirryttävä vähitellen "petrosta bioon" eli ruskeasta synteesikemiasta vihreään, luonnonmukaiseen kemiaan", Holmbom tiivistää.
 
Holmbom muistuttaa, että pääosa maailman biomassasta on metsissä ja metsä on ainoa todella merkittävä uusiutuva orgaaninen raaka-aine. "Nyt pitää kehittää metsään perustuvaa erikoismateriaali- ja erikoiskemikaalituotantoa. Meillä on Suomessa kaikki edellytykset olla johtavia tässä kehityksessä." 
 
 
Lisätietoja:
 
Professori Bjarne Holmbom, Åbo Akademi, Prosessikemian tutkimuskeskus,
p. 040 541 3121, bjarne.holmbom (at) abo.fi
 
HMR-lignaanin terveysvaikutuksista:
Professori Sari Mäkelä, Turun yliopisto
Biokemian ja elintarvikekemian laitos & Funktionaalisten
elintarvikkeiden kehittämiskeskus, tavoitettavissa puhelimitse maanantaina 29.5.
klo 14.00–16.00 numerosta (02) 333 6837, sarmak  (at) utu.fi

Wood Material Science and Engineering -tutkimusohjelma

Suomalais-ruotsalaisen puumateriaalin tutkimusohjelman Wood Material Science and Engineeringin monitieteisissä perustutkimusprojekteissa on tutkittu puuaineen ominaisuuksia ja keinoja vaikuttaa puun ominaisuuksiin. Käynnissä olevissa soveltavissa projekteissa kehitetään innovatiivisia ja ekotehokkaita puuainekseen perustuvia tuotteita, materiaaleja ja prosesseja mm. rakennus-, pakkaus-, paperi-, lääke- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Ohjelma päättyy vuonna 2007. Ohjelman projekteja rahoitetaan yhteensä 20 miljoonalla eurolla.
 
Puumateriaalin tutkimusohjelma toteutetaan suomalaisten ja ruotsalaisten rahoittajien ja teollisuuden yhteistyönä. Tutkimusohjelman ensimmäisen vaiheen perustutkimusprojekteja ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Tekes, maa- ja metsätalousministeriö sekä Formas (Swedish Research Council for Environment, Agricultural Sciences and Spatial Planning). Ohjelman toista, innovaatioihin keskittyvää vaihetta rahoittavat Tekes ja Vinnova (Swedish Agency for Innovation Systems).
 
Lisätietoja ohjelmasta:
Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen, puh. 010 211 2020, 050 391 2020,
leena.paavilainen (at) metla.fi
www.woodwisdom.fi/en/
 
 
 
Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724, riitta.tirronen (at) aka.fi