Asiantuntijapaneeli tutkimusrahoituksen vaikuttavuudesta: Suomen Akatemia on onnistunut erittäin hyvin tehtävässään
30.8.2006
Suomen Akatemia on onnistunut erittäin hyvin sille annetussa tehtävässä. Akatemialla on selkeä ja tunnustettu osa suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä perustutkimuksen edellytysten turvaajana ja laadun edistäjänä. Akatemiaa arvostetaan tiedeyhteisössä ja tiedeyhteisön ulkopuolella ja sen toimintaan kohdistuu poikkeuksellisen vähän kritiikkiä. Tätä mieltä on professoriJussi Huttusen puheenjohdolla toiminut asiantuntijapaneeli, jonka laatima raportti julkistettiin tänään.
Asiantuntijapaneelin mukaan Akatemia on tutkimusrahoituksellaan edistänyt ja tukenut korkeatasoista perustutkimusta ja tulevaisuuden valmiuksien luomiseen tähtäävää strategista tutkimusta yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Akatemian tutkimusrahoitus ja sen jakamisessa käytetyt menettelyt ovat edistäneet dynaamista muutosta korkeakoulu- ja tutkimuslaitosjärjestelmässä.
Paneelin mielestä Akatemian tutkimusrahoituksella on ollut ja on keskeinen asema vapaan tutkimuksen edellytysten turvaajana ja sen laadun edistäjänä koko maassa. Perustutkimusrahoituksen jakaminen kilpailuttamalla parantaa tutkimuksen tasoa sekä yliopistoissa että tutkimuslaitoksissa. Akatemian kehittämät tutkimuksen laatujärjestelmät, erityisesti tutkimusmäärärahahakemusten arviointimenettelyt, parantavat tutkimuksen tasoa ja lisäävät sen vaikuttavuutta. Akatemian toteuttaman koordinaation avulla on vältetty päällekkäisyyksien ja kansallisen tutkimuspolitiikan kannalta haitallisten kattavuusaukkojen syntyminen.
Asiantuntijapaneeli arvioi Akatemian toimeksiannosta Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta ja teki ehdotuksia vaikuttavuuden parantamiseksi. Professori, pääjohtaja emeritus Jussi Huttusen (Sitra) lisäksi paneelin muut jäsenet olivat
rehtori Jarl-Thure Eriksson (Tampereen teknillinen yliopisto), professori Outi Hovatta, (Regea ja Karolinska Institutet), professori Kaisa Nyberg (Teknillinen korkeakoulu), rehtori Aino Sallinen (Jyväskylän yliopisto), johtaja Hannu Uusitalo (Eläketurvakeskus), professori Pentti Vartia (ETLA) ja rehtori Perttu Vartiainen (Joensuun yliopisto). Paneeli on kuullut kymmeniä tiederahoituksen ja tieteen asiantuntijoita.
Asiantuntijapaneeli korostaa, että Akatemian tulee keskittyä tukemaan perustutkimusta. Muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden tehtävänä on rahoittaa sellaista soveltavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan ja sen palvelujen kehittäminen, yhteiskunnallisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja tuotekehittely. Suomen innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että Akatemian tavoiteasettelussa ja sen tutkimusrahoituksen kehittämisessä otetaan huomioon koko innovaatiojärjestelmän tavoitteet ja tarpeet siten, että samalla huomioidaan Akatemian erityinen rooli perustutkimuksen rahoittajana.
Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen on samaa mieltä paneelin kanssa siinä, että Akatemian vaikuttavuus riippuu vain osaksi sen omista toimista ja toimintapolitiikasta. "Yliopistojen riittämätön rahoitus ja niiden infrastruktuurin ongelmat heikentävät Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta", myös Väyrynen toteaa.
Paneeli katsoo, että yAkatemia voi omilla toimillaan vaikuttaa tutkimustulosten hyödyntämiseen vain vähän. Siksi Suomen Akatemian tavoitteet tulee asettaa ja sen tutkimusrahoitukseen kohdistuvat kehittämistoimet tulee suunnitella ja toteuttaa ottaen huomioon koko innovaatiojärjestelmän tavoitteet ja tarpeet.
Suomen Akatemian vaikuttavuusketjun suurimmat ongelmat löytyvät Akatemian ja yliopistojen rajapinnasta. Yliopistojen tutkimusrahoituksen niukkuus vähentää Akatemian rahoituksen vaikuttavuutta. Yliopiston ja Akatemian keskinäiset rahoitusmekanismit eivät tällä hetkellä synkronoidu riittävästi. liopiston ja Akatemian keskinäiset rahoitusmekanismit eivät tällä hetkellä synkronoidu riittävästi. Ongelmia on kustannusjaossa, infrastruktuurien rahoituksessa, tutkijankoulutuksessa ja tutkijanurasuunnittelussa. Se suosittaakin, että Suomen Akatemian tulee tukea nykyistä enemmän yliopistojen pitkäjänteisten tutkimustraditioiden kehitystä ja edistää tätä kautta yliopistojen profiloitumista. Tätä varten Akatemia osoittaa resursseja yliopistojen profiloitumista edistäviin infrastruktuurihankkeisiin ja kehittää menettelytapoja, joiden avulla yliopistojen strategiat otetaan tutkimusta tuettaessa mahdollisimman hyvin huomioon. Menettelyjä tulee soveltaa käytäntöön ennen muuta päätettäessä yliopistojen esityksestä tehtävästä tutkimusrahoituksesta ja rahoituksesta, jonka avulla voidaan edistää innovatiivisten tutkimusympäristöjen syntyä ja tukea tutkijoiden urakehitystä.
Paneeli suosittaa lisää tutkimusrahoitusta
Asiantuntijapaneeli suosittaa Akatemian tutkimusrahoituksen lisäämistä ensisijaisesti sitomattomaan hankerahoitukseen, tutkijatohtoriohjelmaan, akatemiatutkijoiden virkoihin, infrastruktuurien tukemiseen ja tutkimusrahoituksen yleiskustannusosuuteen.Hankerahoituksen osana tulisi rahoittaa uusille lupaaville tutkimusalueille kuuluvaa riskitutkimusta.
Paneeli korostaa, että yksittäiset rahoituspäätökset tulisi jatkossakin tehdä tieteellisen laadun ja innovatiivisuuden perusteella. Yhteiskunnan tarpeiden on näyttävä Akatemian toiminnassa toimikuntien välisestä rahanjaosta päätettäessä ja tutkimusohjelmien valinnassa.
Paneelin mielestä Akatemian tulee keskittää rahoituksensa nykyistä harvemmille ryhmille ja ohjelmille. Samalla valittujen kohteiden kokonaisrahoitusta ja rahoituskauden pituutta lisättäisiin.Rahoitusmuotoja on vastaavasti vähennettävä ja rationalisoitava.
Yksittäisten huippuyksiköiden rahoitusta tulee paneelin mielestä lisätä vähentämällä huippuyksiköiden kokonaismäärää. Yksiköiden rahoituskausi tulisi rajoittaa kahteen. Tutkimusohjelmien lukumäärää on vähennettävä, jotta yksittäisten tutkimusohjelmien rahoitus kasvaa ja kesto pitenee. Tutkimusohjelman jälkeen parhaiten menestyneiden ja vaikuttavimpien hankkeiden tukemista tulisi jatkaa. Paneeli esittää, että ohjelmavalintojen lähtökohdaksi on asetettava yhteiskunnan tarpeet ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointi.
"Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuus"-julkaisu on pdf:nä Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi/julkaisut. Vaikuttavuusarvio on osa Akatemian hankekokonaisuutta, jossa arvioidaan ja selvitetään tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta, tieteen tasoa ja rakennetta sekä tutkimusjärjestelmän tulevaisuuden haasteita. Taustalla ovat valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaukset julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Akatemian kaikki vaikuttavuusraportit löytyvät verkkosivuilta www.aka.fi>Tietoa Akatemiasta>Tieteen asiantuntemus>Arviointi/Vaikuttavuusarviointi. Samalta verkkosivulta löytyvät myös Suomen Akatemian pääjohtajan kommentti paneelin loppuraportista sekä muut julkistamistilaisuudessa 30.8.2006 pidetyt puheet. Lisätietoja: professori Jussi Huttunen, p. 050 505 2776 ja pääjohtaja Raimo Väyrynen, p. (09) 7748 8 8210.
Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner
Suomen Akatemian viestintä
maj-lis.tanner(at)aka.fi
p. (09) 7748 8347, 040 729 6736