15.3.2005

 
Unen puute koetaan uhkatilanteena, joka laukaisee elimistössä puolustusreaktion. Kyseessä on samanlainen reaktio, jonka syntyy elimistön puolustautuessa viruksia ja bakteereja vastaan sekä stressitilanteissa.
 
Jos nukumme vähemmän kuin unen tarve edellyttää, syntyy univelka, joka maksetaan nukkumalla korvausunta. Korvausunen aikana elimistö toipuu ja uudistuu. "Edeltävän valveen pituudesta voimme tarkkaan ennustaa kuinka paljon korvausunta tarvitaan. Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään, mitkä ovat ne solutasoiset mekanismit aivoissa, jotka säilyttävät tiedon valveen pituudesta ja lisäävät unta", sanoo akatemiatutkija Tarja Stenberg, joka on ryhmineen tutkinut korvausunen solutasoisia mekanismeja eläinmalleilla.
 
Akatemiatutkija Stenbergin mukaan pitkittyneen valveen aikana etuaivojen pohjaosaan kertyy energia-aineenvaihdunnan tilasta kertova adenosiini-molekyyli, jolla näyttäisi olevan keskeinen asema korvausunen synnyssä. "Uusimpien mittausten mukaan korvausunen synnylle on niin ikään edellytyksenä samalle aivoalueelle kertyvä typpioksidi. Yllättävää oli, että typpioksidin määrää lisää entsyymi, iNOS, jota normaalisti ei aivoissa ole lainkaan, mutta jota syntyy tulehdusreaktioiden yhteydessä", Stenberg kertoo.
 
Reaktio on liitetty elimistön puolustautumiseen viruksia ja bakteereita vastaan, mutta myös stressitilanteissa iNOS-entsyymin on todettu aktivoituvan aivoissa. iNOS:n ilmestyminen aivoihin on siis merkki siitä, että elimistö kokee olevansa uhkatilanteessa, ja lähtee puolustautumaan. "Uutta, ja huolestuttavaa on se, että aivot kokevat unen puutteen uhkatekijänä, joka laukaisee tämän puolustusreaktion", Tarja Stenberg sanoo.
 
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Tarja Stenberg, Helsingin yliopisto, p. (09) 191 253 17, porkka@cc.helsinki.fi
 
Lisätietoa kansainvälisen aivoviikon tilaisuuksista Suomessa www.aivoviikko.fi.


Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 7748 8369, 040 828 1724, riitta.tirronen@aka.fi