Älykoteja suunniteltaessa on huomioitava tekniikan lisäksi asukkaiden toiveet, tarpeet ja pelot

Tutkimusjohtaja Frans Mäyrän johtaman Morphome-hankkeen tutkimustulokset vahvistavat, että koehenkilöiden näkemykset tietotekniikasta ovat usein kriittisiä tai negatiivisesti sävyttyneitä. Ajatusta tietotekniikan kovin keskeisestä roolista omassa kodissa vierastetaan. Tietotekniikka koetaan monimutkaisena ja epäluotettavana, eikä sen varaan haluta helposti antaa oman kodin tärkeitä toimintoja. Toisaalta tietotekniikkaa kohtaan tunnetaan myös uteliaisuutta ja uusista toiminnallisuuksista ollaan kiinnostuneita. "Koehenkilöt esittivät esimerkiksi toiveen eteiseen sijoittuvasta pienestä infotaulusta, joka kotoa poistuessa ilmoittaisi, jos jokin turvallisuuden kannalta kriittinen sähkölaite on päällä tai avain ei ole lähtijän mukana, " kertoo Mäyrä. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa on luotu malleja tulevaisuuden älykkäiden kotiympäristöjen suunnittelulle ja kerätty tietoa proaktiivisten eli ennakoivien teknologioiden hyväksyttävyydestä osana arkielämää.

Älykodissa voidaan käyttää ennakoivaa tietotekniikkaa, jonka avulla koti reagoi asukkaiden toiveisiin ja säätelee toimintojaan niiden mukaan. Esimerkiksi kodin lukitus, valaistus, lämpötila tai erilaisten kodinkoneiden toiminnot voivat huomaamattomasti mukautua kellonajan, viikonpäivän tai läsnä olevien ihmisten toiveiden mukaisesti. Mitä arkisempaa tällaisesta teknologiasta tulee, sitä tärkeämpää on tuntea myös ihmisten sovelluksiin liittämiä tarpeita, tuntemuksia, toiveita ja pelkoja.

Uuden tekniikan ulkomuoto vaikuttaa siihen hyväksytäänkö laite omaan kotiin

Monitieteisessä Morphome-hankkeessa tutkittiin muun muassa valon ja äänen hallintaa osana proaktiivisuuden kokemusta. Kodin tietotekniikan itsenäiset toimet valaistuksen kaltaisella matalien riskien alueella ovat huomattavasti helpommin hyväksyttävissä kuin esimerkiksi ovien lukitus, lieden ja muiden kodinkoneiden tai viihdesisältöjen, kuten televisiolähetysten hallinta, joiden kaltaisten asioiden koehenkilöt halusivat pysyvän tiiviisti omassa kontrollissaan. Toisaalta haastateltavat olivat valmiit sallimaan kodin turvallisuuteen vaikuttavia asioita kuten sen, että kotijärjestelmä sammuttaa päälle unohtuneen lieden.

Projektissa toteutettiin eri tavoin muotoiltuja ja käyttäytyviä älylamppuja, joita testattiin koehenkilöiden kodeissa. Havaittiin, että uudella tavalla käyttäytyvä kodin esine muuttaa useilla ja ennalta arvaamattomillakin tavoilla kodissa asuvien ihmisten elämää. Lamppu, joka kykeni "kuulemaan" ympäristön ääniä ja muuttamaan valaistuksen voimaa tai väriä, sai asukkaat tiedostamaan tuottamansa äänet uudella tavalla. Tällainen "desibeli-lamppu" voi johtaa siihen, että asukkaat alkavat aktiivisesti vähentää voimakkaita ääniä synnyttäviä toimia nähdessään aiempaa selvemmin, mitkä toimet niitä todella aiheuttavat. Toisaalta desibelimittarin lukema eroaa ihmiskorvan kokemuksesta ja satunnaiseen aivastukseen voimallisesti reagoiva valaisinlaite herätti huvittuneisuuden lisäksi myös ärtymystä.

Muotoilun alueella tehdyt kokeet osoittivat, että uuden teknologian konkreettinen hahmo vaikuttaa voimakkaasti sen hyväksyttävyyteen kotiympäristöissä. Helpoimmin sulautettu tietotekniikka otetaan vastaan ilmastointi- tai hälytysjärjestelmien kaltaisissa huomaamattomissa muodoissa. Ihmisten toiveissa koti on ennen kaikkea kodinomainen, rauhallinen ja omien, tuttujen asioiden täyttämä tila. Hankkeessa luotiinkin esimerkiksi älykkäät tyynyt, joihin upotettujen mikroprosessorien ja RF-anturien avulla selvitettiin eri ikäisten ihmisten reagointia teknologiaan, joka on puettu tuttuun ja pehmeään muotoon. Erityisesti lapset rakastivat "eläviä" ja äänteleviä tyynyjä ja ottivat ne leikkeihinsä. Upotetun tai piilotetun tietotekniikan alustana tyynyn kaltainen tuttu ja pehmeä esine koettiin helposti lähestyttäväksi ja turvalliseksi. Tyynyä ei mielletä tietokoneeksi ja prototyyppien äännellessä hieman eläimen kaltaisesti koekäyttäjät assosioivat pörröiset tyynyt heti koiraan tai muuhun lemmikkieläimeen.

Suunnittelussa otettava huomioon ihmislähtöisyys ja eettisesti kestävät valinnat

Projektin tulokset osoittavat, että ennakoivan tietotekniikan kehittämisessä tulisi kunnioittaa ihmisen omaa toimintakykyä ja päätösvaltaa hänen oman ympäristönsä suhteen. Suunnittelijoiden tulisi pohtia, mitkä asiat kodista tekevät kodin, ja pyrkiä kehittämään teknologiaa siten, ettei se häiritse, vaan tukee ja vahvistaa juuri näitä kodin ulottuvuuksia.

Morphome-projektissa on paneuduttu sellaisen ennakoivan kodin teknologian kehittämiseen, joka pohjautuu ihmislähtöisyyteen ja eettisesti kestäviin valintoihin. Tutkimus myös peräänkuuluttaa entistä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua älykkäiden valvonta-, tunnistus- ja ohjausteknologioiden kehittämisestä ja soveltamisesta. Ennakoivien järjestelmien yleistymistä kodeissa hidastaa alan standardien sekä päivitysten ja huoltopalvelujen puute. Jokainen koti on oma yksilöllinen elinympäristönsä, johon on haasteellista kehittää standardoituja ratkaisuja.

Lisätietoja Morphome-projektista:
- Tutkimusjohtaja Frans Mäyrä, Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio,
p. (050) 336 7650 tai frans.mayra@uta.fi
- Professori Jukka Vanhala, Tampereen teknillinen yliopisto, elektroniikan laitos,
p. (0400) 623 237 tai jukka.vanhala@tut.fi
 - Professori Ilpo Koskinen, Taideteollinen korkeakoulu, teollisen muotoilun laitos, 
p. (050) 329 6021 tai ilpo.koskinen@uiah.fi

Lisätietoja PROACT-ohjelmasta: Ohjelmakoordinaattori Greger Lindén,
p. (040) 715 0786 tai greger.linden@cs.helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Terhi Loukiainen
p. (09) 7748 8385, (040) 828 1784
terhi.loukiainen@aka.fi
www.etsiXpertti.fi