Konenäköä voidaan käyttää opettajan apuna luokkahuoneessa

Konenäkö mahdollistaa ainutlaatuisen kyvyn ymmärtää ihmisen toimintoja. Konenäkö on passiivinen aistinteknologia, jonka avulla voidaan kattaa laaja alue jo yhdellä aistimella, ilman fyysistä kontaktia. Professori Matti Pietikäinen johtaa konenäön tutkimusryhmää, jonka tavoitteena on varustaa ympäristö useilla kamerapohjaisilla moduuleilla, jotka pystyvät yksin tai yhdessä näkymän ja tapahtumien analysointiin. Pietikäisen ryhmän tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Proaktiivisen tietotekniikan (PROACT) -tutkimusohjelmaa.

Proaktiivisen tietotekniikan ratkaisuille on välttämätöntä kyky ymmärtää ihmisen toimintoja. Ihmisen ja koneen välinen keskustelu proaktiivisissa järjestelmissä voi tapahtua älykkäillä käyttöliittymillä, joiden avulla järjestelmä saa ohjaustietoa esimerkiksi eleiden tai kasvojen ilmeiden avulla. Pietikäisen ryhmään kuuluvat tutkijat ovat kehittäneet ratkaisumallia, jossa kone seuraa ihmisen kasvojen piirteitä ja pään liikkeitä ja määrittää näiden avulla katseen suunnan. Tällaisen tiedon avulla kone voi siirtää osoitinta kuvaruudulla samaan tapaan kuin hiirellä normaalissa tietokoneen käyttöliittymässä.

Älykäs järjestelmä tunnistaa käyttäjänsä ja toimii sen mukaan

Konenäön avulla on kehitetty muun muassa älykästä luokkahuonetta. "Kehitämme automaattista kamerapohjaista etäopetusjärjestelmää, jossa aktiivinen kamera valitaan aina opettajan toimenpiteiden mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi dokumenttikamera kytkeytyy päälle silloin, kun opettaja haluaa näyttää dokumenttia", toteaa Pietikäinen.

Usein on tärkeää, että proaktiivinen järjestelmä pystyy tunnistamaan ihmisiä ja yksilöimään  toimintansa tämän perusteella kunkin käyttäjän mukaan tai sallimaan koneen käytön tai joihinkin tiloihin pääsyn vain tietyille henkilöille. Ryhmä kehittää automaattiseen kasvojen tunnistukseen perustuvaa järjestelmää, jonka perustana on ryhmässä aiemmin kehitetty suurta kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt LBP (Local Binary Pattern) -tekstuurimenetelmä.

Konenäön tutkimusryhmä kehittää myös tekniikoita, joilla kone pystyy seuraamaan liikkuvan ihmisen toimintoja ja ymmärtämään mitä hän on tekemässä. "Tutkimustyömme tuloksena on syntynyt uudenlainen, LBP:hen perustuva menetelmä, jolla liikkuvat
kohteet voidaan erottaa taustastaan luotettavasti jatkotulkintaa varten", kertoo Pietikäinen. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa hyödyntää videovalvontasovellusten avulla muun muassa rikollisuuden ennaltaehkäisyssä.

Lisätietoja:
- PROACT-ohjelma ja siihen liittyvä kevään 2005 aikana järjestettävä luentosarja:
Ohjelmakoordinaattori Greger Lindén, p. (09) 191 51233 tai greger.linden@cs.helsinki.fi
ja ohjelman verkkosivut: www.aka.fi/proact
- Konenäön -tutkimusprojekti:
Professori Matti Pietikäinen, Oulun yliopisto, p. (08) 553 2782 tai mkp@ee.oulu.fi
Tutkimusryhmän verkkosivut: www.ee.oulu.fi/mvg/mvg.php

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Terhi Loukiainen
p. (09) 7748 8385, (040) 828 1784
terhi.loukiainen@aka.fi