Keskushermoston sairauksien hoitoon käytettävien lääkeaineiden on uskottu toimivan lähinnä kemiallisesti korjaamalla välittäjäaineiden pitoisuuksien puutoksia tai ylimäärää aivoissa. Uuden tutkimustiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että lääkeaineet vaikuttaisivatkin välillisesti edistämällä hermosoluyhteyksien muodostumista ja hermoverkkojen muovautuvuutta. Siten ne lisäävät aivojen kykyä sopeutua muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.

Professori Eero Castrénin tutkimusryhmä on tutkinut hermosoluyhteyksien muodostumisessa ja muovautuvuudessa tärkeitä neurotrofiineja hermoston toimintahäiriöissä sekä niiden hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutusmekanismeissa.

- Hermoston toiminnan ajatellaan perustuvan informaation muokkaukseen ja tallennukseen valtavissa hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien muodostamissa hermoverkoissa. Myös useimpien hermoston toiminnan häiriöiden voidaan ajatella perustuvan häiriöihin hermoverkkojen toiminnassa.
- Masennus-, ahdistus- ja psykoosilääkkeet näyttävät vaikuttavan välillisesti edistämällä hermosoluyhteyksien muodostumista ja hermoverkkojen muovautuvuutta, Castrén sanoo.

Uutta tietoa masennus- ja ahdistuslääkkeiden vaikutusmekanismeista voidaan Castrénin mukaan käyttää uusien hoitomuotojen kehittämiseen ja erityyppisten, jo olemassa olevien hoitojen rationaaliseen ja optimaaliseen yhdistelemiseen. Jatkotutkimuksissa työryhmä pyrkii selvittämään sitä, mihin hermosoluyhteyksiin ja hermoverkkoihin lääkeaineiden vaikutus kohdistuu sekä sitä, mitä rakenteellisia, toiminnallisia ja molekulaarisia seurauksia lääkeaineiden vaikutuksella hermosoluverkkojen muovautuvuuteen on.

Lisätietoja:
Professori Eero Castrén, Helsingin yliopisto, Neurotieteen tutkimuskeskus,
p. 050 520 7974, eero.castren@helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Riitta Tirronen
p. (09) 774 88369, riitta.tirronen@aka.fi